Kaupungin puhelinliittymissä ja puhelinvaihteessa on laaja häiriö ja puhelut eivät yhdisty tai katkeavat yllättäen. Vikaa selvitetään parhaillaan. Pahoittelemme häiriötä.

Lausunto oikeusministeriölle rikoslain 16 luvun muuttamisesta (sinivilkkusabotaasi)

HEL 2025-002177
Lainsäädäntö ja lainsäädännön soveltaminen
Kokouksen muut asiat
§ 167

Lausunto oikeusministeriölle rikoslain 16 luvun muuttamisesta (sinivilkkusabotaasi)

Helsingin kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginhallitus antoi oikeusministeriölle seuraavan lausunnon:

Yleistä

Esitysluonnos on perusteltu ja sen tavoite on kannatettava. Esityksen kansainvälinen vertailu on riittävän laaja ja kattava.

Nykyisestä oikeustilasta ja oikeuskäytännöstä

Asiasta laaditussa luonnoksessa hallituksen esitykseksi on käyty kattavasti ehdotetun säännöksen kannalta olennaisten säännösten sisältö ja asiaa käsittelevä oikeuskäytäntö sekä nykyinen oikeustila Suomessa oikeustapausviittauksineen.

Helsingin kaupunki katsoo perustelluksi säätää niin sanottu sinivilkkusabotaasi osaksi rikoslain 16 lukua sekä ensihoidon hälytystehtävien ottamista erityisen suojan piiriin. Omaa erillistä rangaistussäännöstä niin sanotusta sinivilkkusabotaasista puoltavat lukuisat seikat.

Ehdotettujen lainmuutosten tavoitteena on yhteiskunnallisesti tärkeiden toimijoiden eli tässä yhteydessä poliisin, pelastustoimen ja ensihoidon häiriöttömän toiminnan suojaaminen. Lisäksi tavoitteena on taata erityinen suoja poliisi- ja hälytystoiminnassa työskenteleville henkilöille väkivallan ja sen uhan varalta myös niissä tapauksissa, joissa tehtäviä ei hoideta virkasuhteessa tai siihen rinnastettavassa asemassa sekä silloin kun teon kohteena olevaan toimeen ei liity julkisen vallan käyttöä.

Rangaistussäännöksen muotoilusta

Perusteltuna voidaan pitää sitä, että vaikeuttamisen on oltava olennaista. Vaikka kyseessä onkin osittain arvostuksenvarainen ilmaus, sitä voidaan pitää oikeudellisesti osuvana, ja sen sisältö on riittävän vakiintunut. Vaikeuttamiselta vaaditaan sellaista vakavuuden astetta, että sillä on olennainen vaikutus.

Rangaistusasteikosta

Esityksen perusteella niin sanotusta sinivilkkusabotaasista voidaan tuomita vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi. Esitetty rangaistusasteikko poikkeaa muista saman tyyppisistä rikoksista määrätyistä rangaistuksista, mikä heikentää rikoslain johdonmukaisuutta ja systematiikkaa.

Lakiesityksessä tarkasteltu rangaistusasteikko tulee suhteuttaa rikoslain systematiikkaan ja muihin samanlaisiin rikoksiin määrättyihin rangaistuksiin. Esimerkiksi rangaistuksen alarajan ja enimmäisrajan tasapainottaminen voisi tuoda ehdotukseen enemmän johdonmukaisuutta ja oikeudenmukaisuutta, joka vastaa rikoslain systematiikkaa ja turvataan oikeudenmukaiset rangaistukset myös käytännössä.

Poliisi- tai hälytystoiminnan haittaamista koskeva rangaistussäännös on muotoiltu liian avoimeksi ja sen soveltaminen voi kattaa näin ollen hyvin erilaisia tilanteita.

Esitysluonnoksessa on tuotu myös esiin, että lakimuutoksilla ei arvioida olevan erityisen merkittäviä rikollisuutta ehkäiseviä vaikutuksia. Esitetyssä sääntelyssä onkin symbolisen kriminalisoinnin piirteitä.

Uusia kriminalisointeja arvioitaessa lähtökohtana tulee olla, että kriminalisointiin ryhdytään vain silloin, kun kriminalisoinnin voidaan ennustaa todellisuudessa vaikuttavan kriminalisoitavaan käyttäytymiseen.

Koska, kuten esityksessäkin on todettu, esitetyissä kriminalisoinneissa on kyse teoista, jotka voidaan jo nykyisellään yleisesti ymmärtää rikolliseksi toiminnaksi, ei esitettyjä muutoksia voida pitää välttämättöminä myöskään toiminnan rangaistavuuden selkeyttämiseksi.

Käsittely

Vastaehdotus:
Paavo Arhinmäki: Korvataan päätösehdotuksen kappaleet 7-9 seuraavasti:

“Esityksen perusteella niin sanotusta sinivilkkusabotaasista voidaan tuomita vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi. Esitetty rangaistusasteikko poikkeaa muista saman tyyppisistä rikoksista määrätyistä rangaistuksista, mikä heikentää rikoslain johdonmukaisuutta ja systematiikkaa.

Lakiesityksessä tarkasteltu rangaistusasteikko tulee suhteuttaa rikoslain systematiikkaan ja muihin samanlaisiin rikoksiin määrättyihin rangaistuksiin. Esimerkiksi rangaistuksen alarajan ja enimmäisrajan tasapainottaminen voisi tuoda ehdotukseen enemmän johdonmukaisuutta ja oikeudenmukaisuutta, joka vastaa rikoslain systematiikkaa ja turvataan oikeudenmukaiset rangaistukset myös käytännössä.

Poliisi- tai hälytystoiminnan haittaamista koskeva rangaistussäännös on muotoiltu liian avoimeksi ja sen soveltaminen voi kattaa näin ollen hyvin erilaisia tilanteita.

Esitysluonnoksessa on tuotu myös esiin, että lakimuutoksilla ei arvioida olevan erityisen merkittäviä rikollisuutta ehkäiseviä vaikutuksia. Esitetyssä sääntelyssä onkin symbolisen kriminalisoinnin piirteitä.

Uusia kriminalisointeja arvioitaessa lähtökohtana tulee olla, että kriminalisointiin ryhdytään vain silloin, kun kriminalisoinnin voidaan ennustaa todellisuudessa vaikuttavan kriminalisoitavaan käyttäytymiseen.

Koska, kuten esityksessäkin on todettu, esitetyissä kriminalisoinneissa on kyse teoista, jotka voidaan jo nykyisellään yleisesti ymmärtää rikolliseksi toiminnaksi, ei esitettyjä muutoksia voida pitää välttämättöminä myöskään toiminnan rangaistavuuden selkeyttämiseksi.”

Kannattaja: Elisa Gebhard

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Paavo Arhinmäen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 7
Juha Hakola, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Sari Sarkomaa, Daniel Sazonov, Juhana Vartiainen, Maarit Vierunen

Ei-äänet: 8
Paavo Arhinmäki, Elisa Gebhard, Titta Hiltunen, Shawn Huff, Johanna Laisaari, Minna Lindgren, Suvi Pulkkinen, Anni Sinnemäki

Kaupunginhallitus hyväksyi Paavo Arhinmäen vastaehdotuksen äänin 8 - 7.

Katso äänestystulos taulukkona

Juha Hakola, Mika Raatikainen ja Sari Sarkomaa jättivät asiassa eriävän mielipiteen.

Esittelijä

kansliapäällikkö
Jukka-Pekka Ujula

Lisätietojen antaja

Jan Ihatsu, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36276

jan.ihatsu@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Lausuntopyyntö 5.2.2025, fi
Liitettä ei julkaista internetissä.
2. Lausuntopyyntö 5.2.2025, liite, esitysluonnos, fi
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.