Tilinpäätös 2025, Helsingin kaupunki

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi Helsingin kaupungin, kunta-Helsingin sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan vuoden 2025 tilinpäätökset.

Helsingin kaupunki

Tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutoksia on  315 146 904,18 euroa. Tulokseen sisältyvät myös kaupungin liikelaitosten ja itsenäisinä taseyksikköinä käsiteltyjen rahastojen tulokset, jotka käsitellään niiden omissa kirjanpidoissa.

Helsingin kaupungin tilikauden tulos käsitellään seuraavasti:

Alla olevien liikelaitosten yli-/alijäämä siirretään kyseessä olevan liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti taseen omaan pääomaan.

Alla olevien rahastojen yli-/alijäämä siirretään rahaston sääntöjen mukaisesti kyseisen rahaston pääomaan.

Lisäksi muu Helsingin kaupungin tilikauden tulos käsitellään seuraavasti:

Kunta-Helsinki

Tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutoksia on 146 344 296,86 euroa. Tulokseen sisältyvät myös kaupungin liikelaitosten ja itsenäisinä taseyksikköinä käsiteltyjen rahastojen tulokset, jotka käsitellään niiden omissa kirjanpidoissa.

Kunta-Helsingin tilikauden tulos käsitellään seuraavasti:

Alla olevien liikelaitosten yli-/alijäämä siirretään kyseessä olevan liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti taseen omaan pääomaan.

Alla olevien rahastojen yli-/alijäämä siirretään rahaston sääntöjen mukaisesti kyseisen rahaston pääomaan.

Lisäksi muu kunta-Helsingin tilikauden tulos käsitellään seuraavasti:

Sosiaali-, terveys- ja pelastusala

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutoksia on 168 802 607,32 euroa.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulos käsitellään seuraavasti:

Tilikauden ylijäämä 168 802 607,32 euroa ehdotetaan kirjattavaksi sosiaali-, terveys ja pelastustoimialan taseen omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämiin.

Tilinpäätös

Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kaupunginhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Kaupunginhallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Kaupunginvaltuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä.

Helsinki on laatinut erilliset tilinpäätökset Helsingin kaupungista kokonaisuudessaan, kunta-Helsingistä ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialasta

Helsingin kaupungin kokonaisuus jakautuu valtion rahoittamaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialaan sekä kunta-Helsinkiin, joka sisältää kasvatuksen- ja koulutuksen, kulttuurin- ja vapaa-ajan, kaupunkiympäristön, keskushallinnon ja liikelaitokset. Tilinpäätöksessä 2025 Helsingin kaupungin taloutta tarkastellaan kolmessa kokonaisuudessa: Helsingin kaupunki, kunta-Helsinki sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala. Helsingin kaupungin tilinpäätös koostuu näistä kolmesta kokonaisuudesta tehdyistä erillistilinpäätöksistä. Helsingin kaupungin talouden kokonaisuuta on tarkasteltu vuodesta 2023 alkaen kahdessa kokonaisuudessa: muihin kuntiin vertautuvan kunta-Helsingin tasolla ja muihin hyvinvointialueisiin vertautuvan valtion rahoitteisen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tasolla.

Helsingin kaupunki on ainoa kunta, jolla on sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen järjestämisvastuu. Siten Helsingin kaupungin tunnusluvuilla ei ole Suomessa vertailukohtaa vuodesta 2023 alkaen.

Helsingin väestönkasvu jatkui suurena vuonna 2025 

Helsingin asukasmäärä oli vuoden 2025 lopussa Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 695 526 henkeä. Vuoden 2025 väestönkasvu oli 11 508 henkeä, joten suhteellinen kasvu oli 1,7 prosenttia. Kasvu oli selvästi edellisvuotta nopeampaa: vuonna 2024 väestö kasvoi 1,4 prosentilla eli runsaalla 9 500 hengellä. Helsingin väestönkasvu perustui suurimmalta osin muuttoliikkeen voitollisuuteen. Vuoden 2025 muuttovoitto oli 10 403 henkeä, mikä oli 1 650 henkeä edellisvuotta enemmän. Ulkomaan muuttovoiton osuus oli 42 prosenttia koko muuttovoitosta. Kotimaan muuttovoitto kasvoi lähes 2 700 hengellä ja ulkomaan muuttovoitto pieneni yli 1 000 hengellä edellisvuodesta. Luonnollisen väestönkasvun, syntyneiden ja kuolleiden määrän erotuksen, määrä kasvoi 1 313 henkeen, mikä oli noin 460 henkeä edellisvuotta enemmän.

Talouden kokonaistuotanto ei kasvanut vuonna 2025, mutta parempaa odotetaan

Suomen talouden kokonaistuotanto ei kasvanut vuonna 2025 ennakoidulla tavalla. Kasvu oli heikkoa ja kasvuennusteita laskettiin alemmas vuoden aikana. Vuoden 2026 talouskasvua heikentävät taloustilanteen epävarmuus ja korkeaksi kasvanut työttömyys ja ennen kaikkea työttömyyden uhka. Ne lisäävät kotitalouksien säästämistä ja vähentävät kulutuskysyntää sekä hidastavat tuotannon kasvua.

Heikko taloustilanne heijastui edelleen vuonna 2025 myös työmarkkinoille. Avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt jo vuodesta 2022 lähtien ja pieneni entisestään vuonna 2025. Vuoden 2025 lopussa työllisyyspalveluhin ilmoitettuja avoimia työpaikkoja oli Helsingissä 14 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Vuoden 2025 lopussa Helsingissä oli 50 300 työtöntä työnhakijaa. Vuoden 2025 joulukuussa Helsingin työttömyysaste oli 13,8 prosenttia, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Vastaava työttömyysprosentti oli koko maan tasolla 13,0. Vuonna 2025 Uudenmaan työllisyysaste (20–64-v.) oli 76,6 prosenttia, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä edellisvuotta alemmalla tasolla ja lähes neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2022.

Asuntomarkkinoiden elpyminen on ollut hidasta

Heikon talouskasvun, työllisyyden ja kuluttajaluottamuksen seurauksena asuntomarkkinoiden elpyminen on ollut hidasta ja asuntojen hintataso pysynyt alhaisena. Rakentamisen suhdanteen odotettiin paranevan vuonna 2025, mutta tuotanto ei näyttänyt juurikaan kasvun merkkejä vuoteen 2024 verrattuna. Helsingin asuntorakentamisen luvuissa pysyttiin edellisvuoden tasolla. Vuonna 2025 Helsinkiin valmistui 4 186 asuntoa. Vuoden aikana aloitettiin 3 242 asuntoa ja rakennuslupa myönnettiin 3 402 asunnolle. Rakenteilla olevien asuntojen määrä on jatkanut laskuaan ja oli vuoden vaihteessa noin 4 700. Aikaisempaa matalamman aloitustason myötä myös asuntojen valmistuminen jatkuu matalana.

Rakentamisen suhdannetilanne vaikuttaa myös valmistuvien asuntojen hallinta- ja rahoitusmuotojen jakaumaan. Viime vuosina rakentaminen on nojannut enemmän valtion tukemaan tuotantoon. Vuoden 2025 asuntotuotannosta noin 13 prosenttia oli vapaarahoitteista omistustuotantoa ja noin 29 prosenttia välimuodon asuntotuotantoa eli Hitas-, hintakontrolloituja- ja asumisoikeusasuntoja. Kaikkiaan vuokra-asuntoja oli siis 58 prosenttia valmistuneista asunnoista.

Henkilöstön saatavuus parani edelleen vuonna 2025

Helsingin kaupungin henkilötyövuosien määrä kasvoi 3,1 prosentilla vuoteen 2024 verrattuna. Henkilöstön saatavuus parantui vuonna 2025 muun muassa talouden suhdanteiden ja yleisen työllisyystilanteen takia. Vuoden 2025 alusta työvoimaviranomaisen vastuut siirtyivät kunnille. Kunta-Helsingin käyttöön on kehitetty vuoden 2025 alusta uusi työllistämisraha työttömien työllistymisen tueksi.

Väestönkasvu edellyttää investointeja

Kunta-Helsingin talous toteutui jonkin verran talousarviossa oletettua paremmin. Tilikauden tulos oli 146 miljoonaa euroa, joka on 85 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Edellisen vuoden 2023 tulos oli 336 miljoonaa. Vuonna 2025 Kunta-Helsingin tuloksessa näkyi sote-uudistuksen rahoitusmuutosten heikentävä vaikutus Kunta-Helsingin taloudelliseen tulokseen. Kunta-Helsingin tulos noin puolittui sote-uudistusta edeltävästä ajasta.

Kunta-Helsingin tuloslaskelman toimintamenot olivat 3 267 miljoonaa euroa ja toteutuivat 42 miljoonaa euroa talousarvi¬ota matalampana ja 9,8 prosenttia vuoden 2024 toteumaa korkeampana. Vertailukelpoinen menokasvu uusina tehtävinä kaupungille siirtyneet TE- kustannukset huomioiden 6,4 prosenttia verrattuna vuoteen 2024.

Kaupunkistrategian käyttötalouden toimintamenoja mitoittavan vuoden 2025 taloustavoitteen, eli niin sanotun vastuuperiaatteen, mukaiset menot kasvoivat vuonna 2025 noin 6,9 prosenttia. Tämä oli selvästi nopeampi kasvuvauhti kuin tavoitetaso, joka oli tuorein peruspalveluiden hintaindeksin ennuste (VM 12/2025) huomioiden, 3,8 prosenttia. Menokasvun ylittymisen pääsyynä oli työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannusten kasvu. Kyseisen TA-kohdan vertailukelpoinen TE- palvelujen siirron huomioiva menokasvu oli 21,2 prosenttia eli 22 miljoonaa euroa vuodesta 2024. Myös kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kaupungin tuottamien palveluiden talousarviokohdan menokasvu 5,0 prosenttia vuodesta 2024 ylitti selvästi vastuuperiaatteen tavoitetason.

Kunnallisveroa tilitettiin 1 056 miljoonaa euroa eli 24 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa oli ennakoitu. Syinä talousarviota heikompaan kehitykseen olivat ennakoitua huonompi työllisyyskehitys. Kunnallisveron tilitys laski edellisestä vuodesta 1,2 prosenttia. Koko maassa ennakonpidätykset ym. palkoista kasvoivat 2,9 prosenttia vuonna 2025, kun vuosi sitten vastaava luku oli 4,7 prosenttia. Yhteisöveroa tilitettiin 431 miljoonaa euroa eli -4 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa. Yhteisöveron tilitys laski edellisestä vuodesta 3,5 prosenttia. Heikko suhdanne madaltanut yritysten ennakkoverojen maksua.

Kunta-Helsingin investointimenot vuonna 2025 olivat 874,3 miljoonaa euroa, mikä on 51,6 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2024. Kun kaupungin taseeseen tehtyjen investointien lisäksi lasketaan pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n toteuttamat joukkoliikenneinvestoinnit, jotka ennen vuotta 2022 olivat kaupungin investointeja, vertailukelpoinen investointitaso nousee noin 1 051 miljoonaan euroon. Tämä on 60 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2024.

Toiminnan ja investointien rahavirta, joka on keskeinen kasvavan kaupungin talouden tasapainoa kuvaava tunnusluku, toteutui -321,2 miljoonaa euroa negatiivisena, eli 226,4 miljoonaa euroa vuotta 2025 heikompana. Investoinneista rahoitettiin tulorahoituksella 62 prosenttia vuonna 2024, tunnusluku heikkeni edellisten vuosien tasosta. Helsingin vuoden 2025 tulorahoitusprosentti oli Suomen 21 suurimman kaupungin, C21-kaupunkien keskimääräisellä tasolla.

Vuonna 2025 kaupungin pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 46,1 miljoonaa euroa. Uusia pitkäaikaisia lainoja ei nostettu. Helsingin kaupungin (kunta-Helsinki ja sotepe-toimiala yhteensä) lainakanta oli vuoden lo-pulla 806,4 miljoonaa euroa.

Kunta-Helsingin lainakanta vuoden 2024 lopussa on 1 143 miljoonaa euroa. Kunta-Helsingin lainakanta on Helsingin kaupungin 806,4 miljoonan euron lainakantaa 336,5 miljoonaa euroa suurempi. Kunta-Helsingillä on lyhytaikaista lainaa sotepe-toimialan kertyneistä kassavaroista 336,5 miljoonaa euroa. Vastaavasti sotepe-toimialalla on edellä kuvatusti lyhytaikaisia lainasaamisia kunta-Helsingiltä vuoden 2025 lopussa 336,5 miljoonaa euroa.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan talous toteutui ennustettua paremmin

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tilikauden tulos oli 168,8 miljoonaa euroa. Tulos oli 127,0 miljoonaa euroa talousarviota parempi ja 139,9 miljoonaa euroa parempi kuin vuonna 2024. Toimintatuotot suhteessa toimintakuluihin olivat 9,4 prosenttia. Vuosikate ylitti poistot ja tulorahoitus on ylijäämäinen. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan investoinnit eroavat muista hyvinvointialueista. Helsingin kaupunki investoi toimialan talonrakennushankkeet ja vuokraa kohteet toimialan käyttöön.

Kaupunkikonsernin tilinpäätös

Tilinpäätöksessä 2025 Helsingin kaupungin talous esitetään myös konsernien osalta kolmessa kokonaisuudessa: Helsingin kaupunkikonserni, kunta-Helsingin konserni sekä valtion rahoittama sosiaali-, terveys-ja pelastustoimialan konserni. Helsingin kaupunkikonsernin lukujen sijasta tulee tarkastella ensi sijassa muihin kuntiin vertautuvan kunta-Helsingin konsernin lukuja sekä muihin hyvinvointialueisiin vertautuvan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan konsernin lukuja.

Helsingin kaupunkikonsernin vuoden 2025 tulos oli noin 436,0 miljoonaa euroa. Tulos heikkeni vuodesta 2024 noin 12,9 miljoonaa euroa (2024: 448,9 miljoonaa euroa). Kaupunkikonsernin tuloslaskelman ylijäämä oli 381,2 miljoonaa euroa ja se heikkeni edellisestä vuodesta 49,0 miljoonaa euroa.

Kaupunkikonsernin investoinnit huomioiden vuoden 2025 toiminnan ja investointien rahavirta oli -723,3 miljoonaa euroa alijäämäinen, 287,6 miljoonaa euroa vuoden 2024 tasoa parempi (2024: -1 010,9 miljoonaa euroa). Kunta-Helsingin vaikutus kaupunkikonsernin toiminnan ja investointien rahavirtaan oli -321 miljoonaa euroa. Helen-konsernin liikevoitto oli 189 miljoonaa euroa ja bruttoinvestoinnit 424 miljoonaa euroa. Helen-konsernin vuosien 2025 ja 2024 korkean investointitason vaikutus kaupunkikonsernin rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirran alijäämäisyyteen on ollut merkittävä.

Helen-konsernin bruttoinvestoinnit olivat vuonna 2025 yhteensä 424 miljoonaa euroa (2024: 600 miljoonaa euroa). Helenin investoinnit kohdistuivat lämmön sähköistämiseen mm. sähkökattilakapasiteetin lisäämisen kautta, uusiutuvan sähkön tuotantoon sekä energiajärjestelmän jouston kasvattamiseen. Muita merkittävimpiä investointeja tehneitä yhtiötä vuonna 2025 olivat: Helsingin kaupungin asunnot Oy 273 miljoonaa euroa, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne -konserni 177 miljoonaa euroa, HSY-kuntayhtymän osalta Kunta-Helsingin konsernitilinpäätökseen omistusosuuden perusteella kirjautuva osuus 121 miljoonaa euroa ja Helsingin Toimitilat Koy 91 miljoonaa euroa.

Kaupunkikonsernin lainakanta oli 8 870 miljoonaa euroa eli 12 753 euroa asukasta kohden (2024: 8 240 miljoonaa euroa). Tästä Helsingin kaupungin lainakanta oli 806 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin lainakanta pieneni 47 miljoonaa euroa ja tytäryhteisöjen sekä kuntayhtymien (kuntayhtymien osalta omistusosuussuhteessa) yhteenlaskettu lainakanta kasvoi noin 677 miljoonaa euroa (2024: 881 miljoonaa euroa). Tytäryhteisöistä merkittävimmin lainakanta kasvoi Helsingin kaupungin asunnot Oy:ssä, noin 224 miljoonaa euroa ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:ssä, noin 164 miljoonaa euroa.

Helsingin kaupunkikonsernin suhteellinen velkaantuneisuus nousi 106 prosentin tasolle, kun se vuonna 2024 oli 103 prosenttia ja vuonna 2023 noin 96 prosenttia.

Yhteisöraportissa 1–12/2025 esitetään merkittävimmistä tytäryhteisöistä toiminnan ja talouden kehittymistä koskevat tiedot vuodelta 2025.

Arvio tulevasta kehityksestä

Talouden ja elinkeinoelämän toimintaympäristöön liittyy edelleen huomattavaa epävarmuutta, millä voi olla pidemmällä aikavälillä vaikutuksia kaupungin tulopohjaan. Venäjän hyökkäyssota ja USA:n vaikeasti ennakoitava politiikka luovat epävarmuutta, joka voi hidastaa talouden kasvua. Työttömyyden määrä Helsingissä on noussut korkealle tasolle, millä on vaikutuksia sekä kaupungin talouteen, että kaupunkilaisten hyvinvointiin. Ilman selkeää suhdannekäännettä parempaan, työttömyys uhkaa jäädä korkealle tasolle.

Helsingillä on lähivuosina edessään haasteita kunta-Helsingin talouden, toiminnan ja investointitason sopeuttamisessa nykyiseen kuntien rahoitusmalliin. Vuoteen 2024 asti kunta-Helsinki on kyennyt rahoittamaan käyttötaloutensa ja vuosittaisen investointitasonsa pitkälti tulorahoituksella, mutta vuodesta 2025 eteenpäin kunta-Helsingin talous on toiminnan ja investointien rahavirralla mitattuna alijäämäistä. Alijäämä joudutaan kattamaan nostamalla vuosittain ulkoista pitkäaikaista lainaa.

Kaupungin investointiohjelman lisäksi kaupunki toteuttaa mittavia joukkoliikenne- ja toimitilainvestointeja tytäryhteisöjen taseisiin, joiden toiminnan kaupunki pääosin rahoittaa vuosittaisista budjeteistaan avustuksina, vuokra- tai vastikemaksuina, palveluiden ostoina tai vastaavina. Investoinnit rahoitetaan kaupungin takaamilla lainoilla. Kaupungin takausvastuiden kasvu tulee jatkumaan seuraavina vuosina voimakkaana Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n raidehankkeiden, Varikko-kiinteistöt Oy:n sekä muun muassa Helsingin toimitilat Oy:n koulu- ja hyvinvointikeskus- hankkeiden toteutuksen edetessä. Kaupungin verorahoitteiset vastuut, eli kaupungin lainakanta, pitkäaikaiset vuokrasopimukset sekä verorahoitteisille tytäryhteisöille annetut lainojen takaukset olivat vuoden 2025 tilanteessa 3,058 miljardia euroa (4 397 euroa per asukas).

Talousarvion 2026 investointiohjelman, nykyisten ja tiedossa olevien vuokrahankkeiden sekä verorahoitteisissa tytäryhteisöissä seuraavien 10 vuoden aikana tehtävien investointien lainantakaukset nostavat Kunta-Helsigin verorahoitteiset vastuut 6,4 miljardin euron (8 184 euroa per asukas) tasolle vuonna 2035. Kaupunkistrategian 2025–2029 mukaan kaupungin kokonaisvastuiden (lainakanta, takaukset sekä pitkäaikaiset vuokrasopimukset) tulevaa kehitystä sekä kaupungin rahoitusaseman kestävyyttä arvioidaan vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä sekä suurten investointihankkeiden käynnistämisestä ja ajoituksesta päätettäessä. Strategian mukaisesti vastuiden kasvu tulee saada matalammalle uralle niin, että suunnitelmakaudella asukaskohtaisten vastuiden kasvu pysähtyy. Talousarvion 2026 investointiohjelman, yhtiöhankkeiden ja vuokratilojen mukaisten vastuiden kasvu pysähtyy vuonna 2032 noin 8 200 euroa/asukas tasolle.

Valtion asuntorahaston lakkauttaminen toteutuu vuodesta 2026 alkaen, mikä merkitsee muun muassa valtion rahoituksen vähenemistä. Muutoksella on vaikutusta muun muassa asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiseen, erityisryhmien asumisen järjestämisen tapaan sekä kaupungin omistamien yhtiöiden kiinteistökannan ylläpitoon. Riskien hallitsemiseksi tehdään edunvalvonnallisien toimien lisäksi muutosten vaikutusten mallintamista ja etsitään ratkaisuvaihtoehtoja sekä kaupungin omistamissa yhtiöissä että kaupungin toimesta.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialaan merkittävimmät taloudelliset haasteet liittyvät valtion rahoituksen tulevaan kehitykseen suhteessa Helsingin tarpeisiin sekä kesken taloussuunnitelmakautta tuleviin rahoituksen ja tehtävien muutoksiin. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen alkuperäinen rahoituspohja on ollut lähtökohtaisesti alimitoitettu eivätkä rahoituskriteerit huomioi riittävästi Helsingin erityispiirteitä ja tarpeita, kuten esimerkiksi korkeaa kustannus- ja vuokratasoa, lastensuojelun sekä vammaisten palvelujen kustannusten kasvua ja maahanmuuttajien palveluihin kohdistuvia kustannuksia. Talouden tasapainottamiseksi käynnistetty muutosohjelma on tuonut toimialalle välttämätöntä liikkumavaraa. Muutosohjelman toimenpiteiden jatkaminen suunnitellusti on edellytys rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi myös tulevina vuosina.

Mahdolliset tarkistukset

Tarkastuksessa mahdollisesti esiin nousevien tilinpäätöksen tarkistusten tekemiseksi esitetään, että kaupunginkanslia ja Taloushallintopalvelu-liikelaitos oikeutetaan tekemään teknisiä tarkistuksia tilinpäätökseen. Mahdolliset tarkistukset eivät voi muuttaa tilikauden tulosta tai päätöksessä esitettyä tilikauden tuloksen käsittelyä.