Helsingin kaupungin yrityskysely 2024

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kaupunkistrategian tavoitteena on kaupungin taloudellisen toimeliaisuuden kasvu sekä elinkeinojen ja ammattien monipuolistuminen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yritysten tarpeiden, näkemysten ja odotusten ymmärtämistä. Tätä tarkoitusta varten Helsingin kaupungin elinkeino-osasto on teettänyt jo viisi kertaa noin joka toinen vuosi laajan yrityskyselyn. Kyselyllä kartoitetaan yritysten kokemuksia kaupungin palveluiden käytöstä ja kehittämistarpeista sekä kaupungin elinvoimaan ja yritysmyönteisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Vuoden 2024 kyselyn toteutti Digitalist Experience Oy.

Kyselyyn vastasi 1000 yrityspäättäjää. Vastaajat jaoteltiin yrityskoon mukaan vertailtavuuden varmistamiseksi. Yritysvastaajien valinnassa lisäksi huomioitiin, että mukaan saatiin monipuolisesti eri toimialojen edustajia. Vuoden 2024 kyselytuloksissa oli edellisiin vuosiin verrattuna enemmän suuria yrityksiä, joka vaikuttaa tulosten vertailtavuuteen edellisiin vuosiin. Kyselyyn osallistuneista yrityksistä 62 % toimii vain kotimarkkinoilla, 35 % sekä kotimarkkinoilla että kansainvälisesti ja 3 % vain kansainvälisesti.

Yritysten vastausten perusteella lähes puolet (47 %) yrityksistä odottaa liiketoimintansa kasvua ja heidän kasvuodotuksensa ovat nousseet 10 %. Henkilöstön kasvua ennakoivat 25 % vastaajilta ja näissä korostuu erityisesti kansainvälisesti toimivat yritykset. Kasvuun suhtaudutaan myönteisimmin teollisuus- ja kaupan alalla. Suurimmat kasvuodotukset ovat 2–49 hengen yrityksillä, kun taas yksinyrittäjät odottavat tilanteensa säilyvän ennallaan.

Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tärkeimmiksi keinoiksi nähdään sosiaaliturvan uudistaminen ja kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus. Pienet yritykset painottavat sosiaaliturvan uudistusta, kun taas suuremmat (yli 50 työntekijää) korostavat asuntojen saatavuuden merkitystä. Edelliseen kyselyyn verrattuna, työperäisen maahanmuuton ja asuntojen saatavuuden tukeminen on yhä tärkeämpää. Yritykset toivovat myös aluekehityksen vahvistamista ja tilankäytön joustavuutta.

Helsingin kaupungin palveluiden käyttö on vastaajien keskuudessa kasvanut 10 % edellisestä kyselystä. 50 % vastaajista ovat hyödyntäneet palveluja viimeisen kahden vuoden aikana. Tyytyväisyys on pysynyt ennallaan. Eniten käytetyt palvelut ovat lupa-asiat, kaupungin verkkosivut, sähköinen asiointi sekä rekrytointi- ja työllisyyspalvelut. Parhaat arviot saavat yrityksen perustamisen tukipalvelut, koulutukset ja yritysluotsit, kun taas eniten kritiikkiä kohdistuu lupa-, kaavoitus- ja tonttiasioihin sekä kaupungin verkkopalveluihin.

Kokonaistyytyväisyys julkisiin liikenneyhteysiin on pysynyt ennallaan. Yritykset ilmaisivat tyytyväisyyttä julkisiin liikenneyhteyksiin kaupungin sisällä sekä yhteyksiin muualle Suomeen ja ulkomaille. Liikenteen sujuvuus yleisesti sekä haasteet jakeluliikenteen toimivuudessa saivat osakseen kritiikkiä. Yritys- ja asukaspysäköintiä toivottiin kehitettävän. Tyytyväisyydessä yritystonttien saamiseen ja yritysten tarpeiden huomioimiseen kaavoituksessa on tulosten mukaan pientä nousua.

Kyselyssä mitattiin yritysten halukkuutta suositella Helsinkiä NPS-mittarilla. NPS-arvo vaihtelee välillä -100–100 ja lasketaan vähentämällä arvostelijoiden (arvosana 1–6) osuus suosittelijoiden (arvosana 9–10) osuudesta. Positiivinen arvo tarkoittaa, että suosittelijoita on enemmän, negatiivinen päinvastoin. Neutraalit (arvosana 7–8) eivät vaikuta tulokseen ja ovat olleet enemmistönä kaikilla kyselykerroilla. Suositteluhalukkuus NPS-mittarilla on tämän kyselyn perusteella -8. Suosittelijoita on 27 %, kriittisesti suhtautuvia 35 % ja neutraaleja eniten (39 %). Myönteisimmin Helsinkiä arvioivat yksinyrittäjät ja 50–250 hengen yritykset, kun eniten kriitikoita löytyi 20–49 hengen yrityksistä.

Toimialoista positiivisimmin Helsinkiin yrityksen sijaintipaikkana suhtautuvat rahoitus- ja vakuutusala sekä majoitus-, matkailu- ja kiinteistöala. Ravintola- ja rakennusala ovat kriittisimpiä. Suurin suositteluhalukkuuden lasku on tapahtunut muotoilu- ja luovilla aloilla. Osa toimialakohtaisista tiedoista ovat suuntaa antavia pienen vastaajamäärän vuoksi. Helsingin suositteluhalukkuutta tukevat kaupungin asiakaspotentiaali, verkostoitumismahdollisuudet, hyvät liikenneyhteydet muualle Suomeen ja kansainvälisesti, sekä työvoiman saatavuus. Kritiikki kohdistuu saavutettavuuteen ja liikennehaasteisiin (jakeluliikenne ja pysäköinti) sekä korkeaan kustannustasoon.

Yritysten kehitystoiveet Helsingille liittyvät tyypillisimmin liikenteen ja liikkumisen sujuvoittamiseen. Erityisesti autolla liikkumisen, pysäköinnin saatavuuden ja edullisuuden sekä jakeluliikenteen toimivuuden koettiin olevan merkityksellisessä roolissa yritystoiminnan sujuvuuden ja kaupungin elinvoimaisuuden kannalta. Muita keskeisiä kehityskohteita ovat toimitilojen ja tonttien tarjonta ja hinnoittelu, edullisten liiketilojen saatavuus pienyrityksille ja rakennuslupaprosessien sujuvoittaminen. Hallinnon joustavoittaminen ja byrokratian vähentäminen nousivat esiin ja toiveena oli kevyemmät lupaprosessit ja joustavuus kausiluonteiseen yritystoimintaan. Lisäksi yritykset toivovat taloudellisia kannustimia, kuten verotuksen keventämistä ja tukia. Myös kohtuuhintainen asuminen, koulutukseen panostaminen sekä työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen nousivat keskeisiksi kehitystoiveiksi yritysten kehityksen kannalta.

Elinkeinojaoston kokouksessa asiaa esittelee yksikön päällikkö Heidi Humala.

Toimivalta

Hallintosäännön 8 luvun 2 §:n mukaan kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää elinkeinopolitiikkaa ja kilpailukykyä koskevista periaatteista sekä seuraa niiden toteutumista.

Päätös tullut nähtäväksi 20.03.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §