Helsingin kaupungin talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2026−2028

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä kaupunginhallitukselle esitettäväksi kaupunkiympäristön toimialan talousarvioehdotuksen vuodeksi 2026 sekä taloussuunnitelmaehdotuksen vuosiksi 2026-2028.

Kaupunkiympäristön toimialan talousarvioehdotus vuodeksi 2026 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosiksi 2026-2028 on laadittu kaupunginhallituksen 18.8.2025, hyväksymän "Vuoden 2026 talousarvioehdotuksen raami sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2026-2028 laatimisohje" mukaisesti.

Talousarvioehdotuksen raami 2026 ja laatimisohjeet perustuvat arvioihin yleisestä talouden kehityksestä ja toimintaympäristön muutoksista sekä kaupunkistrategiassa 2025-2029 asetettuihin talouden tavoitteisiin.

Kaupunkistrategiassa 2025-2029 sitoudutaan talouden kestävyysperiaatteeseen. Helsingin talouden kestävyysperiaate koostuu käyttötalouden menojen kasvun hallinnasta, investointitason kohtuullisuudesta sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen valtionrahoitteisuusperiaatteesta. Kaupungin käyttötalousmenojen kokonaiskasvu mitoitetaan väestönkasvun, peruspalvelujen hintaindeksillä mitattavan yleisen kustannuskasvun sekä asetetun vuotuisen tuottavuustavoitteen mukaisesti. Kaupunkitasoinen vuotuinen tuottavuusvaade on -1 %. Tämä koskee koko muuta kunta-Helsingin kokonaisuutta (mukaan lukien liikelaitokset) lukuun ottamatta kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan ydinpalveluita. Ydinpalveluiksi luetaan edellä mainittujen toimialojen muut palvelukokonaisuudet kuin yhteiset palvelut.

Käyttötalous

Kaupunkiympäristön toimialan käyttötalous sisältää talousarviokohdat:

Kaupunginvaltuustoon nähden sitovana eränä on:

Uuden kaupunkistrategian mahdollistama kestävyysperiaatteen mukainen menojen kasvu kaupunkitasoiset velvoitteet vähennettynä on kaupunkiympäristön toimialalle 2,3 %. Lisäksi laatimisohjeissa on toimialalle osoitettu 8,5 miljoonaa euroa. Tämä 8,5 miljoonaa euroa on jaettu siten, että talousarviokohdalle 3 10 01 kohdistuu 1,85 miljoonaa euroa ja loput 6,65 miljoonaa euroa talousarviokohdalle 3 10 09 kattamaan aikaisemmin investointeihin kirjattuja käyttömenoja. Käyttötalouteen budjetoitavat erät on vähennetty vastaavasti investointien talousarvioehdotuksesta. Kaupunginkanslian ylläpitämässä tietopohjassa palkankorotuksien menokasvuksi on ilmoitettu 3,16 % - 3,24 % vuoden 2025 budjettiin verrattuna. Henkilöstömenojen kestävyysperiaatetta korkeampi kasvu aiheuttaa haasteita toimialan toimintamenojen liikkumavaraan.

Esitys kaupunkiympäristön toimialan vuoden 2026 talousarvioksi ja vuosien 2026-2028 taloussuunnitelmaksi on liitteenä 1.

3 10 01 Kaupunkirakenne ja toimialan yhteiset palvelut

Talousarviokohdan sitovana tasona ovat toimintamenot.

Talousarvioehdotuksen mukaan käyttötalouden tulot (toimintatulot ja valmistus omaan käyttöön) ovat 460,1 miljoonaa euroa. Tulot kasvavat noin 35,0 miljoonalla eurolla (8,2 %) talousarvioon 2025 nähden. Maanvuokratulot kasvavat vuokrien hintojen indeksikorotusten myötä 28,0 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden 2025 talousarvioon. Maankäyttökorvausten arvioidaan kasvavan 10,0 miljoonalla eurolla talousarvioon 2025 verrattuna. Maanmyyntien luovutusvoitot sen sijaan laskevat noin 3,0 miljoonalla eurolla, mikä johtuu muutamia vuosia jatkuneesta rakentamisen huonosta suhdannetilanteesta; asuntorakentamisen uudelleenkäynnistymisen ajankohtaa on edelleen vaikea ennustaa.

Aikaisemmin investointeina suunniteltujen ja kirjanpitoon kirjattujen menojen osalta on todettu, että ne eivät kaikkien menoerien osalta täytä kirjanpitosäännösten mukaisia aktivoinnin edellytyksiä. Kaupunkirakenteen osalta tällaisia menoeriä on kaikkiaan 1,85 miljoonaa euroa. Vastaava summa on vähennetty investointimäärärahoista. Talousarviokohdan vuoden 2026 toimintamenojen sitova määräraha on 87,1 miljoonaa euroa.

Hanasaaren voimalaitosalueen osalta on tavoitteena aloittaa idea- ja toteutuskilpailu. Sähköisen ja miehittämättömän ilmailun edellytysten ja reunaehtojen kartoitusta jatketaan erillisessä projektissa. Keskusta-alueen muutostyöt ja etenkin Kaivokadun alueen suunnittelu ja liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttaminen ovat yleisten alueiden suunnittelun erityisenä painopisteenä. Keskustan vaativat hankkeet edellyttävät varautumista sekä suunnittelukustannusten kasvuun että toteuttamiseen.

Helsinki on merellisyydessään ainutlaatuinen pääkaupunki. Kaupunkia kolmelta suunnalta ympäröivä meri ja sen rannat tarjoavat helsinkiläisille tärkeitä lähiluontokohteita sekä hyvinvoinnin ja virkistyksen ympäristöjä. Merellisyys on myös yksi kaupungin keskeisistä vetovoimatekijöistä ja kansainvälisen kiinnostuksen lähteistä. Rantojen ja saarien saavutettavuuden parantaminen sekä infrastruktuurin kehittäminen tukevat merellisten palvelujen kasvua, mikä vahvistaa kaupungin elinvoimaa, hyvinvointia, tasa-arvoa ja kestävää matkailua. Merellisen kehittämisen resurssit ovat nykytilassa riittämättömät.

Liite 1, sivu 17.

3 10 02 Tilat

Talousarviokohdan uusi nimi 1.1.2026 Tilat (aiemmin tilat ja rakennuttaminen)

Talousarviokohdan sitovana tasona on toimintakate, jonka arvioidaan kasvavan noin 2,1 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2025 talousarvioon. Toimintakate talousarviossa on 283,9 miljoonaa euroa.

Tuloja kasvattavat valmistuvien hankkeiden myötä saatavat vuokratulot, ylläpitovuokrien korotukset sekä tila- ja pääomavuokrien indeksikorotukset. Tuloja lisää myös kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialalta tilat-palvelun ylläpitoon siirtyvien kohteiden vuokratuotot, kun kulttuuri- ja vapaa-aika toimialan liikuntakohteet siirtyvät vuoden 2026 alusta kokonaisvuokralaisiksi tilat-palveluun. Vuoden 2026 tuloarvio on 687,6 miljoonaa euroa.

Menoihin vaikuttavat valmistuvien kohteiden ylläpitokustannukset sekä koko kiinteistökannan ylläpitokustannusten indeksikorotukset. Hanasaaren voimalaitoksen rakennusten siirtyminen tilat-palvelun vastuulle nostaa menoja 1,5 miljoonalla eurolla.

Kunnossapidon kustannukset kasvavat, kun investointipuolella kohteiden perusparannuksien ja korvaavien uudishankkeiden aikatauluja joudutaan lykkäämään. Tällöin kyseessä olevissa kohteissa joudutaan tekemään tehostettua ylläpitoa ja niin sanottuja käyttöä turvaavia kunnossapitotoimenpiteitä. Vuoden 2026 menoarvio on 403,7 miljoonaa euroa.

Talousarviokohtaan aiemmin kuulunut yleisten alueiden rakennuttaminen yhdistetään osaksi talousarviokohtaa 3 10 09, Yleiset alueet (aiemmin yleisten alueiden kunnossapito).

Liite 1, sivu 20.

3 10 03 Asuntotuotanto

Talousarviokohdan sitovana tasona on toimintakate -8,0 miljoonaa euroa. Toimintakate on 1,2 miljoonaa euroa parempi kuin vuoden 2025 talousarviossa. Vaikka asuntotuotannon tuottoarvio nousee runsaiden rakenteilla olevien hankkeiden ansiosta, toimintakate pysyy edelleen negatiivisena.

Negatiivinen toimintakate johtuu etenkin haastavasta asuntomarkkinatilanteesta, jossa korko- ja vastikekustannukset pysyvät tuloja korkeammalla. Korkokustannusten odotetaan säilyvän korkeina suurten käynnissä olevien hankemäärien ja myymättömiin asuntoihin sitoutuneiden varojen vuoksi. Myös vastikekustannukset kasvavat merkittävästi asuntojen hidastuneen myynnin seurauksena.

Asuntotuotantoon liittyvät näkymät ovat edelleen epävarmat. Uudistuotannossa Hitas-tuotanto ja valtion tukema asumisoikeustuotanto ovat päättymässä, eikä korvaavaa välimuotoa, kuten vuokralla omaksi mallia, ole vielä käytettävissä. Hekan tuotanto on supistunut jonkin verran ennen kaikkea peruskorjaushankkeiden osalta. Tilanne heijastuu asuntotuotannon kokonaisvolyymiin ja ylläpitää epävarmuutta tuloutusten toteutumisesta tulevina vuosina.

Liite 1, sivu 21.

3 10 04 HSL- ja HSY kuntayhtymien maksuosuudet

Talousarviokohdan sitovina tasoina ovat toimintamenot.

Helsingin seudun liikenne, HSL-kuntayhtymän maksuosuus

HSL-kuntayhtymän maksuosuus vuonna 2026 on 312,0 miljoonaa euroa, joka on 43,0 miljoonaa euroa vuoden 2025 talousarviota suurempi. Liikenteen operointikustannuksia nostavat sopimushintojen kasvu indeksikehityksen myötä, kasvaneet varikkokustannukset ja erityisesti työmaiden aiheuttamat poikkeusjärjestelyt. Operointikustannukset sisältävät yhteensä noin 5,0 miljoonalla eurolla leikkauksia (muun muassa hiljaisen ajan liikenne, kehittämistoimet, varaumat). Ratakatkot (Junatien metrosilta, Kehäradan asemien peruskorjaukset, Espoon kaupunkiradan rakentaminen) lisäävät merkittävästi operoinnin kustannuksia ja vähentävät lipputuloja.

Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan kuntayhtymä rahoittaa toimintansa lipputuloilla, jäsenkuntien kuntaosuuksilla, valtionavustuksilla ja muilla tuloilla. Jäsenkunnille kohdistetaan kuntayhtymän eri tehtävistä aiheutuvat kulut palvelujen käytön mukaisesti. Lipputulot kohdistetaan kunnittain kuntakohtaisen lipputulokertymän perusteella. Kuntaosuuksilla katetaan kullekin kunnalle kohdistettujen kulujen ja tuottojen erotus.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut, HSY-kuntayhtymän maksuosuus

HSY-kuntayhtymän maksuosuus vuonna 2026 on 2,3 miljoonaa euroa, joka on saman suuruinen kuin talousarviossa 2025. Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan kuntayhtymä rahoittaa toimintakulunsa vesihuolto- ja jätehuoltotoimintojen maksuilla, kuntaosuuksilla ja muilla tuloilla. Kuntayhtymä perii jäsenkunniltaan maksuosuudet muista kuin vesihuollon tai jätehuollon tehtävistä aiheutuvista kustannuksista.

Liite 1, sivu 23.

3 10 06 Tuki Liikenneliikelaitokselle

Talousarviokohdan sitovana tasona on toimintamenot.

Kaupunki maksaa liikenneliikelaitokselle (HKL) suoraa tukea 17,7 miljoonaa euroa vuonna 2026, joka on 1,1 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 talousarviossa. Kaupungin tuella HKL kattaa ne menot, joita se ei pysty laskuttamaan HSL:ltä tai muulta taholta. Nämä muodostuvat valtaosin metroinfrastruktuurin kustannuksista. Vuonna 2026 HKL:n suoraa tukea kasvattavat metroinfran peruskorjaushankkeet, kuten Vartiokylänlahden metrosillan peruskorjaus, Kontulan metroaseman laituritason peruskorjaus, Herttoniemen metroaseman kunnostushanke sekä Itäkeskuksen metroaseman kunnostushanke. Osa hankkeista valmistuu jo vuonna 2025, mutta vaikuttavat täysimääräisesti liikelaitoksen tukeen vasta 2026.

Liite 1, sivu 23.

3 10 07 Infrakorvaus HSL:ltä ja maksu Kaupunkiliikenne Oy:lle

Talousarviokohdan sitovana tasona on toimintakate. Toimintakate talousarviossa on -15,0 miljoonaa euroa, joka on 1,2 miljoonaa euroa vuoden 2025 talousarviota parempi.

Kaupunki maksaa Kaupunkiliikenne Oy:lle sen tuottamista palveluista palvelukorvausta 70,8 miljoonaa euroa vuonna 2026, joka on 4,8 miljoonaa euroa vuoden 2025 talousarviota enemmän. Kaupunki kattaa osan menoista HSL:n maksamalla infrakorvauksella. Infrakorvaus on 55,8 miljoonaa euroa vuonna 2026. Palvelukorvausta kasvattaa uusi kaupunkipyöräjärjestelmän sopimuskausi, jossa varaudutaan kaupunkipyöräpalvelun laajentamiseen.

HSL:ltä laskutettava infrakorvaus sisältää voimassa olevan infrasopimuksen mukaisesti joukkoliikenneinfraan liittyvät poistot, korot ja käyttökulut. Pääomakustannuksista (poistot ja korot) HSL korvaa 50 prosenttia ja infran hallinto- ja ylläpitokustannuksista 100 prosenttia. Infrakorvaus sisältää raitioliikenne-, junaliikenne-, bussiliikenne- ja lauttaliikenneinfran. Bussi-infrasta mukana ovat Espoon (Kampin), Malmin, Elielinaukion, Herttoniemen, Itäkeskuksen ja Rautatientorin bussiterminaalit sekä Paloheinän bussitunneli ja bussien sähkönlatausinfra.

Kaupunki maksaa kaupunkiliikenneyhtiölle korvausta sen hallinnoiman infran käyttöoikeudesta sekä infraa koskevista investoinneista, hallinnoinnista ja ylläpidosta sekä muista kaupunkiliikenneyhtiön kaupungille tuottamista palveluista. Palvelukorvauksessa infran pääoma, hallinto- ja ylläpitokustannukset korvataan täysimääräisesti. Määrärahalla varmistetaan erityisesti asemien, asemaseutujen ja joukkoliikenteen solmukohtien toimivuus ja turvallisuus.

Palvelukorvaus on kattavampi kuin HSL:n maksama infrakorvaus. Palvelukorvaukseen sisältyvät mm. kaupunkipyöräjärjestelmä, liityntäpysäköinti-infra ja Kruunuvuoren lautta-liikenne, jotka eivät sisälly HSL:n infrakorvaukseen. Muusta joukkoliikenteestä poiketen kaupunki järjestää Kruunuvuoren lauttaliikenteen itse.

Tulevina vuosina yhtiölle maksettava palvelukorvaus kasvaa yhtiön tekemien joukkoliikenneinvestointien seurauksena.

Liite 1, sivu 24 ja liite 10.

3 10 08 Palvelut ja luvat

Talousarviokohdan sitovana tasona on toimintakate. Toimintakate kasvaa kestävyysperiaatteen mukaisesti 0,8 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden 2025 talousarvioon. Toimintakate 2026 on 35,8 miljoonaa euroa.

Talousarviokohdan toimintatulot yhteensä ovat 152,4 miljoonaa euroa ja toimintamenot yhteensä 116,6 miljoonaa euroa.

Asukas- ja yrityspalvelujen tulojen kasvu perustuu pääosin ulkomainoslaitehankinnan tuottoihin ja maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuudelta kaupunkitasoisen maanvuokrausselvityksen mukaisesti siirtyviin tuloihin, jotka ovat pääosin vuokratuloja. Lisäksi on arvioitu maanvuokrataksan ja laskutuskäytäntöjen vaikutusta tuloihin. Valvontatyön laskutuskäytäntöjä tarkennetaan siten, että lisävalvonnasta aiheutuneet kustannukset tuloutetaan toimijoilta aiempaa systemaattisemmin. Käytännön muutos on mahdollinen vuonna 2025 toteutuneen järjestelmäkehityksen myötä ja toteuttaa lain kirjausta siitä, että työn kustannukset eivät jää kunnan maksettavaksi. Vuodelle 2026 suunnitellut resurssilisäykset tuovat mukanaan merkittävät tulot tai ovat kustannusvaikutuksiltaan neutraalit. Henkilöstökustannusten kasvussa näkyy myös palkankorotukset.

Rakentamisen suhdanteen edelleen jatkuva epävarmuus vaikuttaa rakentamislupamäärien sekä kiinteistönmuodostuksen kiinteistötoimitusten määrien ennakointiin. Lisäksi 1.1.2026 on tulossa voimaan rakentamislupien myöntämisen viivästymistä koskeva sanktiointi, minkä vaikutusta tuloihin on haastavaa arvioida.

Pysäköinninvalvonnassa ei ennakoida merkittävää kasvua asukas- ja yrityspysäköinnin osalta; aluelaajennuksille ei vielä ole aikataulutusta. Sen sijaan vyöhykepysäköinnin automaatti- ja mobiilimaksujen ennakoidaan kasvavan. Tuottavuustoimenpiteillä kuten valvonnan kohdentamisella ja valvonnan raportoinnin kehittämisellä arvioidaan saatavan kasvua virhemaksutuloissa.

Ympäristöpalvelujen tuloissa näkyy tupakkalain muutos sekä tuottavuustoimien kuten palkitsemisjärjestelmän kehittämisen vaikutus tarkastussuoritteiden määrään. Luonnon-suojelualueohjelmaa toteutetaan strategian mukaisesti. Talousarvioehdotuksessa ei kestävyysperiaatteen sisään saatu mukaan ympäristöpalvelujen luonnonsuojelualueohjelman toteuttamiseen vaadittavien viiden uuden vakanssin mukaisia palkkamäärärahoja noin 0,4 miljoonaa euroa.

Asumisen palveluissa edistetään erityisasumisen subventiomallin alasajoa ja otetaan käyttöön palvelumaksu. Toiminnan tavoitteena on asuntojen käyttöasteen nostaminen, asuntojen läpimenoaikojen lyheneminen ja vuokraustoiminnan tehostaminen. Asuntojen tyhjillään olemisesta aiheutuvat kustannukset siirtyvät asumisen palveluille 1.1.2027 muilta toimialoilta. Asukaslaskutuksen mahdollisista luottotappioista arvioidaan tulevan lisäkustannuksia.

Liite 1, sivu 25.

3 10 09 Yleiset alueet

Vuoden 2026 alusta alkaen 3 10 09 Yleisten alueiden kunnossapito -talousarviokohtaan yhdistetään samaan palveluun kuuluva Yleisten alueiden rakennuttaminen, joka tällä hetkellä sijaitsee 3 10 02 Tilat ja rakennuttaminen -talousarviokohdassa. Talousarviokohdan uusi nimi vuoden alusta alkaen on 3 10 09 Yleiset alueet.

Talousarviokohdan sitovana tasona on toimintamenot.

Aikaisemmin investointeina suunniteltujen ja kirjanpitoon kirjattujen kulujen osalta on todettu, että ne eivät kaikkien kuluerien osalta täytä kirjanpitosäännösten mukaisia aktivoinnin edellytyksiä. Yleisten alueiden osalta näitä kulueriä on kaikkiaan 6,7 miljoonaa euroa. Nämä kulut ja hintojen nousu kasvattavat menoja kaikkiaan 9,5 miljoonaa euroa. Talousarviokohdan toimintamenot ovat yhteensä 135,5 miljoonaa euroa. Toimintatulot ovat 17,7 miljoonaa euroa.

Kaupungin kasvu, kaupunkirakenteen monimutkaistuminen sekä muutokset ympäristötietoisuudessa ja lainsäädännössä luovat uusia haasteita yleisten alueiden ylläpitotoiminnalle. Kustannuspaineiden kasvaessa haasteisiin pyritään vastaamaan kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.

Helsingin kaupungin kunnossapitoon siirtyy valtiolta Hakamäentie sekä Vihdintie Mätäjoen sillan pohjoispuolelta Ampeerikadun sähköasemalle asti. Siirtyvään kokonaisuuteen kuuluu muun muassa taitorakenteita, tukimuureja, tunnelitekniikkaa, katu- ja viheralueita, kevyen liikenteen alikulkuja sekä liikenneväylien rakenteellinen kunnossapito.

Muiden uusien ja perusparannettujen katu-ja viheralueiden, viheralueiden erityisrakenteiden, taitorakenteiden ja tapahtumasähköverkkojen määrä kasvaa kaupungissa.

EU:n kertakäyttömuovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskeva SUP-direktiivi edellyttää esimerkiksi koneellista tupakkatuotteiden puhtaanapitoa sekä tuhka-astioiden hankintaa ja tyhjentämistä. Näistä aiheutuvat kustannukset korvataan kunnalle täysimääräisesti.

Green Dealin mukaiset vaatimukset tulevat voimaan kaikkiin uusiin yleisten alueiden kunnossapidon alueurakkasopimuksiin 1.1.2026 alkaen. Vaatimukset edellyttävät, että hankintayksikön työmaat sekä työkoneet ja sisäiset kuljetukset ovat fossiilivapaita. Lisäksi hiekoitussepelin välivarastoinnin lupakäytännön muutos otetaan huomioon kaikissa alueurakkasopimuksissa lisätyönä.

Kestävyysperiaatteen mukaiseen kasvuun ja talousarvioesitykseen sisältymättömiä kustannuseriä on kaikkiaan 8,1 miljoonalla eurolla. Näitä ovat muun muassa Green Dealin vaatimukset sopimuksiin 1,5 miljoonaa euroa, hiekotussepelin varastoinnin muutos 0,5 miljoonaa euroa sekä ​​laatutason nostot 6,1 miljoonaa euroa.

Liite 1, sivu 29.

Investoinnit

Investointitulot

8 01 Kiinteä omaisuus

8 01 50 Kiinteän omaisuuden myynti

Vuonna 2026 kiinteää omaisuutta arvioidaan myytävän 50 miljoonalla eurolla, josta kiinteän omaisuuden myyntiin kirjataan tasearvon mukaiset 2,5 miljoonaa euroa. Erotuksena syntyvät 47,5 miljoonan euron myyntivoitot kirjataan tuloiksi talousarviokohtaan 3 10 01 Kaupunkirakenne ja toimialan yhteiset palvelut.

Liite 1, sivu 35 ja liite 3.

8 07 Muu pääomatalous

8 07 51 Rakennusten ja osakkeiden myyntitulot

Vuonna 2026 rakennuksia ja osakehuoneistoja arvioidaan myytävän yhteensä 10 miljoonalla eurolla (rakennukset 9 miljoonaa, osakkeet 1 miljoona), josta muuhun pääomatalouteen kirjataan arviolta tasearvon mukaiset 14 miljoonaa euroa (rakennukset 13 miljoonaa, osakkeet 1 miljoona). Arvioidut myyntivoitot 5 miljoonaa euroa ja myyntitappiot 9 miljoonaa euroa kirjataan talousarviokohtaan 3 10 01 Kaupunkirakenne ja toimialan yhteiset palvelut.

Liite 1,sivu 54 ja liite 3.

8 07 53 Väestönsuojakorvaukset

Väestönsuojakorvauksia arvioidaan vuonna 2026 perittävän 0,1 miljoonaa euroa.

Liite 1, sivu 54 ja liite 3.

Investointimenot

8 81 Infrainvestoinnit

8 01 Kiinteä omaisuus

Talousarviokohtaan 8 01 03, Esirakentaminen, täyttötyöt, rakentamiskelpoiseksi saattaminen, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi, on vuodelle 2026 varattu määrärahaa 29,0 miljoonaa euroa.

Liite 1, sivu 36 ja liite 4.

8 03 Kadut ja liikenneväylät

Talousarviokohtaan 8 03 01, Uudisrakentaminen ja perusparantaminen sekä muut investoinnit, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi, on vuodelle 2026 varattu määrärahaa 140,8 miljoonaa euroa.

Talousarviokohtaan 8 03 03, Yhteishankkeet Väyläviraston kanssa, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi, on varattu määrärahaa 5,5 miljoonaa euroa.

Liite 1, sivu 37 sekä liitteet 3, 4 ja 5.

8 04 Puistot ja liikunta-alueet

Talousarviokohtaan 8 04 01, Puistot ja liikunta-alueet, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi, on varattu määrärahaa 49,9 miljoonaa euroa.

Liite 1, sivu 42 sekä liitteet 4 ja 5.

8 09 Kaupunkiuudistus, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi

Malminkartano-Kannelmäen, Malmin, Mellunkylän ja Meri-Rastilan kaupunkiuudistusalueille kohdistetaan vaikuttavia toimenpiteitä positiivisen kehityksen aikaansaamiseksi muun muassa asukkaiden turvallisuuden tunteen vahvistamiseksi, eriytymisen ehkäisemiseksi sekä alueiden houkuttelevuuden lisäämiseksi.

Kaupunkiuudistusalueiden määrärahat käsittävät katu- ja puisto- sekä liikunta- ja esirakentamishankkeita. Kaupunkiuudistusalueiden yleisten alueiden suunnitteluun ja toteutukseen on varattu vuodelle 2026 määrärahaa 22,7 miljoonaa euroa.

Liite 1, sivu 44 ja sekä liitteet 3, 4 ja 5.

8 10 Suuret liikennehankkeet, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi

Suuriin liikennehankkeisiin on varattu vuodelle 2026 määrärahaa 47,0 miljoonaa euroa. Määrärahalla jatketaan käynnissä olevia raideliikennehankkeita; Kruunusillat hankekokonaisuus, Kalasatamasta Pasilaan johtavan raitiotien jälkivastuuajan toimenpiteet, Sörnäistentunnelin jatkosuunnittelu sekä Länsiratikan liittyvät hankkeet.

Liite 1, sivu 46 sekä liitteet 3, 4 ja 5.

8 82 Talonrakennusinvestoinnit

8 02 Rakennukset

Talousarviokohtaan 8 02 01, Uudis- ja lisärakennushankkeet, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi on vuodelle 2026 varattu määrärahaa 194,0 miljoonaa euroa.

Talousarviokohtaan 8 02 02, Korjaushankkeet kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi on vuodelle 2026 varattu määrärahaa 157,3 miljoonaa euroa.

Liite 1, sivu 47 sekä liitteet 3 ja 6.

8 83 Projektialueiden infrainvestoinnit

8 08 Projektialueiden infrarakentaminen, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi

Talousarviokohtaan 8 08 01, Projektialueiden esirakentaminen, täyttötyöt, on Länsisataman, Kalasataman, Kruunuvuorenrannan, Pasilan, Kuninkaankolmion, Malminkentän, Läntisen bulevardikaupungin, Makasiininrannan, Koivusaaren sekä uusien projektialueiden esirakentamiseen vuodelle 2026 osoitettu 90,2 miljoonaa euroa.

Talousarviokohtaan 8 08 02, Projektialueiden kadut, on Länsisataman, Kalasataman, Kruunuvuorenrannan, Pasilan, Kuninkaankolmion, Malminkentän, Makasiininrannan, Läntisen bulevardikaupungin, Koivusaaren sekä uusien projektialueiden katuihin on vuodelle 2026 osoitettu 49,8 miljoonaa euroa.

Talousarviokohtaan 8 080 3, Projektialueiden puistot ja liikunta-alueet, on Länsisataman, Kalasataman, Kruunuvuorenrannan, Pasilan, Kuninkaankolmion, Malmin sekä uusien projektialueiden puistoihin ja liikunta-alueisiin on talousarviokohdalle osoitettu vuodelle 2026 määrärahaa yhteensä 5,6 miljoonaa euroa.

Liite 1, sivu 49 sekä liitteet 3, 4 ja 5.

8 84 Muut investoinnit

8 00 Tietokoneohjelmistot

Talousarviokohtaan 8 00 03, Tietokoneohjelmistot kaupunkiympäristön toimiala, on vuodeksi 2026 varattu määrärahaa 6,4 miljoonaa euroa.

Liite 1, sivu 53 sekä liitteet 3 ja 8.

8 05 Irtaimen omaisuuden perushankinta

Talousarviokohtaan 8 05 03, muut hankinnat kaupunkiympäristön toimiala, on vuodeksi 2026 varattu määrärahaa 0,35 miljoonaa euroa.

Liite 1, sivu 54 sekä liitteet 3 ja 9.

8 06 Arvopaperit

Talousarviokohtaan 8 06 01 Hitas-osakkeiden ostaminen, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi, on vuodeksi 2026 varattu määrärahaa 1,0 miljoonaa euroa

Liite 1, sivu 35 ja liite 3.

Sitovat tavoitteet

Kaupunkiympäristön toimialalla on kolme toimialan omaa sitovaa tavoitetta:

Sitovat tavoitteet mittareineen ja toimenpiteineen sekä sitovien tavoitteiden kytkeytyminen kaupunkistrategiaan on esitetty liitteessä 1, sivu 6 ja dokumentointikuvaukset liitteessä 2.

Toiminnan tavoitteet

Toimialalla on seitsemän toimialan omaa toiminnan tavoitetta ja neljä kaupunkiyhteistä toiminnan tavoitetta.

Toimialan omat toiminnan tavoitteet:

Omat toiminnan tavoitteet mittareineen ja toimenpiteineen on esitetty liitteessä 1, sivu 9 ja dokumentointikuvaukset liitteessä 2.

Kaupunkiyhteiset toiminnan tavoitteet:

Kaupunkiyhteiset toiminnan tavoitteet mittareineen ja toimenpiteineen on esitetty liitteessä 1, sivu 14.

Palvelukustannukset ja suoritteet

Palvelukustannukset ja suoritteet on esitetty liitteessä 1, kunkin talousarviokohdan yhteydessä.

Henkilöstösuunnitelma

Henkilöstösuunnitelma on esitetty liitteessä 1, sivu 34

Toimintaympäristön riskit ja epävarmuustekijät ja riskien hallintakeinot

Merkittävimmät riskit, epävarmuustekijät ja riskien hallintakeinot on esitetty liitteessä 1, sivu 32.

Helsingin Ilmastobudjetti

Ilmastobudjetti tuo yhteen kunkin talousarviovuoden lisäiset päästövähennystoimet eli toimet, joita ei tehdä osana normaalia työtä vaan ne edellyttävät lisäpanostuksia toteutuakseen tai vauhdittuakseen. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti uudet virkatyönä tehtävät päästövähennystoimet hyväksytään osana talousarviota ilmastobudjettiliitteessä.

Ilmastobudjetti sisältää tiedot toimenpiteiden kustannuksista, vaikutuksista ja vastuutahon. Osaan lisäisten päästövähennystoimenpiteiden kustannuksiin ei löydy taloudellisia resursseja raamin puitteissa.

Ilmastobudjetissa esitetään toimenpiteitä, jotka ovat osa Helsingin talousarviota, viime vuosina toimenpiteet ovat kohdistuneet pääasiassa kaupunkiympäristön toimialalle.

Suurin osa ilmastotyöstä on integroitu osaksi kaupungin perustoimintoja, ilmastobudjetti sisältää vain pienen osa osan Helsingin päästövähennystyötä.

Ilmastobudjetti toimenpiteineen on liitteenä 11.

Jäsenmaksut

Listaus toimialan maksamista jäsenmaksuista on liitteenä 12.

Avustukset

Luettelo toimialan jakamista avustuksista on liitteenä 13.

Toimialan henkilöstötoimikunnan lausunto

Henkilöstötoimikunnan lausunto talousarvioehdotuksesta on liitteenä 14.

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi

Lainsäädäntö edellyttää päätöksentekoon liittyvää ennakkoarviointia. Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi tarkoittaa, että asian valmisteluvaiheessa arvioidaan millaisia vaikutuksia käsillä olevasta asiasta tehtävällä päätöksellä voi olla.

Päätökset voivat vaikuttaa kuntalaisiin, ympäristöön, organisaatioon, kaupunkikonserniin, henkilöstöön ja talouteen.

Taloudelliset vaikutukset

Talousarvion tavoitteiden toteuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja ja panostuksia kaavoitukseen, yleisten alueiden kunnossapitoon, asuntotuotantoon sekä palvelutilojen turvallisuuteen. Toimet lisäävät kaupungin menoja ja vaativat ylläpitoresurssien kasvattamista, mutta samalla ne tukevat talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä.

Kaavoitus ja maapolitiikka sekä asuntotuotanto vahvistavat kaupungin veropohjaa, tasapainottavat alueiden sosioekonomista kehitystä ja lisäävät tonttituottoja. Kaupungin oman asuntotuotannon turvaaminen, asuntopolitiikan ratkaisut ja uudet välimuodon asumisratkaisut vähentävät asunnottomuutta ja siihen liittyviä kustannuksia ja välillisesti hillitsevät sosiaalimenoja.

Katujen ja puistojen peruskorjaukset, turvallisuuden parantamistoimet ja luontoarvojen vahvistaminen lisäävät investointitarpeita, mutta parantavat asuinalueiden houkuttelevuutta, nostavat kiinteistöjen arvoa ja vähentävät pitkän aikavälin korjaus- ja kunnossapitokustannuksia.

Kestävän liikkumisen edistäminen vaatii jatkuvia panostuksia kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteisiin. Näillä toimilla voidaan kuitenkin vähentää liikenneruuhkien ja päästöjen aiheuttamia kustannuksia sekä parantaa kaupunkilaisten hyvinvointia. Yleinen saavutettavuuden parantaminen myös lisää liikkumista ja toimeliaisuutta kaupungissa ylipäänsä.

Kokonaisuutena tavoitteilla on kaupungin taloudellista kantokykyä vahvistavia pitkän aikavälin vaikutuksia, vaikka ne lyhyellä aikavälillä aiheuttavat investointi- ja ylläpitomenoja.

Kuntalaisvaikutukset

Talousarvion tavoitteet ja toimenpiteet parantavat kuntalaisten asumisolosuhteita, turvallisuutta ja viihtyvyyttä sekä tukevat sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja eriarvoisuuden vähentämistä eri kaupunginosien välillä. Uusi asuntotuotanto ja monipuoliset asumisratkaisut vahvistavat asukkaiden mahdollisuuksia löytää kohtuuhintainen koti, ja asunnottomuuden vähentäminen tukee erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia. Kaupunkiympäristön laadun, lähiluonnon ja virkistysalueiden lisääminen kohentavat arjen hyvinvointia ja terveyttä. Panostukset koulujen ja päiväkotien piha-alueisiin, puistoihin ja liikunta-alueisiin parantavat lasten ja nuorten mahdollisuuksia aktiiviseen elämään, turvalliseen leikkiin ja liikkumiseen. Kestävän liikkumisen edistäminen ylipäänsä parantaa liikkumismahdollisuuksia, vähentää päästöjä ja lisää turvallisuutta. Kokonaisuudessaan tavoitteet vahvistavat asukkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia viihtyä, liikkua ja elää turvallisesti Helsingissä.

Ympäristövaikutukset

Tavoitteet tukevat kestävää kaupunkikehitystä vähentämällä liikenteen päästöjä, lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulumuoto-osuutta sekä vahvistamalla lähiluontoa ja virkistysalueita. LUMO-ohjelman toteuttaminen ja kaupunkiympäristön viherryttäminen turvaavat luonnon monimuotoisuutta ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Asuntotuotannon ja täydennysrakentamisen ohjaaminen tukee resurssitehokasta maankäyttöä ja vähentää yhdyskuntarakenteen hajautumista. Kokonaisuutena tavoitteilla on myönteisiä vaikutuksia ilmanlaatuun, hiilineutraaliustavoitteisiin ja kaupunkilaisten arkiympäristön ekologiseen kestävyyteen. Lisäksi viherryttämistoimenpiteet ja muut ilmastomuutoksen hillintään liittyvät toimenpiteet ovat monihyötyisiä, eli lisäävät myös kaupunkiympäristön viihtyisyyttä sekä luonnon monimuotoisuutta.

Organisaatio-, kaupunkikonserni- ja henkilöstövaikutukset

Tavoitteet lisäävät kaupungin organisaation suunnittelu-, toteutus- ja ylläpitoresurssien tarvetta erityisesti kaavoituksen, maaomaisuuden hallinnan, katu- ja viheralueiden suunnittelun ja kunnossapidon sekä kestävän liikkumisen kehittämisen osalta. Tämä edellyttää palveluiden ja yksiköiden välistä tiivistä yhteistyötä sekä toimintatapojen ja prosessien kehittämistä. Kaupunkikonsernin näkökulmasta tavoitteet edellyttävät yhteistä koordinaatiota esimerkiksi maapolitiikan ja asuntotuotannon osalta.

Henkilöstövaikutuksina tavoitteet edellyttävät osaamisen vahvistamista erityisesti kestävän rakentamisen, ilmastovaikutusten arvioinnin sekä turvallisuutta ja kunnossapitoa koskevien tehtävien osalta. Samalla ne voivat lisätä henkilöstön työn mielekkyyttä ja sitoutumista, kun kehittämistoimet tukevat kaupungin strategisia tavoitteita ja kuntalaisten hyvinvointia.