Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen talouden ja toiminnan ennuste

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Talous- ja strategiajohtaja Sampo Pajari, suunnittelupäällikkö Maria Helin, yhteyspäällikkö Sinikka Olmiala ja johtava controller Mikael Karell ovat kutsuttuina asiantuntijoina.

Kaupunginkanslialle toimitetaan vuonna 2025 toiminnan ja talouden ennusteet kolme kertaa. Kaikki kaupunginkanslialle toimitettavat ennusteet tuodaan tiedoksi sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnalle. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen ennusteet laaditaan kaupunkiyhteisen rakenteen mukaisesti. Nyt laadittu ennuste perustuu helmikuun lopun talouden toteumatietoihin.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on talousarviossa yksi valtuustoon nähden sitova nettobudjetoitu talousarviokohta sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi. Se sisältää myös Helsingin HUS-yhtymän rahoitusosuuden.

Kaupunginvaltuuston 27.11.2024 hyväksymä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen talousarvio oli tulojen osalta 249,1 ja menoissa 3 156,4 miljoonaa euroa. Toimialan sitova toimintakate ennen poistoja on - 2 907,3 miljoonaa euroa. Toimialan vuosikate valtion rahoitusosuuden ja arvioitujen korkotuottojen jälkeen on 51,8 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos poistojen jälkeen 41,8 miljoonaa euroa.

(5 10) Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi (1000 euroa)

Toimiala ennustaa ylittävän talousarvion tulonsa 19,3 miljoonaa euroa ja alittavan menonsa 3,8 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuustoon nähden sitovan toimintakatteen ennustetaan ylittyvän näin ollen 23,1 miljoonaa euroa. Ennustetuksi tulokseksi muodostuu 64,9 miljoonaa euroa, joka huomioi myös rahoitustuotot sekä poistot.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimella on talousarviossa kaksi alatalouskohtaa; sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ja HUS-yhtymä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen toiminnan ja talouden ennuste

5 10 01 Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut (1000 euroa)

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 19,3 miljoonalla eurolla. Merkittävimmät tuloylitykset aiheutuvat sairaala- kuntoutus- ja hoivapalvelujen maksutulojen budjetin ylittymisestä. Tälle syynä ovat palvelujen käytön volyymin kasvu sekä asiakasmaksujen hintojen korotukset.

Menojen ennustetaan alittavan kokonaisuudessaan talousarvion 3,9 miljoonalla eurolla. Menopuolella suurimmat alitusta selittävät tekijät ovat toimialan yhteisissä toimintamenoissa oleva palvelujen ostojen budjetin alittuminen.

Muutosohjelma talouden tasapainottamiseksi

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti 19.9.2023 § 183 käynnistää talouden tasapainottamiseen tähtäävän muutosohjelman 2023–2026. Tavoitteena on muun muassa tiivistää tilankäyttöä, tarkastella vuokratyövoiman kustannuksia, lisätä tuloja nostamalla asiakasmaksut lakisääteiseen tasoon ja tehostamalla kustannusten perintää sekä kehittää toimivampia ja kustannustehokkaampia toimintatapoja.

Vuonna 2025 muutosohjelman kustannusvaikutuksiksi arvioidaan 22 miljoonaa euroa. Muutosohjelman vaikutukset sisältyvät ennusteeseen.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan muutosohjelman hyväksymisen yhteydessä päätettiin, että ohjelman toteutumista seurataan toiminnan ja talouden ennusteiden yhteydessä, ja että keväällä 2025 toteutetaan muutosohjelman puoliväliarviointi. Muutosohjelman puoliväliarvio sisältää arvioinnit lautakunnan antamien linjausten toteutumisesta sekä muutosohjelman eri teemojen sisältämät taloudellisesti merkittävimmät toimenpiteet.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen palvelukokonaisuuksien ennusteet

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Perhe- ja sosiaalipalveluissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 0,5 miljoonaa euroa. Menoissa ylityspainetta on 29,8 miljoonaa euroa ja toimintakatteen ennuste on 29,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talouden muutosohjelman kustannusvaikutukset ovat yhteensä 4,1 miljoona euroa.

Suurimmat menojen ylityspaineet ovat asiakaspalvelujen ostoissa 28,8 miljoonaa euroa ja avustuksissa 2,2 miljoonaa euroa sekä vuokrakuluissa 2,2 miljoonaa euroa. Säästöä ennustetaan lähinnä muiden palvelujen ostoissa sekä aineissa ja tarvikkeissa yhteensä 1,6 miljoonaa euroa.

Tulojen ennustetaan ylittävän budjetin lähinnä tuet ja avustukset tiliryhmässä ja alittuvan maksutuotoissa. Suurin syy tulojen pienemiseen on kotoutumislain mukaisten korvauksien vähentyminen. Uusi korvausperusteinen malli tuli voimaan 1.1.2025 myös takautuvasti. Perhe- ja sosiaalipalveluilta jäi saamatta tuloja vielä 2023–2024 vuosilta tulokorvausten hitaan hakukäsittelyn vuoksi.

Vammaispalvelujen menoissa ylityspainetta on noin 21,9 miljoonaa euroa, joka koostuu pääosin asiakaspalvelujen ostoista 21,5 miljoonaa euroa. Vammaispalvelujen asuminen ja päivätoiminta kilpailutettiin. Tämä nosti palvelujen kustannuksia 20 % (16,8 miljoonaa euroa / vuosi). Omaishoidon tuen menoissa ylityspainetta on 2,0 miljoonaa euroa. Alitusta tulee muiden palvelujen ostoissa sekä aineissa ja tarvikkeissa yhteensä 1,8 miljoonaa euroa.

Vammaispalvelujen omaa toimintaa vahvistettiin viime vuonna, kun moniammatillisen tuen yksikkö aloitti toiminnan elokuussa 2024. Yksikön tavoitteena on ehkäistä uusien kriisijaksojen ostoja ja mahdollistaa vaativan tuen asiakkaiden kotiutuminen ostopalveluista. Vammaispalveluissa suunnitellaan vaativan työ- ja päivätoiminnan järjestämistä liikkuvan tuen palveluna, jolloin ei tarvita suuria toimitiloja tai kiinteistöä.

Lastensuojelussa ja perhesosiaalityössä on menoissa ylityspainetta 5,2 miljoonaa euroa. Ylitys muodostuu pääosin erityis- ja vaativan tason laitoshoidosta. Lastensuojelun laitoshoitoa tarvitsevien lasten määrää on pyritty pitkäjänteisesti vähentämään vahvistamalla erityisesti nuorten monialaisia ja intensiivisiä avohuollon tukitoimia.

Lapsiperheiden hyvinvointi ja terveyspalveluissa ylityspainetta on kaikissa tiliryhmissä. Toimintamenoissa ylityspainetta on 4,3 miljoonaa euroa. Henkilöstömenoissa ennustetaan ylitystä 0,6 miljoonaa euroa. Lapsiperheiden kotipalvelun ja perheiden erityispalvelujen asiakaspalvelujen ylitys on ennusteessa 2,9 miljoonaa euroa. Ylitysennuste koostuu muiden palvelujen ostojen osalta 0,6 miljoonaa euroa ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tuottaman perusopetuksen oppilashuollon arvioidusta ylityksestä 1,9 miljoonaa euroa.

Nuorten ja aikuissosiaalityön palveluissa menojen ennustetaan alittavan budjetin 1,4 miljoonaa euroa. Alitusta on henkilöstömenoissa ja asiakaspalvelujen ostoissa yhteensä 1,7 miljoonaa.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen yhteisissä kustannuksissa menoissa on ylityspainetta 0,2 miljoonaa euroa.

Terveys- ja päihdepalvelut

Terveys- ja päihdepalveluissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 3,5 miljoonaa euroa. Menoissa on ylityspainetta 6,1 miljoonaa euroa ja toimintakatteen ennuste on 2,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talouden muutosohjelman ennustetaan tuovan lisätuloja 0,4 miljoonaa euroa ja kustannussäästöjä 2,3 miljoonaa euroa.

Suurimmat ylityspaineet menoissa on asiakaspalvelujen ostoissa 5,1 miljoonaa euroa ja muiden palvelujen ostoissa 4,1 miljoonaa euroa. Vastaavasti henkilöstömenoissa ennustetaan säästöä 2,5 miljoonaa euroa ja tavaran ostoissa 0,6 miljoonaa euroa.

Tulojen ennustetaan ylittävän budjetin maksutuotoissa 2,1 miljoonaa euroa, myyntituotoissa 1,2 miljoonaa euroa ja tuet ja avustukset -tiliryhmässä 0,7 miljoonaa euroa.

Terveysasemilla ja sisätautien poliklinikalla tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 0,5 miljoonaa euroa ja menojen ennustetaan ylittävän muiden palvelujen ostoissa 5,0 miljoonaa euroa ja asiakaspalvelujen ostoissa 0,4 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen säästöt kompensoivat ylityspaineen palvelujen ostoissa.

Asumis-, kriisi- ja päihdepalveluissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 2,4 miljoonaa euroa ja menoissa on ylityspainetta 4,3 miljoonaa euroa. Valtaosa ylityspaineesta on asiakaspalvelujen ostoissa 3,8 miljoonaa euroa. Ylityspainetta on myös henkilöstökustannuksissa 0,3 miljoonaa euroa. Asunnottomuushanke selittää 0,6 miljoonalla eurolla ylityspainetta ja näihin ennustetaan 0,5 miljoonan euron valtionavustusta.

Asiakaspalvelujen ostojen ylitys johtuu suuresta tuetun asumisen palvelutarpeesta ja osaltaan asumisen tuen sopimusten indeksikorotuksista sekä päihdepalveluissa lisäksi korvaushoidon kustannusnoususta.

Psykiatriassa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 0,1 miljoonaa euroa ja menoissa on ylityspainetta 2,2 miljoonaa euroa, joka koostuu pääosin henkilöstökustannuksista ja palvelujen ostoista. Ylityspaine muodostuu muun muassa HUSilta laskutettavista päivystyskorvauksista sekä palvelujen ostoista.

Suun terveydenhuollossa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 0,4 miljoonaa euroa ja menoissa ennustetaan säästöä 0,4 miljoonaa euroa.

Terveys- ja päihdepalvelujen yhteisten menojen arvioidaan toteutuvan budjetin mukaisena.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 15,6 miljoonaa euroa, menoissa ennustettaan alitusta 5,5 miljoonaa euroa ja toimintakatteen ennuste on 21,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Talouden muutosohjelman ennustetaan tuovan lisätuloja 0,9 miljoonaa euroa ja kustannussäästöjä 10 miljoonaa euroa. Hankkeiden osuus tuloissa ja menoissa on 1,6 miljoonaa euroa.

Tulojen suurin ylityspaine koostuu maksutuotoista 12,1 miljoonaa euroa. Menoissa muiden palvelujen ostot -tiliryhmän ylityspaine on 5,6 miljoonaa euroa, joka johtuu pääosin vuokratyövoiman käytöstä. Vastaavasti säästöä ennustetaan henkilöstömenoissa 8,6 miljoonaa euroa. Asiakaspalvelujen ostojen ennustetaan alittavan budjetin 2,2 miljoonaa euroa ja vuokrakulujen 1,3 miljoona euroa. Muiden tiliryhmien osalta ennustetaan yhteensä 1 miljoonan euron säästöä.

Arviointitoiminnassa tulojen arvioidaan ylittävän 6,7 miljoonaa euroa. Ylitys muodostuu pääasiassa maksu- ja vuokratuotoista. Menojen ennustetaan alittuvan 2,7 miljoonaa euroa. Alitus muodostuu pääosin asiakaspalveluiden ostoista.

Kotihoidossa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 2,9 miljoonaa euroa ja menojen alittuvan 3,9 miljoonaa euroa. Tuloylitys syntyy maksutuotoista. Menojen osalta säästöä muodostuu henkilöstökuluista 9,6 miljoonaa euroa. Vastaavasti muiden palvelujen ostot ylittävät budjetin 6 miljoonaa euroa, josta merkittävin osa muodostuu vuokratyövoimasta.

Seniorikeskuksissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 4,1 miljoonaa euroa ja menojen ylittävän budjetin 2,2 miljoonaa euroa. Hankkeiden osuus tulojen ja menojen ylityksessä on 1,3 miljoonaa euroa. Tuloissa merkittävin ylitys muodostuu maksutuotoista 2,4 miljoonaa euroa. Menoylitykset johtuvat pääasiassa henkilöstömenoista 2,2 miljoonaa euroa. Vuokrakuluissa ennustetaan 0,8 miljoonan euron säästöä.

Helsingin sairaalassa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 1,9 miljoonaa euroa ja menoissa on ylityspainetta 0,6 miljoonaa euroa. Tuloylitys muodostuu maksutuotoista. Menoylitystä aiheutuu pääsiassa asiakaspalveluiden ostoista.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen yhteisissä menoissa ennustetaan alitusta 1,7 miljoonaa euroa. Alitus muodostuu pääosin rintamaveteraanien palveluista, jotka ovat maksuttomia rintamaveteraaneilla ja oikaistaan käyttömenoista taseeseen.

Pelastuslaitos

Pelastuslaitoksen tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 1,2 miljoonaa euroa. Menoissa on ylityspainetta 0,9 miljoonaa euroa ja toimintakatteen ennuste on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylitys johtuu tilanne- ja johtokeskustehtävien kokoamisesta, josta laskutetaan muilta hyvinvointialueilta 0,6 miljoonaa euroa ja kohdennetaan toiminnan käynnistämisen valtionavustuksen tuloja 0,3 miljoonaa euroa.

Sisäministeriö on myöntänyt Helsingin kaupungille pelastajakoulutuksen järjestämiseen vuonna 2025 Helsingin pelastuskoulussa yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Pelastuskoulun kustannusten ennustetaan toteutuvan myönnetyn avustuksen mukaisesti.

Toimialan yhteiset palvelut

Toimialan yhteisten palvelujen menojen arvioidaan alittavan budjetin 0,1 miljoonaa euroa ja toimintakatteen ennuste on 0,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toimialan yhteisiin palveluihin budjetoidaan kanslian palvelusopimus.

Toimialan yhteiset menot

Toimialan yhteisten tulojen arvioidaan alittavan budjetin 1,7 miljoonaa euroa ja menojen alittavan budjetin 35,1 miljoonaa euroa. Talouden muutosohjelman ennustetaan tuovan kustannussäästöjä 1,7 miljoonaa euroa. Toimialan yhteisiin menoihin on budjetoitu muun muassa toimialan vuokrakustannukset, yhteiset tilahankkeet, keskitetyt atk-palvelut, Apotin kustannukset, toimialan palkkatukityöllistetyt sekä kaupungin palkkaohjelmaan ja lomapalkkavelkaan liittyvät varaukset. Säästöä ennustetaan pääosin palvelujen ostoissa yhteensä 40 miljoonaa euroa.

(5 10 02) HUS-yhtymä (1000 euroa)

HUS-yhtymä laatii ensimmäisen ennusteen tammi-maaliskuun toteutumien pohjalta toukokuussa. HUS-yhtymä ennustetaan tässä vaiheessa budjetin mukaisesti ja ennustetta tarkennetaan toisessa virallisessa ennusteessa.

Investoinnit (1000 euroa)

Investointien rahoitus sisältyy valtion yleiskatteelliseen rahoitukseen. Investointeihin toimialalla budjetoitu talousarviomääräraha ei ole sitova kaupunginvaltuustoon nähden.

Investointien ennustetaan alittavan talousarvion noin 1,2 miljoonaa euroa, joka johtuu pääosin tilahankkeiden siirtymisellä seuraavalle vuodelle ja Laakson yhteissairaalan tietotekniikkahankkeiden siirtymisellä HUSille.

Kaupunkistrategian, palvelustrategian ja toimintasuunnitelmien toimenpiteiden edistyminen

Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategian 2023–2025 lisäksi toimintaa ohjaa valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollolle sekä pelastustoimelle asetetut tavoitteet sekä Kasvun paikka -strategia vuosille 2021–2025. Kaupunkistrategiaa toteutetaan kärkihankkeiden ja ohjelmaryhmien puitteissa, erityisesti keskittyen segregaation ehkäisyyn.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen näkökulmasta keskeisiä kaupunkistrategian, palvelustrategian ja palvelutason tavoitteita ovat muun muassa helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen, alueiden ja väestöryhmien eriytymisen ehkäiseminen, tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittäminen, henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden varmistaminen sekä vastuullisen taloudenpidon edistäminen.

Kaupunkistrategian toteutumisessa on tunnistettu useita onnistumisia, kuten sähköisten ja etäpalvelujen lisääntyminen, pelastustoimen toimintavalmiuden parantuminen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen vahvistaminen uudella Mieppi-palvelupisteellä sekä asunnottomuuden vähentäminen. Myös terveysaseman kiireettömän hoidon saatavuutta pyritään edelleen lisäämään omien toimintamallien, työnjaon ja johtamisen kehittämisellä, palvelusetelitoiminnalla sekä ulkoisella palveluhankinnalla.

Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin palveluketjun rakentamista ja käyttöönottoa jatketaan. Myös lapsiperheiden varhaisen tuen mallia sekä lähisuhdeväkivalta lapsiperheissä -palveluketjun kehittämistä jatketaan. Lisäksi varmistetaan erityispalvelut toistuvasti ja vakavasti rikoksilla oireileville alaikäisille monialaisessa yhteistyössä muun muassa poliisin kanssa.

Iäkkäiden mielekästä kotona asumista ja muistiystävällistä toimintaa tuetaan hyödyntämällä ikäystävällistä teknologiaa ja vahvistamalla iäkkäiden toimintakykyä parantavia ennaltaehkäiseviä ja digitaalisia palveluja. Palvelutarpeen arviointia on kehitetty, työnjakoja yhtenäistetty sekä asiakkaan hoitoketjua sujuvoitettu.

Palvelustrategiaa toimeenpannaan pääasiassa toimialatasoisissa ohjelmissa ja suunnitelmissa, kuten muutosohjelmassa, Kestävän kasvun hankkeessa ja omavalvontaohjelmassa. Näiden toteutumista seurataan omilla seurantasuunnitelmillaan. Strategiseen johtamiseen panostetaan ja valmistellaan kaupunkistrategian ja palvelustrategian sovittamista vahvemmin yhteen tulevalle strategiakaudelle. Uuden palvelustrategian valmistelu on käynnissä.

Monituottajamallia on hyödynnetty ja tuotantotapa-analyysejä on käytetty palvelujen kehittämisessä ja tuotantotaparakenteen optimoinnissa. Valvontatyötä on yhdenmukaistettu ja omavalvontaohjelma päivitetty. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen tietojohtamiseen on laadittu suunnitelma, joka tukee palvelustrategian tavoitteita. Erikoissairaanhoidon ohjausta ja kumppanuutta Helsingin kaupungin, hyvinvointialueiden ja HUSin välillä on vahvistettu ja kustannusten ennustettavuutta parannetaan edelleen.

Vuoden 2025 osalta toimintasuunnitelmassa korostuvat painopisteinä palvelustrategian tavoitteista henkilöstön saatavuus, pysyvyys ja osaaminen, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, yhteistyö erikoissairaanhoidon järjestämisessä, palvelurakenne, tuotantotavat ja kustannusvaikuttavuus sekä palvelutarve ja asiakaskokemus.

Henkilöstön saatavuuden osalta tavoitellaan sitä, että toimialan vetovoimaisuus lisääntyy ja henkilöstön pysyvyys ja saatavuus paranevat. Esihenkilötuki hakijakokemuksen parantamiseksi jatkuu muun muassa rekryaamuissa, ottamalla käyttöön hakijaviestintävälilehden, hakemisen sujuvoittamisen toimenpiteillä sekä keskitettyjen rekrytointien avulla. Lähtövaihtuvuuden vähentämiseksi kehitetään urapolkuja, tuetaan henkilöstökyselyissä heikommin menestyneitä, pilotoidaan työyhteisövalmentaja-mallia, tarjotaan täydennyskoulutusta kattavasti ja kehitetään sisäistä työnantajakuvatyötä. Koulutustoimintaa ja siihen liittyvää markkinointia on jatkettu normaalisti. Oppiportin tietojen saantia osaksi raportointia on edistetty. Onniin kirjaamisen käytäntöihin liittyviä toimenpiteitä on valmisteltu.

Palvelujen saatavuuden paranemisen osalta tavoitellaan erityisesti peruspalveluiden saatavuuden paranemista. Kontulan pelastusasema aloitti toimintansa helmikuussa, ja pelastustoiminnan kehitystyötä jatketaan suunnitelmallisesti. Kotihoidossa on systemaattinen protokolla päivystyksellisiin tilanteisiin ja henkilöstön asiaan liittyvä koulutus. Helsinki tarjoaa liikkuvaa hoitajaa ja puhelimella tavoitettavaa päivystävää lääkärikonsulttia ohjeistamaan, mitä tehdään eri tilanteissa. Perusterveydenhuollon kiireettömään sairaanhoitoon pääsyä kehitetään kiinnittämällä huomiota mahdollisimman laajasti eri vaikuttaviin tekijöihin.

Palvelutarpeen ja asiakaskokemuksen osalta tavoitellaan sitä, että kokonaiskuva asukkaiden palvelutarpeista selkeytyy ja ymmärrys asiakaskokemuksesta lisääntyy. Väestön palvelutarpeen kokonaiskuvan osalta suunnitelma on tehty. Asiakaskokemuksen ymmärrystä lisätään seuraamalla NPS-suositteluindeksiä, jota mitataan osana jatkuvaa toimintaa palveluissa. Asiakkuudet Helsingin Sotessa -koulutuksen suoritusprosentin nostamiseksi lisätään markkinointia ja viestitään koulutukseen liittyen muun muassa toimialan koulutuksen tiedotteella kaikille kohderyhmään kuuluville.

Palvelukustannusten, sitovien ja yhteisten tavoitteiden toteutuminen

Sitovien toiminnallisten tavoitteiden, kaupunkiyhteisten tavoitteiden ja palvelukustannusten toteutuminen kuvataan tämän esityksen liitteissä 1–3.

Arvio merkittävimmistä toimintaympäristön ja palvelutuotannon riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Tätä ensimmäistä ennustetta laadittaessa ovat olleet käytettävissä kirjanpidon toteumatiedot vasta vuoden ensimmäisiltä kahdelta kuukaudelta. Epävarmuutta ennusteeseen tuovat lisäksi palvelujen kysynnän ja käytön vaihtelut sekä mahdolliset valtionrahoituksen muutokset.

Päätös tullut nähtäväksi 15.05.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §