Helsingin yliopiston harjoittelukoulujen sopimuskorvaus erityisopetuksen järjestämisestä vuonna 2024 ja ennuste korvauksesta vuodelle 2025

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Yleistä

Perusopetuslain (1998/628) 4 §:n 1 momentin mukaan kaupunki on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta.

Yliopistolain 88 §:n mukaan yliopistoon, jossa järjestetään opettajankoulutusta, kuuluu opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten tarpeellinen määrä harjoittelukouluja, joissa voidaan järjestää perusopetusta ja esiopetusta sekä lukiokoulutusta. Edellä tarkoitetun opetuksen järjestämisessä ja toiminnan lopettamisessa noudatetaan, mitä muualla säädetään perusopetuksesta, esiopetuksesta ja lukiokoulutuksesta valtion oppilaitoksessa.

Helsingin normaalilyseo ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu ovat Helsingin yliopiston ylläpitämiä harjoittelukouluja Helsingissä.

Helsingin kaupunki ja Helsingin yliopisto ovat solmineet sopimuksen lähipalvelun ja keskitetyn palvelun luokkamuotoisen erityisopetuksen järjestämisestä kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päättämässä laajuudessa Helsingin normaalilyseossa ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa.

Erityisluokat ja erityinen tuki

Sopimuksen perusteella opetuksen järjestäjä sitoutuu noudattamaan kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston kulloinkin voimassa olevia päätöksiä koskien erityisluokkien sijoittamista, oppilaspaikkojen määrää ja oppilaaksioton perusteita. Ennen erityisluokkien sijoittamista kasvatuksen ja koulutuksen toimiala kuulee asiasta opetuksen järjestäjää.

Perusopetuslain 17 §:n mukainen erityinen tuki

Oppivelvollisuuden alkaessa kaupunki päättää erityisestä tuesta. Kaupunki voi osoittaa oppilaalle paikan opetuksen järjestäjän kouluun.

Jos oppilas on kaupungin koulun oppilas ja hänellä ei vielä ole erityisen tuen päätöstä, mutta tarvitsee erityistä tukea, kaupunki tekee erityisen tuen päätöksen. Kaupunki voi osoittaa oppilaalle paikan opetuksen järjestäjän kouluun. Opetuksen järjestäjä sitoutuu tämän päätöksen jälkeen tekemään myönteisen oppilaaksiottopäätöksen.

Jos oppilaalla on jo kaupungin tai muun opetuksen järjestäjän tekemä erityisen tuen päätös, kaupunki voi osoittaa oppilaalle paikan opetuksen järjestäjän kouluun.

Opetuksen järjestäjä päättää erityisestä tuesta silloin, kun oppilas on jo opetuksen järjestäjän koulun oppilas lukuun ottamatta luokkamuotoista erityisopetusta. Tämän sopimuksen perusteella opetuksen järjestäjä sitoutuu tällöin Helsingissä asuvien oppilaiden osalta noudattamaan kaupungin periaatteita erityisestä tuesta.

Tämän sopimuksen perusteella, jos opetuksen järjestäjän koulun Helsingissä asuvan oppilaan opetusta ei voida järjestää muun opetuksen yhteydessä, osoittaa kaupunki erityisluokkapaikan samoin perustein kuin kaupungin koulujen oppilaille.

Kaupungin osoittaessa oppilaalle opetuksen järjestäjän koulun, kaupunki noudattaa valmisteluprosessissa samoja toiminta- ja neuvotteluperiaatteita kuin kaupungin kouluissa.

Tietojen antovelvollisuus

Opetuksen järjestäjä on velvollinen antamaan kaupungille tiedot lainsäädännön perusteella saamistaan korvauksista, valtionrahoituksesta sekä vuosittain tilinpäätöksensä, allekirjoitetun vuokrasopimuksen/vuokrasopimukset, oppilastiedot ja pyydettäessä muutkin koulua ja opetusta koskevat tiedot, joita kaupunki pitää tarpeellisena.

Opetuksen järjestäjälle maksettavien sopimuskorvausten perusteet

Opetuksen järjestäjä saa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) ja asetuksen (1732/2009) perusteella valtion maksamana kotikuntakorvaukset perusopetuksen oppilaiden kotikunnilta. Lisäksi opetuksen järjestäjä saa valtion rahoitusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja asetuksen (1766/2009) perusteella perusopetuslaissa tarkoitettuun maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen, muiden kuin oppivelvollisten opetukseen, korotukset rahoitukseen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien oppilaiden osalta ja joustavan perusopetuksen osalta sekä muita valtionavustuksia valtion talousarvion puitteissa.

Valtiovarainministeriö tarkisti 26.6.2024 päätöstään kotikuntakorvauksen perusosan suuruudesta vuodelle 2024.VM päätti kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 47 § nojalla korjata kotikuntakorvauksen perusosaa niin, että vuoden 2024 kotikuntakorvauksen perusosa on 7 880,65 euroa. Tätä tarkistettua perusosaa on käytetty määritettäessä korvausta vuodelle 2024.

Valtiovarainministeriön 19.12.2024 päätöksen (VN/33430/2024) mukaisesti kotikuntakorvauksen perusosa vuodelle 2025 on 8 334,51 euroa. Päätöksessä todetaan, että muu opetuksen järjestäjä kuin kunta saa 94 prosenttia kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 35 §:n 1-4 momentissa tarkoitetuista kotikuntakorvauksista. 1.8.2025 alkaen tulee voimaan valtionosuuslain 35 §:n muutos, minkä mukaan alhaisempi 94 prosentin kotikuntakorvaus koskee enää vain valtion kouluja ja yliopiston harjoittelukouluja. Lakimuutos huomioidaan kotikuntakorvauksen laskennassa vuodelle 2025 niin, että tammi-heinäkuulle sovelletaan alkuperäistä säännöstä ja elo-joulukuulle uutta säännöstä. Muutos huomioidaan lokakuun loppuun mennessä tehtävässä sopimuskorvauksen tarkistuksessa.

Kaupunki maksaa opetuksen järjestäjälle sopimuskorvausta tilastointiajankohtina kotikunnaltaan helsinkiläisten oppilaiden osalta tämän sopimuksen mukaisesti ja noudattamalla opetuslautakunnan ja myöhemmin kasvatus- ja koulutuslautakunnan hyväksymiä korvauksen laskentaperiaatteita.

Sopimuskorvauksen suuruutta määrättäessä korvauksen perusteena olevista kustannuksista vähennetään helsinkiläisten oppilaiden osalta opetuksen järjestäjälle valtionosuudesta annetun lainsäädännön perusteella maksettava rahoitus siltä osin kuin se kohdistuu tämän sopimuksen tarkoittamaan kaupungin korvauksen piiriin kuuluvaan toimintaan. Vähennys kohdennetaan maksamisajankohdan mukaan sille kalenterivuodelle, jona valtion rahoituksen maksaminen opetuksen järjestäjälle tapahtuu.

Sopimuskorvauksen laskentaperiaatteet

Sopimuskorvausta maksetaan vain helsinkiläisistä oppilaista. Sopimuskorvauksen laskentaperiaatteita hyväksyessään kasvatus- ja koulutuslautakunta soveltaa kaupungin talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa kaupungin koulun rahoituksessa noudatettavia periaatteita seuraavasti:

a) Sopimuskorvauksen perusteena olevat opettajien palkkausmenot

Erityisopettajaresursointi kaupungin koulujen resursointiperiaatteiden mukaan.

b) Sopimuskorvauksen perusteena olevat oppilashuolto ja muut tarveharkintaiset menot

Sopimuskorvauksen perusteisiin ei sisällytetä psykologi- ja kuraattoripalveluja, joista on sovittu erikseen. Koulunkäyntiavustajapalvelujen resursointi huomioidaan kaupungin resursointiperiaatteiden mukaan.

c) Sopimuskorvauksen perusteena olevat oppilaskohtaiset käyttömenot

Opetuksen järjestäjän koulun opetuksen, hallinnon, kehittämisen, siivouksen ja ruokailun sekä muut tarpeelliset hyväksyttävät kustannukset otetaan huomioon oppilasta kohden laskettuina samojen periaatteiden mukaisesti kuin kaupunki varaa määrärahaa kaupungin koulujen vastaaviin kustannuksiin. Sopimuskorvauksen perusteena olevia oppilaskohtaisia käyttömenoja määrättäessä ei oteta huomioon tämän sopimuskohdan 4.2. alakohtien a, b ja d kustannuksia.

Kiinteistökustannuksien huomioimisessa on lähtökohtana aiheuttamisperiaate eli korvauslaskelmaan sisällytetään luokkamuotoisen erityisopetuksen käytössä olevista tiloista johtuvat kustannukset. Jos tilojen suoria kustannuksia ei voida eritellä, otetaan huomioon luokkamuotoisen erityisopetuksen käytössä olevien tilojen laskennallinen osuus kokonaismenoista.

Päätös tullut nähtäväksi 25.03.2025

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.