Vahingonkorvaus, ajoneuvovaurio, 14.1.2025, Jauhokuja 4, parkkihalli, LähiTapiola Pääkaupunkiseutu Keskinäinen Vakuutusyhtiö

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 17.2.2025 esittänyt kaupungille määrältään yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija oli pysäköinyt autonsa 14.1.2025 Jauhokuja 4 parkkihalliin K2 paikalle 112 peruuttaen paikkaan hyvin varovaisesti, koska toisella puolella pysäköintipaikkaa oli auto ja toisella puolella oli tolppa. Auton peruutustutka oli hälyttänyt ainoastaan keulan etukulmasta tolpan puolelta, mutta silti takana oli kolahtanut. Hakijan mentyä katsomaan mitä oli tapahtunut hän huomasi, että sprinkleriputki oli ollut kiinni auton katossa, ja auton kattoon ja peräluukun yläosaan oli tullut noin 10 cm metalliin saakka menevä naarmu.

Parkkihallissa ei ollut varoituksia matalammasta kohdasta, vaan sisään tullessa oli maksimikorkeudeksi ilmoitettu 2 metriä. Kyseisellä paikalla ei ollut myöskään merkitty ilmoituksin tai huomiotarroin matalampaa kohtaa, jotta kuljettaja olisi osannut olla varovainen. Kyseisen putken päällä ei ollut myöskään esimerkiksi pehmusteita, ja putken pää tuli kauas seinästä. Hakija oli huomannut, että samanlaisia putkia oli parkkihallissa useampia ja huomasi ainakin yhden auton kohdalla vastaavan vahingon olevan 2 cm päässä.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kiinteistö, jonka alueella vahinko on tapahtunut, on kaupungin omistuksessa, joten kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan sekä vahingonkorvauslain vastuusäännösten että rakentamislain kunnossapitoa koskevien säännösten kautta. Rakentamislaki velvoittaa pitämään rakennuksen ympäristöineen sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. Kaupungilla on kiinteistön omistajana vastuu alueen kunnossapitotoimien toteuttamisesta.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kunnossapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan kyseessä olevissa parkkihalleissa sijaitsevat mm. sprinklerikeskukset ja lämmönjakohuone.

Vahinkotapauksessa kyseessä olevien parkkiruutujen kohdalla ei ole erikseen mainintaa sprinklereiden korkeudesta. Sprinklerit ovat hyvin nähtävillä, ja ne ovat parkkiruutujen päissä IV-kanaviston takia. Sprinklerit eivät estä tavanomaista keulapysäköintiä, ja sprinklerien korkeus on otettava huomioon peruuttaessa. Pysäköintihallin maksimikorkeus tarkoittaa itse pysäköintiruudun vapaata korkeutta, jossa huomioidaan katossa menevät sprinklerit. Vahingon tapahtumisen jälkeen putkiin on asennettu huomioteipit vahinkopaikan teknisen isännöitsijän pyynnöstä.

Rakennus, jossa parkkihalli sijaitsee, on otettu käyttöön vuonna 2012. Kaupungille ei ole saapunut parkkihallin putkia tai sprinklereitä koskevia palautteita. Kaupungille ei ole saapunut muita vahinkotapahtumia koskevia vahingonkorvausvaatimuksia vahinkopaikalta.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on syyllistynyt laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Pysäköintihallien vapaan korkeuden merkinnät eivät ole lakisääteisiä, ja pysäköintihalleissa on yleistä, että niissä on erityisesti seinien vierustoilla talotekniikasta johtuvia poikkeamia vapaassa korkeudessa. Pysäköintihalli parkkiruutuineen on ollut käyttötarkoituksensa mukaisessa kunnossa. Sprinklerit ovat hyvin nähtävillä, ja ne eivät estä pysäköintiä kyseiseen ruutuun. Hakijan ottamien valokuvien perusteella vahingon tapahtumisen jälkeen putkiin on kuitenkin asennettu huomioteipit vahinkopaikan teknisen isännöitsijän pyynnöstä.

Ajoneuvon kuljettajan on itse havainnoitava ympäristöään myös ajoneuvoa peruutettaessa. Peruutustutkan tai muun vastaavan teknologian ilmoituksiin luottaminen ei ole riittävää.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, että pysäköintihalli on ollut vahinkoaikaan käyttötarkoituksensa mukaisessa ja turvallisessa kunnossa, ja vahingon aiheuttanut sprinklerin putki on ollut havaittavissa. Kaupunki katsoo, ettei sen toiminnassa ole ollut laiminlyöntiä, huolimattomuutta tai virhettä, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Rakentamislaki (751/2023) 140 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.

Vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta myös silloin, kun vaatimus on määrältään yksilöimätön.