Asuintonttien autojen pysäköintipaikkamäärien laskentaohje asemakaavoituksessa

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä liitteen 1 Asuintonttien autojen pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeet asemakaavoituksessa ohjeellisena noudatettavaksi.

Yhteenveto muutoksen merkittävimmistä vaikutuksista

Uudella laskentaohjeella poistetaan tai vähennetään rakennuttajien velvoitetta rakentaa tappiota tuottavia pysäköintipaikkoja. Tämä tekee rakennushankkeista kannattavampia ja lisää rakennuttajien maksuhalukkuutta tonteista. Niissä tapauksissa, kun kannattamattomien pysäköintipaikkojen rakentamisesta vapautuu tilaa, voidaan sitä luovuttaa arvokkaampaan käyttöön. Uudistuksen on arvioitu kasvattavan kaupungin maankäyttötuloja pitkällä aikavälillä sekä mahdollistavan rakennettavien maa-alueiden tehokkaamman hyödyntämisen. Sosiaalisessa asuntotuotannossa kevyempi pysäköintimääräys laskee rakennuskustannuksia ja omakustannushinnoittelun seurauksena suoraan asukkaiden maksamia vuokria.

Lähtökohdat

Kaupunkistrategia ohjaa konkreettisten tuottavuusuudistusten suunnitteluun kaupungin taloudellisten voimavarojen lisäämiseksi. Kestävien kulkumuotojen kulkumuoto-osuutta kasvatetaan sekä jatketaan askeleittain siirtymistä kohti markkinaehtoista pysäköintipolitiikkaa. Helsingin hiilineutraaliustavoitetta aikaistetaan vuoteen 2030. Myös kaupunginhallituksen 24.10.2022 hyväksymässä Helsingin pysäköintipolitiikassa on toimenpiteenä jatkaa askeleittain siirtymistä kohti markkinaehtoista pysäköintipolitiikkaa. Markkinaehtoisen pysäköinnin alueen laajentaminen vastaa myös muihin pysäköintipolitiikan tavoitteisiin. Kaupunkistrategia ja pysäköintipolitiikka tukevat markkinaehtoisen pysäköinnin alueen laajentamista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 15.12.2015 hyväksyä asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeet, jotka ovat nykyisin käytössä asemakaavoituksen lähtökohtana. Laskentaohjeen mukaan asemakaavoissa tulee esimerkiksi kerrostaloille toteuttaa alueesta riippuen vähintään 1 ap / 100–150 k-m2.

Alue, jolla ei ole pysäköintimäärävelvoitetta asuntorakentamisessa

Velvoite rakentaa pysäköintipaikkoja asukkaiden käyttöön esitetään poistettavaksi Hakamäentien eteläpuolella ja Pasilassa kaupunginhallituksen 2.12.2024 päättämien Talousarvion noudattamisohjeiden 2025 mukaisesti. Valmistelussa tarkennettu aluerajaus on kuvattu tarkemmin liitteessä 1 alueena 1. Alueella sovelletaan asuntorakentamisessa markkinaehtoista pysäköintiä. Asuntorakentamisen asemakaavoituksessa pysäköinti on markkinaehtoista, kun rakennettavien pysäköintipaikkojen määrää ei aseteta sääntelyllä ja rakennuttajat päättävät itse taloudellisiin kannustimiin perustuen paikkojen määrän kaavassa määritettyihin sijainteihin. Asuinrakennushankkeisiin ryhtyvät vastaavat edelleen asukkaiden pysäköintipaikkojen toteuttamisesta, mutta paikkojen toteuttamisen velvoite poistuu tai vähenee. Useiden selvitysten mukaan asukkaiden pysäköintipaikkojen rakentaminen täysin markkinaehtoisesti ilman kytkentää asuinrakentamishankkeisiin ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Helsingin kaupunki teki vuonna 2023 selvityksen markkinaehtoiseen pysäköintiin siirtymisen periaatteista ja vaiheista asuntorakentamisessa (liite 3). Selvityksessä arvioitiin, millaisilla periaatteilla, vaatimuksilla ja kriteereillä markkinaehtoista pysäköintiä laajennetaan asuntorakentamisessa. Selvityksessä käytettiin erilaisia valittuja muuttujia sisältävää analysointityökalua arvioimaan markkinaehtoisen pysäköinnin soveltuvuutta alueille. Myös paikalliset olosuhteet ja kustannustekijät huomioitiin. Tuloksena oli, että markkinaehtoisen pysäköinnin potentiaalisin alue oli Hakamäentien eteläpuolinen alue.

Helsinki laati vuonna 2024 selvityksen pysäköintinormin purkamisen taloudellisista vaikutuksista (liite 4). Selvityksessä arvioitiin, kuinka paljon asuinrakentamisen pysäköintivelvoite vähentää kaupungin rakentamiseen luovutettavan maan arvoa. Pysäköintivelvoite laskee luovutettavan maan arvoa, koska velvoitteen takia rakennuttajat joutuvat rakentamaan tappiollisia pysäköintipaikkoja ja maata luovutetaan pysäköintikäyttöön, vaikka maalle olisi tarjolla myös arvokkaampaa käyttöä. Tuloksena on, että pysäköintivelvoite laskee kaupungin luovuttaman maan arvoa vuosittain 5 miljoonalla eurolla sillä alueella, mistä velvoitetta esitetään poistettavaksi. Kaupungin maanluovutuksen arvo kasvaa sitä mukaa, kun maata luovutetaan ilman velvoitetta tai kun tontin hinnoittelussa voidaan huomioida poikkeaminen vanhan kaavan pysäköintivelvoitteesta. Luovutettavan maan korkeampi arvo taas näkyy kaupungin maankäyttötuloissa pitkän ajan kuluessa. Tämä johtuu siitä, että asuintontit luovutetaan suurelta osin vuokraamalla. Luovutettavan tontin korkeampi arvo johtaa korkeampaan maanvuokraan, joka kertyy vuosittain kaupungille. Markkinaehtoisen pysäköinnin ja uuden laskentaohjeen käyttöönoton jälkeen ei välittömästi ole odotettavissa maankäyttötuloja, vaan jokainen tapaus vaatii joko kaavapoikkeaman tai kaavamuutoksen sekä tontinluovutuksen ennen vaikutuksen realisoitumista.

Markkinaehtoisen pysäköinnin pilotoinnin periaatteet asuntorakentamisessa tietyillä asuinalueilla hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa 16.4.2019. Kokeilualueiksi valittiin Nihti, Hernesaari ja Hakaniemenranta. Näistä kohteita on toteutunut Nihtiin. Sinne on vuoden 2025 helmikuussa valmistunut yksi kortteli kokonaan ja yksi osittain. Kolme korttelia on rakenteilla, ja niistä yksi on valmistumassa vuonna 2025. Yhteen kortteliin ei olla toteutettu lainkaan pysäköintipaikkoja. Muihin on toteutettu tai ollaan toteuttamassa 1 ap / 238 k-m2 – 1 ap / 284 k-m2 eli huomattavasti vähemmän kuin nykyiset laskentaohjeet edellyttäisivät.

Hakamäentien eteläpuolen ja Pasilan alue ovat sekä Helsingin yleiskaavan että Suomen Ympäristökeskuksen kehittämien yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden (YKR) mukaan alueita, joilla panostetaan jalankulkuun sekä muihin kestäviin liikkumismuotoihin. Yhdyskuntarakenne on kyseisellä alueella tiivistä, ja palvelut ovat lähellä. Sekä yleiskaava että YKR-vyöhykkeet perustelevat markkinaehtoisen pysäköinnin käyttöönottoa esitetyllä alueella. Tehtyjen liikkumistottumustutkimusten perusteella Hakamäentien eteläpuolen ja Pasilan alueella korostuvat kävelymatkat kulkumuotojakaumassa. Helsingin liikkumistottumukset 2024 mukaan Helsingin kantakaupungissa asuvien pääasiallinen kulkutapa päivän aikana Helsingin sisällä tehdyistä matkoista on ollut kävely 50 %, joukkoliikenne 27 %, henkilöauto 12 %, polkupyörä 9 %, sähköpotkulauta 1 % ja muu kulkutapa 1 %.

Markkinaehtoisen pysäköinnin alue kuuluu suurelta osin asukas- ja yrityspysäköintitunnusalueisiin Pasilaa ja muita uudempia projektialueita lukuun ottamatta. Asukaspysäköinti tarjoaa vaihtoehdon asukkaan pysäköinnille markkinaehtoisen pysäköinnin alueella. Tämä voi johtaa kysynnän kasvuun kadunvarsipysäköinnissä. Kadunvarsipysäköinnin ruuhkautuminen estetään nostamalla pysäköinnin hintaa pysäköintipolitiikassa päätetyn palvelutasonmukaisen hinnoittelun mukaisesti.

Asuintonttien autojen pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeet

Nykyisen vuonna 2015 hyväksytyn asuintonttien autojen laskentaohjeen pysäköintimääräykset perustuivat olemassa olevaan autokantaan ja asumisväljyyteen sekä niiden kehittymisen ennustamiseen. Esitettävässä uudessa laskentaohjeessa lähtökohta on erilainen. Kaupunki ei ennusta nykytilanteeseen perustuen tulevaa kysyntää autopaikoille, vaan luo edellytykset autopaikkojen toteuttamiselle. Velvoittamisen rooli pienenee merkittävästi nykyisestä. Kaupunki asettaa alueen 1 ulkopuolella pysäköinnin minimimääräyksen, jonka avulla pysäköintipaikkoja rakennetaan vähintään esitetty toimiva kokonaisuus. Minimimääräyksellä on tavoitteena määrittää minimipalvelutaso autopysäköinnille, mikä ei välttämättä ole riittävä todelliseen kysyntään nähden. Hankkeisiin ryhtyvät määrittävät asiakkaidensa oikean palvelutason esimerkiksi kokemuksiinsa, markkinakartoitukseen ja pysäköintipaikan hinnoitteluun perustuen. Tämä kytkeytyy edelleen vahvasti myös asuntojen houkuttelevuuteen. Jotta hankkeeseen ryhtyvä saa asunnot kaupaksi, he miettivät sopivan määrän autopaikkoja tuleville asukkaille.

Uusi laskentaohje perustuu siihen, että kaupunki ei vaadi hankkeisiin ryhtyviä rakentamaan pysäköintipaikkoja kysyntää enemmän. Hankkeisiin ryhtyvillä on kaupunkia paremmat edellytykset arvioida kohteen pysäköintipaikkakysyntää, jotta saavat asunnot kaupaksi. Siten autopaikkoja rakennetaan sopivasti. Hankkeisiin ryhtyvät voivat hinnoitella rakentamansa pysäköintipaikat niin, että paikkojen kysyntä vastaa rakennettujen paikkojen määrää. Uuteen laskentaohjeeseen siirtymistä perustelevat myös kaupunkistrategian kirjaukset askeleittain siirtymisestä kohti markkinaehtoista pysäköintipolitiikkaa, kestävien liikkumismuotojen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen, hiilineutraaliustavoitteen aikaistaminen vuoteen 2030 sekä lisää tehokkuutta, tuottavuutta, taloudellista liikkumavaraa ja voimavaroja kaupungin toimintaan tuottavien uudistusten suunnittelu ja toimeenpano. Ehdotetulla uudella laskentaohjeella vastataan myös useisiin pysäköintipolitiikan tavoitteisiin.

Laskentaohjeen aluejako perustuu etäisyyteen kantakaupungista, yhdyskuntarakenteeseen ja sen tiiveyteen sekä joukkoliikennepalveluiden määrään ja laatuun. Markkinaehtoiseen pysäköintiin siirtymisen periaatteet ja vaiheet asuntorakentamisessa -selvitys tukee laskentaohjeen aluejakoa esimerkiksi kaupunkirakenteen tiiveyden sekä joukkoliikennepalveluiden laadun osalta. Kaikilla laskentaohjeen alueilla tarvittaessa autopaikkoja voi toteuttaa enemmän, jos kohteen ominaisuudet ja pysäköinnin kysyntä sitä edellyttävät.

Alueella 1 ei ohjeen mukaan tarvitse toteuttaa autojen pysäköintipaikkoja asuntorakentamisessa. Alueilla 2, 3 ja 4 paikkoja velvoitetaan kerrostaloissa toteutettavaksi selvästi vuoden 2015 laskentaohjetta vähemmän edellä esitetyin perusteluin. Omakoti- ja paritaloille on minimimääräys 1 ap / asunto. Opiskelija-asuntojen pysäköintimääräys on väljä, ja se koskee vain osaa alueista. Suuressa osaa Helsinkiä opiskelija-asunnoille ei tarvitse toteuttaa pysäköintipaikkoja. Palveluasumisen pysäköintipaikkatarpeesta on keskusteltu sosiaali-, terveys ja pelastustoimialan kanssa. Yleiskaavan keskusta-alueilla on 30 k-m2 yksikköä muuta aluetta väljempi pysäköintimääräys. Keskustat ovat kävelypainotteisia ja niitä kehitetään kestävien kulkumuotojen ehdoilla. Ne ovat toiminnallisesti sekoittuneita eri maankäyttötyyppien alueita.

Kun tehdään nykyiselle tontille tonttikohtaista lisärakentamista, ei jatkossa velvoiteta autopaikkoja uuden kerrosalan osalta. Taloyhtiöt tai vastaavat tietävät parhaiten hankkeeseen ryhtyessään todellisen autopaikkakysynnän kohteessa. Muutettaessa rakennuksen käyttötarkoitusta asumiseen, uusia pysäköintipaikkoja ei velvoiteta rakennettavaksi. Rakennuksen nykyiset pysäköintipaikat tulee säilyttää vähintään laskentaohjeen minimimääräykseen saakka. Näiden lievennyksien tavoitteena on edistää asuinrakentamista ja saada uutta rakennuskantaa hyviin sijainteihin. Muutoksilla on mahdollisesti merkittävä vaikutus täydennysrakentamisen edistämiseen.

Vieras- ja asiointi- sekä kuorma-autojen pysäköintipaikkoja ei vaadita toteutettavaksi tonteille. Kadunvarsipysäköinnistä näille toiminnoille osoitetaan paikkoja ohjeellisen lukuarvon avulla. Liikkumisesteisten autopaikkoja edellytetään toteutettavan edelleen kaikilla laskentaohjeen alueilla. Hankkeeseen ryhtyvä voi vaikuttaa pysäköintipaikkojen kysyntään toteuttamalla kohteeseen esimerkiksi yhteiskäyttöautopalvelun tai laadukkaan pyöräpysäköinnin. Näillä ei ole enää vaikutusta uudessa laskentaohjeessa velvoitettujen autopaikkojen määrään.

Vaikutusten arviointi

Arviointitapa

Vaikutusten arviointia on tehty laajassa yhteistyössä kaupungin sisällä. Työhön ovat osallistuneet asemakaavoitus, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, liikenne- ja katusuunnittelu sekä kaupunkitalouden asiantuntijat. Asiantuntijat ovat osallistuneet vaikutusten arviointiin erityisesti omien erityisalueidensa osalta. Myös hankkeisiin ryhtyvien haastattelujen tuloksia on hyödynnetty.

Uudella laskentaohjeella on tunnistettu olevan vaikutuksia kaupungin budjettiin, kaupungille muiltakin osin, hankkeisiin ryhtyville sekä asukkaille ja kaupunkilaisille. Vaikutuksia on kuvattu laajemmin liitteessä 2.

Vaikutukset kuntatalouteen

Pysäköintimääräyksen poistaminen tai lieventäminen lisää kaupungin tontinluovutustuloja, koska kilpailutilanteessa hankkeisiin ryhtyvät ovat valmiita maksamaan tonteista enemmän velvoitteiden vähentyessä. Laskentaohjeen muutoksen myötä vähäisempi pysäköintipaikkojen rakentaminen veisi vähemmän tonttimaata, jolloin rakennusmaata jäisi enemmän luovutettavaksi muuhun käyttöön, ja tontinluovutustulot kasvaisivat myös sitä kautta.

Kaupungin luovuttaman rakennusoikeuden arvon on arvioitu kasvavan laskentaohjeen alueella 1 noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. Myös muilla alueille velvoitteen väheneminen vaikuttaa rakennusoikeuden arvoon. Sen on arvioitu kasvavan uuden laskentaohjeen myötä noin 6 miljoonalla eurolla vuodessa. Arviot sisältävät epävarmuuksia ja luvut kuvaavat pitkän ajan kuluessa kaupungille tulevaa arvonnousupotentiaalia, koska suurin osa asuntotonteista luovutetaan vuokraamalla, ei myymällä. Vaikutusten syntymistä hidastaa myös se, että monet lähitulevaisuuden kohteista rakennetaan jo kaavoitetuille, nykyisten laskentaohjeiden mukaisesti kaavoitetuille tonteille. Potentiaali realisoituu sitä mukaa, kun uusien ohjeiden mukaan kaavoitettuja tontteja luovutetaan tai kun tontin hinnoittelussa voidaan huomioida poikkeaminen vanhan kaavan pysäköintivelvoitteesta. Vuoteen 2030 mennessä rakentamisennusteessa valmistuvat asunnot perustuvat noin 85 % osalta lainvoimaisiin asemakaavoihin. Markkinaehtoisen pysäköinnin alueella luku on 86 %. Vuonna 2025 kaupunki ei saa lisää tontinluovutustuloja, vaan niitä alkaa tulla vähitellen laskentaohjeen päätöksen jälkeen tehtävien kaavamuutosten ja -poikkeamien sekä tontinluovutusten jälkeen. Tuloutuksen aikatauluun vaikuttavat voimassa olevat suhdanteet, tonttien luovutuksen aikataulut sekä hankkeiden käynnistyminen.

Kaupungilla on paljon asuinrakentamiseen tarkoitettuja tontteja, joiden tontinluovutusprosessi on käynnissä eri vaiheissa. Pysäköintimääräysten muuttuessa kaupunki voi neuvotella tontin luovutushintoihin tarkennuksia. Mahdollisuudet vaihtelevat eri tilanteissa, joihin kaupunki laatii menettelytavat.

Muut vaikutukset kaupungille

Nykyistä tiiviimmän kaupunkirakenteen toteuttaminen voi helpottua pidemmällä aikavälillä, jos kaikkea pysäköintiin varattua tilaa ei toteuteta. Asuinrakentamisen potentiaali lisääntyy. Tonttikohtaisen lisärakentamisen hankkeiden käynnistyminen helpottuu olennaisesti, koska pysäköintimääräysten väljenemisen myötä aikaisemmin kannattamattomat rakennushankkeet voivat muuttua kannattaviksi.

Kaupungin hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen helpottuu. Kaupunki ei velvoita toteuttamaan liikaa pysäköintipaikkoja kysyntään nähden. Tällä on myönteinen vaikutus rakentamisen päästöjen vähentämiseen. Myös kestävä liikkuminen lisääntyy, kun autopaikkojen määrä vastaa markkinoita.

Alkuvaiheessa epävarmuus toimivasta pysäköintipaikkamäärästä voi lisääntyä. Varsinkin heti muutoksen jälkeen on mahdollista, että tulee tilanteita, jolloin toteutettavan rakennushankkeen pysäköinnin kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. On luonnollista, että pysäköintipaikkojen kysyntään liittyy epävarmuutta. Samanlaista epävarmuutta liittyy myös muihin asuntojen ominaisuuksiin. Tällaisen epävarmuuden olosuhteissa toimiminen on tavanomainen osa rakennuttajien liiketoimintaa. Kokemuksen kertyessä rakennuttajat oppivat arvioimaan kysyntää yhä paremmin. Muutoksen alkuvaiheessa kysyntä välillä yliarvioidaan tai aliarvioidaan.

Yleisille alueille kuten kaduille on paljon erilaisia tarpeita. Katutilasta on usein myös pulaa. Kaupungilla tulee olla jatkossakin mahdollisuus muokata katuympäristöä poliittisten linjausten mukaisesti. Julkisessa tilassa pysäköintipaikat ovat lähtökohtaisesti yleisessä käytössä eikä ole perusteltua yksityistää kaupunkitilaa asukkaiden yksittäiseen tarpeeseen kuten pysäköintiin. Siksi katujen ja yleisten alueiden pysäköinti on joko aikarajoitettua tai maksullista. Asukkaiden pysäköintitarpeet ratkotaan lähtökohtaisesti tontilla. Pysäköinnin maksullisuus on parempi kysynnän säännöstelymekanismi kuin aikarajoitus. Siten alueilla, joilla asukkaiden pysäköinti tapahtuu tonteilla tai kadunvarsipysäköinti on hinnoiteltu markkinaehtoisesti, kadunvarsipaikat riittävät myös vierailuun ja asiointiin. Kaupunki laatii suunnitelman, millä aikataululla nyt vapaata katujen ja yleisten alueiden pysäköintiä muutetaan rajoitetuksi. Rajoitetun pysäköinnin lisääntyminen edellyttää kaupungin pysäköinninvalvonnan resurssien lisäämistä.

Asemakaavoihin laaditaan toteuttamiskelpoiset tilavaraukset asuintonttien pysäköintipaikoille, jotta hankkeisiin ryhtyvät voivat toteuttaa pysäköintipaikkoja arvioimansa määrän. Kaupungin aloitteesta käynnistettävissä kaavahankkeissa kaupunki määrittää kaavavaraukset kohteen ominaisuuksien, suunnittelijoiden asiantuntemuksen sekä aikaisempien kokemusten perusteella. Hankekaavoissa hanke suunnittelee asemakaavan laatimista varten hankkeen tarvitsemat autojen pysäköintipaikkamäärät ja niiden sijainnit. Mahdollisen tarpeettoman pysäköintilaitoksen tontin muuttaminen asuinkäyttöön vaatii asemakaavamuutoksen.

Kaupunki toimii johdonmukaisesti myöntäessään poikkeamisia voimassa olevista asemakaavoista. Hakemuksia on odotettavissa paljon. Kaupunki huomioi tämän toimintansa suunnittelussa. Hakijan tulee esittää poikkeamisen perustelut ja siitä saatavat höydyt, ja poikkeaminen myönnetään syystä. Hakemuksia ei hyväksytä, jos niistä tulee haitallisia vaikutuksia. Jos alueelle on tehty päätös yhteisen pysäköintilaitoksen investoinnista ja sovittu sen rahoituksesta, siihen sidottujen tonttien asemakaavan velvoittamista paikoista ei myönnetä poikkeamia.

Tontinluovutuksen kannalta markkinaehtoisen pysäköinnin toteuttaminen on yksinkertaisinta tilanteissa, joissa kukin asuntohanke vastaa omien autopaikkojensa toteutuksesta. Useita asuntotontteja ja kortteleita palvelevien yhteispysäköintilaitosten toteuttaminen muodostuu nykyistä haastavammaksi, koska asuntorakentaminen toteutuu vaiheittain ja alkuvaiheessa toteutettavan yhteispysäköintilaitoksen kokonaismitoitus ei ole vielä tiedossa. Yhteispysäköintilaitoksiin perustuvien ratkaisujen toteuttaminen edellyttääkin alueiden ja pysäköintilaitosten toteutumisen koordinointia ja/tai pysäköintilaitosten toteutuksen vaiheistettavuutta.

Uusi laskentaohje voi ohjata tonttikohtaiseen kannenalaiseen pysäköintiin, jotta hankkeen asunnot ja pysäköintipaikat valmistuvat kerralla. Tämä on yksinkertaisempi toteuttaa kuin keskitetty erillislaitos. Toisaalta nykyinen oikeuden päätös arvonlisäveron vähennysmahdollisuudesta keskitetyssä laitoksessa voi houkutella markkinaehtoisia toimijoita tekemään keskitettyjä laitoksia.

Vaikutukset hankkeisiin ryhtyville

Hankkeisiin ryhtyvillä on jatkossa nykyistä paremmat mahdollisuudet arvioida ja toteuttaa sopiva määrä autopaikkoja myytäviin tai vuokrattaviin asuntokohteisiin. Pysäköintipaikkoja ei tarvitse toteuttaa kysyntää enemmän, vaan kohteen pysäköintipaikkamäärä voidaan asettaa tietylle tasolle ja säädellä kysyntää hinnoittelulla. Hankkeisiin ryhtyvien intressinä on saada asunnot myytyä tai vuokrattua, ja mikäli korkea autopaikkamäärä kohteessa on edellytys tälle, pysäköintipaikkamäärä myös toteutetaan. Se on kaavaratkaisulla mahdollistettu.

Pysäköintipaikkamäärän arviointi edellyttää hankkeisiin ryhtyviltä riittävää tietoa ja kokemusta asuntokohteisiin liittyvästä pysäköintikysynnästä. Keskitettyjen alueellisten yhteispysäköintilaitosten toteuttamisen koordinoimiseksi hankkeisiin ryhtyvillä tulee olla valmius antaa tieto kohteeseen vaadittavasta pysäköintipaikkamäärästä toteuttamisen kannalta oikeana ajankohtana.

Vaikutukset asukkaille ja kaupunkilaisille

Uudessa tilanteessa hankkeisiin ryhtyvät todennäköisesti rakentavat vähemmän pysäköintipaikkoja kuin nykyiset pysäköintimääräykset velvoittavat. Koska paikkojen määrä suhteessa asukkaiden määrään laskee, niiden kysyntä ja sitä kautta hinta kasvavat. Tämä tulee kuitenkin tapahtumaan hyvin hitaasti. Taloyhtiöt itse päättävät asukkaiden pysäköintipaikkojen hinnoista. Muutoksen ei arvioida vaikuttavan Heka:n (Helsingin kaupungin asunnot Oy) paikkoihin, koska niitä on nykytilanteessa paljon vapaana.

Uusien pysäköintipaikkojen tarjonnan hitaampi kasvu kohdistuu enemmän suurituloisiin kotitalouksiin kuin pienituloisiin, koska suurituloisilla on hallinnassaan selvästi enemmän autoja. Suurin osa Helsingin kotitalouksista on autottomia, joihin vaikutukset eivät kohdistu lainkaan. Pienituloisimmissa tulokymmenyksissä omistetaan autoja hyvin vähän verrattuna muihin tuloluokkiin. Heistä myös hyvin harva muuttaa uudiskohteeseen, joten vaikutukset pienituloisimpiin ovat kokonaisuudessaan vähäiset.

Uudistetut pysäköintimääräykset lisäävät asuinrakentamisen määrää, koska paikkoja velvoitetaan rakennettavan vähemmän, jolloin pysäköintipaikat vievät vähemmän tilaa asuinrakentamiselta. Kohteet on myös helpompi rakentaa, kun niihin rakennetaan vähemmän autopaikkoja. Ennen kannattamattomat hankkeet voivat käynnistyä lieventyvien määräysten ansiosta. Jos asuntorakentamisen määrä nousee, asuntojen hinnat voivat laskea. Sosiaalisessa asuntotuotannossa lievempien pysäköintimääräysten mahdollistama rakennuskustannusten lasku laskee myös vuokria. Tämä hyöty kohdistuu erityisesti pienituloisille, koska he ovat yliedustettuina sosiaalisen asuntotuotannon asunnoissa. Pysäköintimääräysten muutokset laskevat hitaasti asumisen hintaa. Tämä hyöty kohdistuu samansuuruisena kaikille asukkaille, mutta vaikutus on suurempi erityisesti pienituloisille.

Asuntoa hankkiva kaupunkilainen varmistaa myös jatkossa pysäköintipaikan saatavuuden, mikäli sellaista tarvitsee. Rakennuttajat pyrkivät toteuttamaan ainoastaan ne pysäköintipaikat, joiden arvo ylittää niiden kustannukset. Sääntöjen vastaista pysäköintiä estetään pysäköinninvalvonnalla, kuten nykyisinkin.

Uusien asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeiden vaikutukset kohdistuvat eri tavalla erilaisille alueille. Vaikutukset kohdistuvat vain uudisrakentamiseen, ei olemassa olevaan asuinrakennuskantaan. Uudisrakentamista on vuosittain vain pieni osa koko asuntokannasta. Jos pysäköintipaikkoja toteutetaan vähemmän pienemmän kysynnän vuoksi, tämä voi parantaa kaupunkilaisten lähiympäristöä ja vähentää alueen autoliikennettä kaikilla alueilla.

Hankkeisiin ryhtyvien haastattelut

Hankkeisiin ryhtyvien kokemusten ja mielipiteiden selvittämiseksi haastateltiin viittä eri toimijaa. He ovat osaltaan toteuttamassa tulevia hankkeita, joiden velvoitteisiin pysäköinnin laskentaohjeella vaikutetaan.

Nykyisen laskentaohjeen määräysten mukaan toteutettujen paikkojen määrän sopivuus kohteeseen on vaihdellut. Pysäköintipaikkoja ei toteuteta minimimääräystä enempää juuri koskaan. Pääsääntöisesti hankkeisiin ryhtyvillä on valmiutta ja resursseja selvittää oikeaa pysäköintipaikkojen tarvetta uudessa tilanteessa, mutta myös tiettyä epävarmuutta esiintyy. Tonttikohtaisen lisärakentamisen pysäköintivelvoitteiden lievenemistä sekä eri asumismuotojen erilaisten pysäköintimääräysten poistumista pidettiin hyvänä. Hankkeisiin ryhtyvillä on taloudellinen kannuste optimoida pysäköintipaikkamäärää.

Huolta aiheutti, millä periaatteilla voimassa olevista asemakaavoista myönnetään poikkeamisia ja toteutuuko eri toimijoiden tasapuolinen kohtelu. Laadittaviin asemakaavoihin tulee varata riittävät varaukset autopaikoille, jotta saadaan toteuttamiskelpoisia asemakaavoja.

Hankkeisiin ryhtyvät kiinnittivät huomiota siihen, että jos samalla alueella on useampi toimija, hankkeiden toteuttaminen vaatii enemmän vaiheistusta ja koordinointia. Keskitettyjen alueellisten pysäköintilaitosten toteuttamista pidettiin tulevaisuudessa nykytilannetta vaikeampana, koska toteutettavien pysäköintipaikkojen määrä ei ole tiedossa riittävän tarkasti tai aikaisin. Tähän ehdotettiin ratkaisuiksi eri kohteiden tontinluovutusten suorittamista samaan aikaan ja riittävän ajoissa sekä nykytilannetta pienempien ja lukumääräisesti useampien pysäköintilaitosten toteuttamista koordinoinnin helpottamiseksi.

Riskiksi nähtiin, että uudessa tilanteessa voi syntyä alueita, joihin ei tule riittävästi pysäköintipaikkoja, vaikka hankkeisiin ryhtyvien lisääntyvää vapautta toteuttaa pysäköintipaikkoja pidettiin hyvänä uudistuksena.

Hankkeisiin ryhtyvien tasapuolisesta kohtelusta oltiin huolissaan. Pelkona mainittiin myös, että joku toimija pääsee hyötymään toisten kustannuksella esimerkiksi hyödyntämällä rajoittamatonta kadunvarsipysäköintiä.

Pysäköintipaikkojen toteutusta jälkikäteen alueen valmistuttua pidettiin epätodennäköisenä.

Toteutumisen seuranta

Kaupunki seuraa tontinluovutusten yhteydessä saamansa palautteen avulla, ovatko asemakaavoihin varatut pysäköintipaikkavaraukset hankkeisiin ryhtyvien mielestä riittäviä. Jos asemakaavoissa on riittämättömät kaavavaraukset autopaikoille, hankkeisiin ryhtyvien halu varata tontteja laskee. Kaupunki saa tästä palautetta. Asemakaavoituksessa voidaan suunnitella tilavarauksia pysäköintipaikoille tulevissa ja käynnissä olevissa hankkeissa. Jos varauksia on kaavoitettu liikaa, tämä huomataan pidemmällä aikavälillä, jolloin varauksia voi muuttaa muihin käyttötarkoituksiin.

Pidemmällä aikavälillä seurataan, kuinka paljon pysäköintipaikkoja hankkeisiin toteutetaan uuden laskentaohjeen ollessa voimassa. Rakennettua määrää verrataan siihen, mitä olisi toteutettu, mikäli laskentaohjetta ei olisi muutettu. Kaupunki laskee eron toteutuneiden ja vanhan laskentaohjeen mukaisten pysäköintipaikkojen rakentamiskustannusten välillä. Lisäksi arvioidaan vaikutus rakennushankkeiden kannattavuuteen myyntihintojen perusteella. Pysäköintitonttivarausten toteutumista ja vaihtoehtoista käyttöä seurataan.

Toteutuneita tontinluovutushintoja seurataan. Jos on mahdollista muodostaa käsitys siitä, mikä tonttien hintataso olisi ollut vanhan normin ollessa voimassa, tunnistetaan niiden avulla pysäköintimääräysten vaikutuksia hintoihin. Vertailuasetelman muodostamisen ennakoidaan kuitenkin olevan hyvin haasteellista. Kaupunki seuraa, millaisia asukkaita uusien määräysten puitteissa toteutettaviin asuntoihin muuttaa, esimerkiksi asukkaiden autonomistusastetta, perhekokoa ja tulotasoa. Kaupunki voi myös tarkastella, millaisia asukkaita uusien määräysten puitteissa toteutettaviin asuntoihin muuttaa, esimerkiksi autonomistusasteen, perhekoon ja tulotason osalta.

Muita mahdollisia seurantakohteita ovat pysäköinninvalvonnalta saatu palaute kohdealueilta sekä muutosten vaikutukset pysäköinnin hintaan Helsingissä. Myös hankkeisiin ryhtyvien sekä kaupungin asuntotuotannon edustajia haastatellaan palautteen saamiseksi.

Seurannan sisältöön vaikuttaa, mitä tietoja on saatavilla. Kaupunki ei tarkasti tiedä, millaisia aineistoja on käytettävissä. Kaupunki selvittää erilaisten tietojen saatavuuden ja toteuttaa seurannan sen mukaisesti.

Toteutuneista vaikutuksista raportoidaan vuosina 2027 ja 2029 tai heti sen jälkeen, kun tarvittavaa aineistoa on saatavilla. Seurantaa haastaa muutoksen hitaus ja yksittäisten tapausten ylikorostuminen. Jos tulokset antavat aihetta, kaupunki voi tehdä toimintaansa tarvittavia muutoksia. Mahdollisia muutoksia voivat olla neuvottelut asiaan liittyvien tahojen kanssa sekä siirtyminen enemmän määräyksiä sisältävään pysäköinnin toteutukseen, mikäli muut keinot eivät auta. Laskentaohjeen vaikutuksia tulee kuitenkin seurata melko pitkään ennen kuin voidaan tehdä johtopäätöksiä ohjeen toimivuudesta ja sen muuttamisesta.

Uudet asuintonttien autojen pysäköintipaikkojen laskentaohjeet koskevat vain uutta asuinrakennuskantaa. Sen osuus vuosittain on pieni koko asuinrakennuskantaan suhteutettuna. Näin vaikutukset syntyvät hitaasti, ja niihin voidaan reagoida. Päivitetyllä laskentaohjeella voi olla vaikutusta alueen houkuttelevuuteen, mikäli hankkeeseen ryhtyvät eivät rakenna hinnoittelun huomioivaan kysyntään nähden riittävästi autopaikkoja. Riskin toteutumista vähentää se, että muutos alueella on hidas ja hankkeeseen ryhtyvillä on tarve saada asunnot myytyä tai vuokrattua. Kun markkinat toimivat, ne reagoivat myös itse epäkohtiin.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunta päättää yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta. Kaupunkiympäristölautakunta on täten toimivaltainen päättämään asiasta.

Päätös tullut nähtäväksi 08.05.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §