Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Atte Harjanteen valtuustoaloitteesta päiväkotien koon vaikutuksesta varhaiskasvatuksen laatuun

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle Atte Harjanteen ja 27 muun allekirjoittaneen valtuustoaloitteesta koskien päiväkotien koon vaikutusta varhaiskasvatuksen laatuun:

Aloitteessa vertailtavaksi pyydettiin eri kokoisia päiväkoteja. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla pyydettyjä tietoja kootaan varhaiskasvatusyksiköittäin. Yksittäisten päiväkotien sijaan vertailu on näin ollen tehty varhaiskasvatusyksiköiden välillä. Varhaiskasvatusyksikössä yhdessä tai useammassa päiväkotirakennuksessa työskentelevä henkilöstö kuuluu yhden päiväkodin johtajan alaisuuteen.

Varhaiskasvatusyksiköt on valittu otannalla siten, että yksiköitä on tasaisesti eri puolilta Helsinkiä. Vertailuun valittiin varhaiskasvatusyksiköitä tilapaikkojen mukaan alla olevan mukaisesti. Tilapaikalla tarkoitetaan yhdelle lapselle varattua paikkaa päiväkodista.

Valinta on tehty suomenkielisten yksiköiden osalta. Tiedot on koottu vuoden 2024 tiedoilla. Tiedot on kerätty yksikkökohtaisesti, jonka jälkeen niistä on muodostettu keskiarvot, joita on vertailtu keskenään. Lisäksi on huomioitu vaihteluvälit. Tarkemmat vertailutiedot on koottu liitteeseen 2.

Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että ne kuvaavat tilannetta otantaan valittujen varhaiskasvatusyksiköiden välillä. Tähän vertailuun valittiin yhteensä 37 varhaiskasvatusyksikköä Helsingin 150 suomenkielisestä varhaiskasvatusyksiköstä. Tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että varhaiskasvatusyksiköiden tuloksiin vaikuttavat yksikön koon lisäksi myös muut tekijät, kuten henkilöstön kelpoisuuteen liittyvät asiat, joiden vaikutusta ei voida poistaa.

Eri kokoisten varhaiskasvatusyksiköiden varhaiskasvatuksen laatuun vaikuttavien tekijöiden vertailu

Aloitteessa esitetään, että vertailu tehdään eri kokoisten päiväkotien varhaiskasvatuksen laatuun vaikuttavista tekijöistä kuten henkilöstön vaihtuvuudesta, sijaisten saatavuudesta, pihojen koosta per lapsi, työ- ja asiakastyytyväisyydestä, henkilöstön tai lasten sairastavuudesta, päiväkotimatkasta, päiväkotisulkujen määrästä sekä yksikkökustannuksista.

Eri kokoisten varhaiskasvatusyksiköiden välillä ei ollut merkittävää eroa sijaisten saatavuudessa, työ- tai asiakastyytyväisyydessä, lasten tai henkilöstön sairauspoissaoloissa tai päiväkotimatkoissa. Keskiarvojen suhteen eroja oli henkilöstön vaihtuvuudessa ja yksikkökustannuksissa. Henkilöstön vaihtuvuuden keskiarvo oli suurinta 100-150 tilapaikan päiväkodeista muodostuvissa yksiköissä. Yksikkökustannukset ilman vuokrakustannuksia ja henkilöstökustannukset olivat hieman korkeammat yli 200 tilapaikan päiväkodista muodostuvissa yksiköissä.

Samankokoisten yksiköiden välillä vaihteluvälit saattoivat joidenkin vertailtavien muuttujien kohdalla olla suuria. Esimerkiksi henkilöstön vaihtuvuuden osalta eroa oli samankokoisten yksiköiden välillä 0–29 prosenttiyksikköä. Yksikön tai päiväkodin koko ei näytä olevan suurin vaikuttava tekijä henkilöstön vaihtuvuuden osalta. Varhaiskasvatuksen laatua tarkasteltaessa merkityksellisempää on usein työyhteisön toimintakulttuuri, johtaminen, mahdollisuus tehdä oman työnkuvansa mukaista työtä sekä riittävä tuki ja resurssit. Samat tekijät vaikuttavat usein myös työtyytyväisyyteen, jossa vaihteluvälit samankokoisten yksiköiden välillä olivat suuria, noin 30–35 prosenttiyksikön tasolla.

Yksikkökustannukset lasketaan varhaiskasvatusyksikön laskennallisten lasten määrään suhteutettuna siten, että kustannuksiin sisältyvät vuokra-, henkilöstö- sekä ruoka- ja puhtaanapitokustannukset. Laskennallisella lapsella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan tapaa, jolla varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitus lasketaan. Laskennallisuuteen vaikuttavat lapsen ikä sekä mahdolliset tuen tarpeet. Vertailussa laskennallisen lapsen vuosikustannus ilman vuokrakustannuksia oli enintään 63 tilapaikan päiväkodeissa muodostuvissa yksiköissä noin 70 euroa matalammat kuin yli 200 tilapaikan päiväkodista muodostuvassa yksikössä.

Päiväkotien vuokrakustannusten näkökulmasta koko ei ole määräävä tekijä, vaan tilojen ikä ja tehdyt korjaukset. Tällä on vaikutusta laskennallisen lapsen hintaan. Eri kokoisten yksiköiden vuokrakustannukset eivät ole keskenään vertailtavia. Tarkastellut yli 200 tilapaikan päiväkodit ovat valmistuneet viimeisen kuuden vuoden aikana, jolloin tilat ovat hyväkuntoiset ja vastaavat nykyisiä toiminnallisia tarpeita. Isommissa päiväkodeissa on ryhmätilojen lisäksi liikuntasali, jakotiloja pienryhmätoimintaan sekä taidetiloja, joita ei pienimmistä päiväkodeissa ole. Enintään 63 paikkaiset päiväkodit ovat iältään vanhempia ja niiden nykyinen vuokrataso on uudisrakennuksia alhaisempi. Tarkastelun perusteella pienissä päiväkodeissa, joissa oli tehty perusparannus, vuokra nousee yli perusparannusten keskiarvon.

Kaupunkiympäristön toimialalta saadun tiedon mukaan vertailtaessa eri kokoisten päiväkotikiinteistöjen ylläpito- ja energiankulutuskustannuksia, ovat ko. kustannukset kalleimmat pienissä kiinteistöissä ja edullisimmat suurimmissa kiinteistöissä.

Henkilöstökustannusten osuus laskennallisen lapsen vuosikustannuksesta oli hieman korkeampi yli 200 tilapaikan päiväkodista muodostuvissa yksiköissä kuin enintään 63 tilapaikan päiväkotien muodostamissa yksiköissä. Ero henkilöstökustannuksissa on noin 170 euroa vuodessa laskennallista lasta kohden. Suuremmissa yksiköissä henkilöstökuluja nostavat erilainen johtamisrakenne, jossa vara- tai apulaisjohtaja tekee täysipäiväisesti johtamistehtäväänsä sekä henkilöstövuokrauspalvelu Seuresta tilattujen yli kahden kuukauden sijaisten suurempi määrä. Uusi yksikkö voi olla valmistunut uudelle alueelle ja vie joitakin vuosia ennen kuin kaikki yksikön tilapaikat on täytetty, mikä nostaa lapsikohtaisia kustannuksia. Isommat yksiköt ovat yleensä auki myös loma-aikoina, mikä nostaa yksikkökustannuksia.

Varhaiskasvatuksen tukipalvelut ovat hieman kalliimpia pienemmissä yksiköissä. Pienet yksiköt eivät ole tukipalveluiden tuottajien näkökulmasta houkuttelevia kohteita. Syinä tähän ovat mm. haasteet logistiikassa ja tukipalveluiden työntekijöiden työtehtävien vähäinen määrä.

Pihojen koosta ei löydy kattavaa tilastointia. Vertailua varten pihojen kokoa on tarkasteltu karttatietojen pohjalta muutamien eri kokoisten päiväkotien osalta. Pihojen koot vaihtelivat 4,7-16 m²/lapsi. Eri kokoisia pihoja oli sekä 100–150 tilapaikan päiväkodeista muodostuvissa yksiköissä sekä yli 200 tilapaikan päiväkodista muodostuvissa yksiköissä. Pienimpiä pihat olivat enintään 63 tilapaikan päiväkodeista muodostuvissa yksiköissä. Näissä myös useammin ulkoillaan lisäksi läheisessä puistossa.

Johtopäätökset vertailusta ja vaikutuksista varhaiskasvatuksen laatuun

Varhaiskasvatuksen laatu perustuu Helsingissä lainsäädännössä ja valtakunnallisissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määriteltyihin tavoitteisiin ja arvoihin. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on määritellyt varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden, lainsäädännön sekä ajantasaisen tutkimustiedon pohjalta varhaiskasvatuksen laatuindikaattorit, jotka kuvaavat laadukkaan varhaiskasvatuksen ominaisuudet. Karvin mukaan varhaiskasvatuksen laatu koostuu rakennetekijöistä ja prosessitekijöistä. Rakennetekijät ovat varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyviä tekijöitä, jotka toimivat reunaehtoina pedagogiselle toiminnalle eli laadun prosessitekijöille. Rakenne- ja prosessitekijöiden tulee olla tasapainossa, jotta varhaiskasvatuksen laatu on korkeatasoista. Laatuun vaikuttavat johtaminen, henkilöstö ja sen kelpoisuus, resurssit, pedagoginen toiminta sekä arviointi ja kehittäminen.

Vertailuun pyydetyt muuttujat ovat laadun rakennetekijöitä. Niiden osalta eri kokoisista päiväkodeista muodostuvien varhaiskasvatusyksiköiden välillä ei ollut keskiarvoja vertailtaessa merkittävää eroa. Sen sijaan samankokoisten yksiköiden välillä vaihtelua oli löydettävissä. Syitä tähän voi löytyä laadun prosessitekijöistä eli miten esimerkiksi johtaminen on toteutunut, minkälainen toimintakulttuuri päiväkodissa on, mikä on henkilöstön kelpoisuusaste ja minkälaista vuorovaikutus henkilöstön kesken tai henkilöstön ja lasten välillä on. Eri tekijöiden yhteisvaikutus tuottaa laadukasta toimintaa, jolloin rakenteelliset tekijät eivät yksinään takaa laadukasta varhaiskasvatusta.

Johtopäätöksenä on todettavissa, että päiväkodin koko ei vaikuta varhaiskasvatuksen laatuun tähän vertailuun valittujen varhaiskasvatusyksiköiden osalta. Karvin varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteiden ja suosituksien mukaan pelkät fyysiset puitteet eivät takaa laadukasta varhaiskasvatusta. Pedagoginen suunnittelu on olennaista siinä, millaiseksi toiminta muodostuu ja on järjestetty ja miten lapsi kokee ympäristön ja siellä järjestettävän toiminnan.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ja Helsingin yliopisto tekevät tutkimusyhteistyötä, jonka tarkoituksena on selvittää henkilöstön ja oppijoiden kokemuksia työskentelystä ja oppimisesta uusista ja uusituista oppimisympäristöistä Helsingissä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten suunnitellut tilaratkaisut tukevat päiväkotien pedagogisia tavoitteita, toimintaa ja käyttäjien hyvinvointia sekä saada tietoa toimivista käytänteistä ja kehittämistarpeista henkilöstön, lasten ja huoltajien näkökulmista. Tavoitteena on luoda tutkimusperusta pedagogisille ja tilallisille varhaiskasvatuksen kehittämishankkeille Helsingissä.

Helsingissä on hyvin eri kokoisia päiväkotitiloja. Enintään 100 tilapaikan päiväkotien osuus kaikista päiväkodeista on 70 prosenttia ja 100–200 tilapaikan päiväkoteja on 26 prosenttia. Yli 200 tilapaikan päiväkoteja on kolme prosenttia. Helsingin uudessa kaupunkistrategialuonnoksessa todetaan, että Helsinkiin tarvitaan monen kokoisia päiväkoteja, eikä kaikkien uusien hankkeiden tarvitse olla suuria päiväkoteja. Uusien sekä peruskorjattavien päiväkotien kohdalla arvioidaan aina päiväkotitilan saavutettavuus, saatavilla oleva tontti pihoineen sekä mahdollisuuden toteuttaa lapsille sisä- ja ulkotiloissa varhaiskasvatussuunnitelman mukaista laadukasta varhaiskasvatusta.

Vertailu muihin kuntiin

Vertailua muihin kuntiin tehtiin Helsingin ja kuuden suurimman kaupungin välillä.

Helsingissä kunnallisen päiväkotihoidon vuosikustannukset laskennallista lasta kohden olivat 13 454 euroa vuonna 2024. Laskennallisen lapsen vuosikustannusten keskiarvo oli kuudessa suurimmassa kaupungissa 13 425 euroa vuonna 2024. Helsingissä laskennallisen lapsen vuosikustannukset olivat 29 euroa kuuden suurimman kaupungin keskiarvoa korkeammat.

Helsingissä tilakustannusten osuus kunnallisessa päiväkodissa järjestetyn varhaiskasvatuksen kokonaiskustannuksista oli 20,1 prosenttia vuonna 2024. Kuudessa suurimmassa kaupungissa vastaavan luvun keskiarvo oli 19,5 prosenttia vuonna 2024. Helsingissä tilakustannusten osuus oli 0,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kuuden suurimman kaupungin keskiarvo vuonna 2024. Kuuden suurimman kaupungin tilakustannusten eroihin vaikuttaa, että kaupungit sisällyttävät tilakustannuksiinsa eri tekijöitä. Tilakustannuksiin vaikuttavat muun muassa päiväkoteihin sijoitettavien lasten lukumäärä, vuokran määritys, neliöhinta lasta kohden, tehdyt peruskorjaukset sekä tilojen ikä.

Kaupunginhallitus on pyytänyt 9.9.2025 mennessä kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausuntoa valtuutettu Atte Harjanteen ja 27 muun valtuutetun allekirjoittamasta valtuustoaloitteesta. Aloitteessa esitetään, että Helsinki tekee vertailun eri kokoisten päiväkotien varhaiskasvatuksen laatuun mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä kuten henkilöstön vaihtuvuudesta, sijaisten saatavuudesta, pihojen koosta per lapsi, työtyytyväisyydestä, asiakastyytyväisyydestä, henkilöstön tai lasten sairastavuudesta, päiväkotimatkasta, päiväkotisulkujen määrästä sekä yksikkökustannuksista. Samassa yhteydessä esitetään, että päiväkotien kokoja olisi syytä vertailla muihin suuriin kaupunkeihin ja vertailla myös laatu- ja kustannustekijöitä.