Päätös Helsingin kaupungin ilmoituksesta pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Sörnäisissä, Hanasaaressa

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki, Työpajankatu 8, 00580 Helsinki
Y-tunnus: 0201256–6

**********

Kiinteistön omistaja ja haltija

Kiinteistön omistaa Helsingin kaupunki ja alueen on vuokrannut Helen Oy.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Alue sijaitsee Helsingin 10. kaupunginosassa (Sörnäinen) kiinteistöillä 91–10–649–2, 91–432–5–2. Suunnittelualueen kiinteistöt ja niiden maa-alaan rajautuvat naapurikiinteistöt omistaa Helsingin kaupunki. Alueen nykyinen vuokralainen on Helen Oy. Alue tullaan luovuttamaan Helsingin kaupungille.

Alue on vanhaa meritäyttöä 1940-luvulta. Alueella on toiminut Hanasaaren A-voimalaitos 1950-luvulta lähtien. Suunnittelualueen pohjoispuolella on toiminut Suvilahden kaasuvoimalaitosalueeseen kuulunut bentseenitehdas 1950–1960-luvuilla. Kaasuvoimalaitos on rakennettu 1900-luvun alussa ja sen toiminta päättyi vuonna 1994. Suunnittelualueen lounaisreunaan rajautuva teollisuuden tuotantolaitos on rakennettu 1970-luvulla ja koillisreunan voimalaitoksen lämpökeskus vuonna 2007.

Alueen välittömässä läheisyydessä toimii tällä hetkellä Helen Oy:n Hanasaaren lämpökeskus ja toimintansa vuonna 2023 lopettanut Hanasaaren voimalaitos B. Suunnittelualue sijaitsee näiden rakennusten väliin jäävällä katu- ja pysäköintialueella. Suunnittelukohteen alueella on voimassa oleva asemakaava, jossa alue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon rakennusten korttelialueeksi. Kiinteistölle 91–432–5–2 sijoittuva suunnittelualueen eteläosa kuuluu Hanasaaren asemakaavan muutosalueeseen, jolla ei tällä hetkellä ole voimassa olevaa asemakaavaa.

Suunnittelualueelle rakennetaan sähkökattilalaitos, jonka pinta-ala on noin 500 m2. Lisäksi suunnittelualueelle siirretään johto- ja kaapelilinjoja ja rakennetaan kaksi lämpöakkua sähkökattilan lähettyville. Rakennustöiden vuoksi alueella tullaan kaivamaan maata noin 7000 m3. Massamääräarvio on alustava ja kattaa voimalaitosrakennuksen, lämpöakut sekä kaapelikaivut.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Päätös Helsingin Energian ilmoituksesta pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi Sörnäisissä osoitteessa Parrukatu 1–3 ja 2, 238 §, 26.10.2005. Ymk 2005–1518 ja päätösalueen laajennus 29.11.2005, Ymk 2005–1518/815.

Päätös Helsingin energian ilmoituksesta pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi Sörnäisissä, osoitteessa Parrukatu 2, 9.11.2006, 235 §. Ymk 2006–1792, Ymk 2006–301, Kv 2005–2147.

Päätös Helsingin energian ilmoituksesta pilaantuneen maaperän pudistamiseksi hiilisiilojen alueella Hanasaaressa, 13.7.2009, 166 §. Ymk 2009–960 Kv 2009–1032.

Päätös Helsingin kaupungin ilmoituksesta pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Sörnäisissä, Hanasaaressa, 7.7.2023, 41 §, HEL 2023-008372.

Päätös Helsingin kaupungin ilmoituksesta pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Sörnäisissä, Hanasaaressa, 4.11.2024, 99 §, HEL 2024-012301.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 26.2.2025.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Helsingin kaupunki, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, Hanasaari C-voimalaitos, Helen Oy, Pilaantuneen maa-aineksen kunnostuksen yleissuunnitelma, helmikuu 2025, 1510087436, Ramboll.

Ilmoituksen täydennys 28.3.2025. Helsingin kaupunki, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, Hanasaari C-voimalaitos, Helen Oy, Pilaantuneen maa-aineksen kunnostuksen yleissuunnitelma, helmikuu 2025, 1510087436, Ramboll.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Alueen maanpinta on n. tasolla +2,5 metriä. Ylin kerros koostuu yli kolmen metrin meritäytöstä. Täyttömaan alla on savikerros noin kolmen metrin syvyydessä ja sen alapinta on noin 5–7 metrin syvyydessä. Saven alapuolella on hiekka- ja moreenikerroksia. Kallionpinta on todettu tasolla -24 metriä. Kallionpinta nousee jyrkästi noin tasolle -8.

Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Santahamina (0109103) sijaitsee kohteesta 5,5 km kaakkoon. Santahaminan pohjavesialue on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue.

Tutkimusten perusteella alueella on erillinen pohja- ja orsivesikerros, joiden painetaso mukailee merenpinnan tasoa. Orsiveden pinta on todettu 2,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Lähin pintavesistö on Sompasaarenallas kohteen kaakkoispuolella.

Haitta-ainetutkimukset

Suunnittelukohteessa ja sen läheisyydessä on tehty maaperätutkimuksia vuodesta 1995 lähtien, joista on tehty erilliset raportit. Hanasaaren alueella on lisäksi tehty pohja- ja orsiveden sekä huokosilman tarkkailua vuodesta 2016 lähtien. Alueelle on myös tehty useita maaperätutkimuksia, joista on tehty erilliset raportit. Alueella on todettu valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisten alemman ja ylemmän ohjearvon ylityksiä eri haitta-aineilla tasaisesti koko alueen laajuudella.

Suunnittelualueella tehtiin maaperätutkimuksia loppuvuodesta 2024 ja alkuvuodesta 2025. Maanäytteitä otettiin porakonekairalla pohjatutkimusten yhteydessä seitsemästä tutkimuspisteestä yhteensä 34 kappaletta. Näytteenotto tehtiin metrin välein ja ulotettiin viiden metrin syvyyteen. Näytteenoton yhteydessä tehtiin aistinvaraisia havaintoja maalajeista ja mahdollisista jätejakeista. Tutkimuspisteissä ei todettu jätejakeita. Kolmessa pisteessä todettiin polttoöljyn hajua 3–4 metrin syvyydellä.

Näytteistä analysoitiin metallit, pH, kokonaissyanidit, PAH-yhdisteet, öljyhiilivedyt (C10-C40), VOC-yhdisteet ja PCB-yhdisteet. Alueella todettiin alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia kuparia, lyijyä, sinkkiä, syanideja, bentseeniä, PAH-yhdisteitä ja/tai öljyhiilivedyistä keskitisleitä ja raskaita öljyhiilivetyjä. Alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuksia todettiin antimonia, arseenia, lyijyä, sinkkiä, syanidia, bentseeniä, PAH-yhdisteitä ja keskiraskaita- ja raskaita öljyhiilivetyjä.

Alueen pohjavettä on tarkkailtu vuodesta 2007 ja Hanasaareen on asennettu vuosina 2016–2023 uusia orsi- ja pohjaveden havaintoputkia. Suunnittelualueen orsivedessä on todettu talousveden laatuvaatimukset ylittäviä pitoisuuksia kloridia, sulfaattia, ammoniumtyppeä, ammoniumia, arseenia, naftaleenia, öljyhiilivetyjä, MTBE:tä, bentseeniä, sekä kloorattuja yhdisteitä. Erityisen korkeita pitoisuuksia on todettu bentseeniä, vinyylikloridia ja dikloorieteeniä. Haitta-ainepitoisuudet ovat pääsääntöisesti huomattavasti korkeammat pohjavedessä kuin orsivedessä.

Suunnittelualueen ympäristössä on tehty laajaa huokosilmatarkkailua vuodesta 2016 lähtien. Näytteissä on todettu TCA-arvot ylittäviä pitoisuuksia bentseeniä, trikloorieteeniä ja tetrakloorieteeniä. Myös Työterveyslaitoksen asettama haihtuvien yhdisteiden kokonaispitoisuuden (TVOC) vertailuarvo 250 µg/m3 työympäristön ja asuinympäristön sisäilmassa on ylittynyt molemmissa putkissa useampana vuotena.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Suunnittelualueen viereisen lämpökeskusrakennuksen yhteydessä on tehty riskinarvio vuonna 2007, jota käytetään tämän puhdistustarpeen arvion lähtötietona.

Puhdistustarpeen arvioinnissa on käsitelty haitta-aineita, joita alueen maaperässä on tutkimuksen mukaan todettu yli alemman ohjearvon olevissa pitoisuuksissa. Kriittisiä haitta-aineita ovat antimoni, arseeni, kupari, lyijy, sinkki, syanidi, bentseeni, PAH-yhdisteet, öljyhiilivedyt ja klooratut alifaattiset yhdisteet.

Alueella ei arvioida olevan puhdistustarvetta elohopean, kadmiumin, koboltin, tolueenin, etyylibentseenin, xsyleenien, trikloorieteenin, bentso(k)fluoranteenin ja PCB:n osalta, koska näiden aineiden pitoisuudet ylittävät kynnysarvot, mutta alittavat alemmat ohjearvot. Näiden osalta ei ole puhdistustarvetta viitearvovertailuun perustuen. Alue on teollisuusaluetta, joten viitearvona käytetään ylempää ohjearvoa.

Suunnittelualue on energiahuoltoaluetta eikä sen läheisyydessä sijaitse asutusta eikä sellaisia luontoarvoja, joille voisi olla riskiä maaperään mahdollisesti jäävistä haitta-aineista. Alue tulee olemaan aidattu ja alueelle rakennettavissa rakennuksissa työskennellään satunnaisesti. Riskinarvion mukaan oletusarvona oli, että rakennuksessa työskennellään korkeintaan 20 päivää vuodessa ja alapohjan tuuletuksen mahdollista vaikutusta haitta-aineiden kulkeutumiseen rakennuksen sisäilmaan ei huomioitu.

Haitta-aineiden kulkeutumista maaperästä orsiveteen rajoittaa nykytilanteessa se, että huleveden imeytyminen täyttömaahan on vähäistä rakennetulla ja päällystetyillä alueilla. Kaivua tehdään pääosin orsiveden pinnan yläpuolisessa maaperässä. Maaperän haitta-aineista osa on niukkaliukoisia. Bentseeni ja klooratut liuottimet voivat vesiliukoisina liikkua pohjaveden luontaisen virtauksen mukana mereen. Laskennallisen arvion mukaan pitoisuudet merivedessä laimenevat niin, ettei haitta-aineiden pitoisuuksia arvioida olevan haitallisia ympäristölle ja vesieliöille.

Metallit ovat tyypillisesti hyvin niukkaliukoisia ja kulkeutumattomia maaperässä, samoin PAH-yhdisteet (pl. naftaleeni) sekä öljyhiilihiilivetyjen raskaat jakeet C21-C40. Alueen syanidin on tutkittu olevan ns. rautasyanidia, joka on hyvin pysyvää. Maaperän pilaantuneisuus alueella on vanhaa ja todennäköisesti maaperästä orsiveteen liukenevat haitta-aineet ovat jo pääosin liuenneet.

Pilaantuneen maaperän puhdistamisilmoitusalueen pohja- ja orsiveden laatu ei poikkea ympäröivästä alueesta, eikä tämän rakennushankkeen arvioida aiheuttavan kulkeutumisriskin lisääntymistä ympäröiville alueille. Alueen eteläosaan lähelle uutta kaava-aluetta maaperään jäävät haitta-aineet (syanidi, sinkki, antraseeni, bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni, fenantreeni, fluoranteeni, C10-C21) ovat pääsääntöisesti heikosti kulkeutuvia. Näistä öljyhiilivetyjen keskitisleet voivat kulkeutua veden mukana, mutta maaperässä todetun pitoisuuden ollessa pieni, ei kulkeutumisen naapurikiinteistöille arvioida olevan merkityksellistä.

Suunnittelualueella ei ole pintavesiä. Hulevedet kerätään ja ne kulkeutuvat sadevesiviemäröinnin kautta mereen. Pohjaveden määrä ja vaihtuvuus on vähäistä hulevesien erilliskeräyksen vuoksi ja maaperän haitta-aineet sijaitsevat niin syvällä maakerroksissa, ettei niiden oleteta aiheuttavan haittaa maaperän eliöstölle. Alueen pohjavettä ei myöskään käytetä talousvetenä.

Sähkökattilarakennuksen alapuolisessa maaperässä vain syanidia on todettu pohja-/orsiveden pinnan yläpuolella. Kohteen syanidi on todettu alueella olevan ns. rautasyanidimuodossa, joka on hyvin pysyvä ja haihtumaton. Pohjaveden pinnan alapuolella olevien haitta-aineiden kulkeutuminen sisäilmaan vaatisi niiden liukenemista veteen, haihtumista huokosilmaan ja edelleen sisäilmaan. Pohja- ja orsivesikerroksen sekoittumista ei ole todettu alueella. Riskinarvion perusteella rakennuksen alapohjan tiiveydellä ja tuuletuksella on olennainen vaikutus haitta-aineiden kulkeutumiseen sisäilmaan. Paksu tiivis lattiarakenne estää mahdollisten vuotojen pääsyä ulos rakennuksesta ja haitta-aineiden kulkeutumisen maaperästä rakennukseen. Laskennallisen arvion mukaan pohjaveden haitta-aineista ei arvioida aiheutuvan riskiä rakennuksen sisäilmassa.

Rakennusten ulkopuolinen alue asfaltoidaan, mikä estää suoran kontaktin haitta-aineisiin ja vähentää merkittävästi haihtumista ilmaan. Piha- ja tiealueelle jäävistä haitta-aineista ei arvioida aiheutuvan merkittävää riskiä alueen käyttäjille. Kaasumaista syaanivetyä sekä muita haihtuvia yhdisteitä voi teoriassa vapautua maaperästä ulkoilmaan rakennustyön aikana. Tämä huomioidaan työturvallisuudessa.

Riskinarvion perusteella alueelle jäävistä haitta-aineista ei aiheudu terveys- tai ympäristöriskejä nykyisessä tai tulevassa käytössä. Täten alueella ei ole riskiperusteista puhdistustarvetta. Alueella on kuitenkin tarve kaivaa haitta-ainepitoista maata, minkä vuoksi alueella on puhdistustarve.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Haitta-aineita sisältävä maa-aines poistetaan voimalaitoksen rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Alustavan suunnitelman mukaan kaivualueen pinta-ala on noin 7000 m². Kokonaiskaivumäärä on noin 12 000 m³ (25 000 t), josta ylemmän ohjearvotason ylittäviä massoja on noin 3600 t, alemman ohjearvotason ylittäviä noin 3600 t ja kynnysarvon ylittäviä massoja noin 9000 t.

Kaivu tehdään pääasiallisesti kuivakaivuna. Mikäli maaperässä havaitaan selvästi toisistaan erottuvia kerroksia, tehdään kaivu kerroksittain maaperän kerrosrakenteet huomioiden.

Massat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja maalajin mukaan. Kaivun aikana erotellaan suuret kivet ja selvät jätekerrokset.

Pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan joko suoraan autoihin poiskuljetettavaksi tai kasataan suunnittelualueelle lyhytaikaisesti mahdollisia jatkotutkimuksia varten ennen kuljetusta.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Työmaalle nimetään ympäristötekninen valvoja, joka ohjaa kaivua, valvoo kunnostusta ja toteuttaa tarvittavat mittaukset. Kunnostuksesta pidetään työmaapäiväkirjaa, johon merkitään mm. tiedot näytteenotoista sekä poistetuista pilaantuneista massoista, jätteistä ja niiden loppusijoituspaikoista. Kaivettavista maa-aineksista otetaan näytteitä 1 näyte/500 m3 maa-ainesta, mukaan lukien tutkimusvaiheessa otetut näytteet.

Pilaantuneiden alueiden kaivantojen pohjien jäännöspitoisuudet otetaan kaivannon seinämistä yksi edustava kokoomanäyte jokaista noin 20 metriä kohden. Kaivannon pohjasta otetaan yksi edustava kokoomanäyte jokaista noin 100–200 m2 kohden. Näytteistä analysoidaan metallit, syanidi, BTEX-yhdisteet, PAH-yhdisteet ja öljyhiilivedyt (C5-C40) sekä mahdolliset kaivutöiden aikana todetut alustavasta tutkimuksesta poikkeavat muut haitta-aineet. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi

Kaivualueelle tehdään huomiorakenne, jos alueen rajalla todetaan pilaantunutta maaperää (pitoisuus yli alemman ohjearvon). Huomiorakenteeksi asennetaan huomioverkko.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Maa-ainekset kaivetaan ns. lajittelevana kaivuna eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja maalajin mukaan. Kaivun aikana erotellaan suuret kivet ja mahdolliset selvät jätekerrokset. Pilaantumattomat ja eri tavoin pilaantuneet maa-ainekset ja jätteet pidetään erillään kaivun ja läjityksen aikana. Maan luokittelu tehdään ennen kaivutöitä ja/tai kaivun yhteydessä tehtyjen tutkimusten perusteella.

Mikäli kaivun aikana havaitaan alueella poikkeavaa jätettä tai poikkeavaa pilaantuneisuutta, jota ei voida luokitella aikaisempien tutkimusten perusteella, selvitetään materiaalin laatu laboratorioanalyysien avulla.

Pilaantuneiden maa-ainesten kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Maa-ainesten vastaanottopaikat ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle ennen kuljetusten aloittamista. Pilaantuneen maa-ainesten kuormille laaditaan siirtoasiakirjat ja viedään valtakunnalliseen SIIRTO-rekisteriin.

Työmaille johtaville teille levitetään tarvittaessa sepeliä, joka vähentää ulkopuolisille katualueille kulkeutuvan maa-aineksen määrää. Mikäli ulkopuolelle kulkeutuu maa-ainesta, poistetaan se säännöllisesti harjaamalla tai pesemällä.

Veden tutkiminen ja käsittely

Alueella ei todennäköisesti tule olemaan tarvetta kaivantojen kuivatukselle ja vesien käsittelylle, sillä kaivut on suunniteltu orsiveden pinnan yläpuolelle. Mikäli kaivantoihin kertyy vettä kunnostusta haittaavissa määrin, kaivantojen kuivatusvedet johdetaan jätevesiviemäriin tai ympäristöluvan ESAVI/12172/2022 mukaisesti mereen, mikäli pitoisuustasot sen sallivat. Kaivantovesien mahdollinen johtaminen jätevesiviemäriin tehdään HSY:n viemäröintiluvan mukaisesti. Tarvittaessa vedet esikäsitellään ennen johtamista kiintoaineksen erotuksella, öljynerottimella ja/tai aktiivihiilisuodatuksella. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä otetaan vesinäytteet ennen kaivantojen kuivatuksen aloittamista. Mikäli vedelle tarvitaan esikäsittelyä ennen johtamista, laadunvalvontanäytteet otetaan käsitellystä vedestä. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa pH, kiintoaine, metallit, syanidi, BTEX-yhdisteet, PAH-yhdisteet ja klooratut liuottimet. Metallit analysoidaan kokonaispitoisuutena, kun tavoitteena on johtaa vedet HSY:n jätevesiviemäriin. Johdettavasta vedestä otetaan näyte kerran viikossa pumppauksen aikana.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Maa-aineksia voidaan varastoida kaivantojen läheisyydessä poisajoa, täyttöön sijoitusta tai laboratoriotulosten varmistumista odotettaessa.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Suunnittelualueella hyödynnetään täytöissä alueelta kaivettuja maa-aineksia, jotka ovat geoteknisesti käyttötarkoitukseensa sopivia. Maa-ainekset voivat sisältää pieniä määriä mineraalisia rakennusjätejakeita (betoni, tiili).

Hyödyntäminen toteutetaan suunnittelualueella seuraavin periaattein:

• Pintamaassa (0–0,5 m syvyydellä) hyödynnettävissä maa-aineksissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen. Pintamaassa ei hyödynnetä haisevia maa-aineksia.

• Pintamaakerroksen alla haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot.

Johtojen ja kaapeleiden yms. kunnallisteknisten rakenteiden ympärille laitetaan 0,3 metrin suojakerros maa-aineksilla, joissa haitta-aineet ovat alle kynnysarvon. Uudet mahdolliset vesijohdot rakennetaan diffuusiosuojattuina.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Kenttävalvoja seuraa koko työn ajan työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita ja muuta normaalista poikkeavaa. Jos poikkeavaa havaitaan, asiasta informoidaan välittömästi tilaajaa ja ympäristöviranomaisia. Jos kohteessa todetaan rakentamisen yhteydessä sellaista pilaantuneisuutta, joka merkittävästi poikkeaa aiemmin todetusta, arvioidaan näistä haitta-aineista aiheutuva riski työn aikana. Mikäli maa-aines poistetaan kohteesta, arviointia ei tarvitse tehdä. Varautuminen muihin odottamattomiin tilanteisiin on esitetty tarkemmin suunnitelman taulukossa.

Tiedottaminen ja raportointi

Aloituksesta ilmoitetaan vähintään viikko ennen työn aloittamista kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille. Aloitusilmoituksessa esitetään myös vastuuhenkilöt ja valvojat sekä työn toteuttaja. Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, jossa esitetään suunnitelmassa esitetyt asiat. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisen saatavilla. Kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta. Kunnostuksen loppuraportissa esitettävät asiat on esitetty kunnostussuunnitelmassa.

Maa-ainesten hyödyntäminen dokumentoidaan (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta) ja raportoidaan kunnostuksen loppuraportissa.

Puhdistustyön ajankohta

Alustavan arvion mukaan maanrakennustöiden ja pilaantuneen maaperän kunnostustyön aloitusajankohta on keväällä 2025. Rakennustyö jatkuu arviolta vuoteen 2026.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksen vireilläolosta tiedotettiin 31.3.2025 sähköpostilla Helen Oy:tä. Helen Oy ilmoitti, että se on sopinut ilmoituksen jättämisestä kaupungin kanssa, eikä Helen Oy:llä ole kommentoitavaa ilmoitukseen.

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä muita kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Hanasaaressa, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Alueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset ilmoituksessa esitetyn mukaisesti rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Lisäksi rakentamisalueelta on poistettava maa-ainekset, joissa ylittyvät elohopean, kadmiumin, koboltin, tolueenin ja PCB:n osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä esitetyt ylemmät ohjearvot. (VNA (214/2007) 2,3,4 §, YSL 135 §)

2. Kaivualueelta tulee tutkia ja poistaa jätejakeet esitetyn mukaisesti. (JL 5, 12, 13 §)

3. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa esitetyn mukaisesti. Pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai haitta-aineille ei voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

4. Kaivualueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (YSL 135 §)

5. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

6. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä luotettavasti haitta-ainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)

7. Mikäli poiskuljetettujen massojen kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

8. Kaivutyön lopuksi kaivantojen seinämistä ja pohjista tulee ottaa edustavat jäännöspitoisuusnäytteet esitetyn mukaisesti. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

9. Kunnostustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

10. Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi, kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

11. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,17 §)

12. Poistettavat pilaantuneet ja/tai jätteensekaiset maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset, joita ei hyödynnetä, on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäviksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäviksi vastaanottopaikkaan, jonka luvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 8, 13, 29 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

13. Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä todetut haitta-aineet. (YSL 155 §)

14. Kaivantovedet voidaan esitetyn mukaisesti toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

15. Mikäli vedet johdetaan mereen, tulee johtamisessa ja raportoinnissa noudattaa ympäristöluvan ESAVI/12172/2022 mukaisia lupaehtoja. (YSL 155, 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella

16. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

17. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13)

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

18. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti kynnysarvojen ja alemman ohjearvojen välissä voidaan käyttää puhdistusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti.(YSL 136 §)

19. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita tai maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia elohopeaa, ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

20. Mikäli alueella on tarve käyttää hyödyksi maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä mutta alemman ohjearvon alittavia pitoisuuksia POP-yhdisteitä, on tilanteesta esitettävä tarkennettu riskinarvion sisältämä suunnitelma perusteluineen tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön vähintään kolme viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §, EU 2019/1021)

21. Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto eikä hyötykäytettävästä maa-aineksesta saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Maa-ainesten hyötykäyttö tulee raportoida puhdistuksen loppuraportissa. (YSL 16, 32, 136, 172 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

22. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

Tarkkailu

23. Jälkitarkkailun tarpeesta on esitettävä suunnitelma loppuraportissa ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön tarkastettavaksi. Suunnitelmassa on esitettävä mm. mahdollisten pohjavesiputkien paikat ja rakenteet, näytteenoton tiheys ja analysoitavat aineet sekä seurannan lopettamisen ehdot. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi muuttaa tai tarkentaa tarkkailusuunnitelmia, mikäli muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, päätöksen määräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. (YSL 136 §) (YSL 6, 7, 14 §)

Tiedottaminen ja raportointi

24. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli kunnostus tehdään useassa osassa, jokaisesta kunnostusvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

25. Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

26. Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, johdetuista vesistä ja niiden käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Öljyhiilivetyjen kynnys- ja ohjearvot eivät perustu samaan teoreettiseen riskitarkasteluun kuin muilla PIMA-asetuksen liitteessä mainituilla aineilla, mutta niiden määrittelyssä on otettu karkeasti huomioon esimerkiksi aineiden kulkeutumismahdollisuus ja hajuhaitat. Koska jokaiseen määritellyistä öljyhiilivetyjakeista (>C5-C10, >C10-C21, >C21-C40) kuuluu ominaisuuksiltaan erilaisia aineita, öljyhiilivetyjen aiheuttamien haittojen ja riskien suuruuttaa ei voida yleensä luotettavasti arvioida pelkästään ohjearvoilla. Öljyhiilivetyjen riskinarvioinnissa on määritettävä myös tarkempien hiilivetyfraktioiden ja yksittäisten avainyhdisteiden pitoisuudet, joille voidaan tehdä oma viitearvovertailu.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1–5)

Nykyisessä käytössä on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen vuoksi. Riskinarvion mukaan alueen maaperässä todetuista haitta-aineista ja jätteistä ei arvioida muodostuvan alueen nykyisessä käytössä terveys- ja ympäristöriskiä, minkä vuoksi haitta-aineille ei ole esitetty kunnostustavoitteita. Osa haitta-aineista on arvioitu viitearvovertailuun perustuen, jolloin niiden osalta kunnostustavoitteeksi on asetettu ylemmät ohjearvot.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille. Vesijohtoverkoston materiaaleissa tulee ottaa huomioon alueella todetut haitta-aineet, jotta haitta-aineiden kulkeutumista talousveteen ei pääse tapahtumaan. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 6–12)

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Määräys on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Jäännöspitoisuusnäytteillä todetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen sekä alueelle jäävien haitta-aineiden pitoisuustasot.

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä.

Veden tutkiminen ja käsittely (perustelut määräyksille 13–15)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Vesien johtaminen ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä lisätä haitta-aineiden kulkeutumista maaperässä. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Puhdistusalue kuuluu alueeseen, jolla on voimassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupa ESAVI/12172/2022 alueen työmaavesien mereen johtamiseksi tietyin ehdoin. Tämän vuoksi, mikäli käsitellyt vedet johdetaan mereen, noudatetaan ko. luvan ehtoja.

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella (perustelut määräyksille 16–17)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (perustelut määräyksille 18–21)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön kunnostusalueella on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla kohteen arvioinnin yhteydessä. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 2019/1021), eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi lähtökohtaisesti rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu lisäpilaantumista tai vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräykselle 22)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Tarkkailu (perustelu määräykselle 23)

Oikein suunnitellulla ja toteutetulla ympäristövaikutusten tarkkailulla kunnostuksen aikana ja sen jälkeen varmistutaan riskinarvion toteutumisesta. Näin todetaan, että alueelle jäävä pilaantunut maa-aines ei aiheuta pohjaveden eikä maaperän pilaantumista ilmoitusalueella eikä sen ulkopuolella.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 24–26)

Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 32,134, 135, 136, 139, 155, 172, 209 §

Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 17, 29 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Asetus EU 2019/1021

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.