Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto Jätkäsaaren uinti- ja liikuntakeskuksen hankesuunnitelmasta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antaa kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaostolle puoltavan lausunnon 6.3.2025 päivätystä ja 17.3.2025 päivitetystä Jätkäsaaren uinti- ja liikuntakeskuksen hankesuunnitelmasta (liitteet 1 ja 2).

Käyttäjä sitoutuu tilahankkeeseen antamalla puoltavan lausunnon sekä varautuu talousarviossaan hankkeen tilakustannuksiin. Sitoutumalla tilahankkeeseen tulee myös varautua siihen että, Jätkäsaaren uima- ja liikuntahallin käyttötalouskustannukset ylittävät Helsingin kaupunkistrategian 2021–2025 mukaisen käyttömenojen kasvun vastuuperiaatteen ja että palveluiden parantamiseen käytettävissä oleva tuottavuuskokonaisuuksista syntyvä liikkumavara ei riitä kattamaan käyttötalousmenojen kasvua.

Jätkäsaaren uinti- ja liikuntakeskus vastaa useisiin Helsingin kaupunkistrategian 2021–2025 painopisteisiin ja hankesuunnitelma vastaa hyvin toiminnallisia tavoitteita. Rakennus on merkittävin lisäys Helsingin liikuntapaikkatarjontaan viime vuosikymmeninä. Suunnittelussa on huomioitu moninainen esteettömyys ja edistetty moninaisuutta sekä yhdenvertaisuutta. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta korostaa, että hankkeen jatkosuunnittelussa ja toteuttamisessa tulee edelleen huomioida henkilöstön ja sidosryhmien näkemykset tilojen kehittämisessä.

Kulttuurin ja vapaa-ajan työsuojelun yhteistoimintahenkilö on antanut Jätkäsaaren uinti- ja liikuntakeskuksen hankesuunnitelmasta lausunnon, joka on liitteenä (liite 3). Lausunto tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa.

Jätkäsaaren uinti- ja liikuntakeskus on merkittävin lisäys Helsingin liikuntapaikkatarjontaan viime vuosikymmeninä. Rakennuksen mitoitusperusteena on käytetty noin 700 000 asiakaskäyntiä, mikä jakautuu seuraavasti: liikuntatilat 300 000 ja uimahalli 400 000.

Tällä hetkellä eteläisen ja läntisen suurpiirin alueella asuu yhteensä noin 240 000 asukasta. Jätkäsaaren alue on edelleen kasvavaa aluetta, jonka asukastavoite on 21 000 asukasta. Myös läheinen Hernesaari tulee kasvamaan lähes 7000 asukkaalla vuoteen 2036 mennessä. Tuleva halli tulee palvelemaan koko Etelä- ja Länsi-Helsinkiä sekä houkuttelemaan asiakkaita kauempaakin.

Jätkäsaaren uinti- ja liikuntakeskus on tarkoitettu kaikille kaupunkilaisille, ja tilat toimivat kaupunkitasoisena palveluna ja esteettömänä kohtaamispaikkana kaiken ikäisille. Liikuntaseura- ja yhdistystoiminnan sekä muun ohjatun toiminnan lisäksi se tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia omatoimiseen liikunnan harrastamiseen.

Suunnitellut uudet tilat otetaan käyttöön joulukuussa 2029.

Helsingin kaupunkistrategian 2021–2025 toteutuminen hankkeessa

Jätkäsaaren uinti- ja liikuntakeskus vastaa useisiin Helsingin kaupunkistrategian 2021–2025 painopisteisiin.

Helsingin kaupunkistrategiassa 2021–2025 todetaan, että rakentamisinvestointien yhtenä tavoitteena on vähentää alueiden eriytymistä ja lisätä helsinkiläisten kaikkialla kokemaa viihtyisyyttä. Hankkeen avulla liikuntapalvelut pysyvät mukana alueen väestöpohjan ja asuntorakentamisen rytmissä. Uusi uinti- ja liikuntakeskus tarjoaa laaja-alaisesti eri liikuntamuodoille hyvät tilat, jotka parantavat merkittävästi eteläisen ja läntisen Helsingin liikuntapaikkatarjontaa ja tarjoaa harrastuspaikkoja monelle eri urheilulajille. Hanke vastaa myös kaupunkistrategian mainintaan, että Helsinki suunnittelee ja rakentaa vetovoimaista, viihtyisää ja kaunista kaupunkitilaa niin uusille kuin vanhoille alueille.

Helsingin kaupunkistrategiassa 2021–2025 todetaan, että lähikoulujen vetovoimaa vahvistetaan ja onnistumisen edellytyksenä on myös toimivat ja terveelliset tilat. Uinti- ja liikuntakeskus tulee toimimaan myös lähikoulujen vetovoimaisena liikuntatilana ja myös puku- ja pesutilat on suunniteltu koululaiset huomioiden.

Helsingin kaupunkistrategiassa 2021–2025 todetaan, että ilmastonäkökulma otetaan läpäisevästi osaksi kaikkea päätöksentekoa hallinnonalasta riippumatta. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on kiinnitetty erityistä huomioita rakennuksen suunnittelussa ja ilmastonmuutoksen torjuntaan on sitouduttu suunnittelemalla rakennus mahdollisimman energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi kokonaistaloudellisuus huomioiden.

Helsingin kaupunkistrategiassa 2021–2025 todetaan, että Helsingin tavoitteena on olla kaupunki, jossa edellytykset liikkuvaan elämään kohenevat niin, että kaupunkilaisten terveys paranee ja että jokaista helsinkiläistä ikään katsomatta kannustetaan liikkumaan matalalla kynnyksellä. Strategiassa mainitaan myös liikuntapaikkarakentamisen lisäämistä painottaen tilojen avointa ja tehokasta käyttöä. Jätkäsaaren hanke tulee kokonaisuudessaan parantamaan monipuolisesti harrastusmahdollisuuksia, lisäämään omaehtoisen liikkumisen mahdollisuuksia, edistämään kaupunkilaisten liikkumista, vähentämään eriarvoisuutta ja parantamaan merkittävästi liikuntapalvelujen saavutettavuutta

Helsingin kaupunkistrategiassa 2021–2025 todetaan, että Helsinki on kaikille asukkailleen ja vierailijoille hyvä kaupunki, jossa turvallisuus ja kaikkien ihmisten yhtäläiset oikeudet toteutuvat.

Yhdenvertaisuus, saavutettavuus, turvallisuus ja moninainen esteettömyys ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä arvoja suunnittelussa. Jätkäsaaren tiloihin on kaikkien helsinkiläisten vauvasta vaariin helppo tulla liikkumaan, rentoutumaan ja pitämään huolta hyvinvoinnistaan

Helsingin kaupunkistrategiassa 2021–2025 todetaan, että Helsinki haluaa olla houkutteleva työnantaja ja hyvän henkilöstöpolitiikan toteuttaja. Henkilökunnan työolojen osalta uudet tilat on suunniteltu viihtyviksi, toimiviksi ja turvallisiksi huomioiden kaikkien alojen tarpeet.

Helsingin kaupunkistrategiassa 2021–2025 todetaan, että Helsinki on houkutteleva ja vetovoimainen sekä kaupunginosien omaleimaisuutta ja turvallisuutta vaalitaan. Liikuntapaikat ovat tärkeässä asemassa alueiden omaleimaisuuden ja vetovoiman vahvistamisessa asukkaille ja yrityksille.

Hanke tulee edistämään koko Helsingin ja erityisesti Jätkäsaaren sekä sen lähialueidenyhteisöllistä kulttuuria, joka luo kaupunkiin ja eri kaupunginosiin eläväisyyttä ja uudenlaista vetovoimaa.

Uinti- ja liikuntakeskuksen monipuoliset suunnitelmat

Tarveselvitysvaiheen alustavan tilaohjelman laajuus ja hankesuunnitteluvaiheen tilaohjelman laajuus eroavat jonkun verran, mutta muutokset koskevat etupäässä teknisiä tiloja.

Suunnittelussa on huomioitu moninainen esteettömyys ja edistetty moninaisuutta sekä yhdenvertaisuutta. Uinti- ja liikuntakeskus on tärkeä kohtaamispaikka, mihin tullaan viettämään aikaa sekä rentoutumaan. Tilaa on suunniteltu myös vapaaseen oleskeluun ja leikkimiseen.

Uimahallin vesipinta-ala on 1723 m2. Suunnitelmissa on otettu huomioon uimaopetuksen, kuntouinnin, uintiurheilun ja muun vesiliikunnan, vammaisliikunnan ja -urheilun ja erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet. Uimahalli on suunniteltu palvelemaan kaupunkilaisia niin harjoittelu-, kuntoilu- kuin leikkialueilla. 50 metriä pitkän pääaltaan lisäksi uimahalliin suunnitellaan nostopohjalla varustettu kaksiosainen opetusallas monipuolista uimaopetus- ja vesiliikuntatoimintaa varten, monipuolinen lastenallas liukumäkineen, sekä terapia- ja hyppyaltaat. Tavoitteena on optimoida altaiden sijoittelu siten, että ne ovat mahdollisimman hyvin valvottavissa ja asiakkaille helposti käytettävissä. Uimahallitilojen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota käyttäjien erilaisiin tilatarpeisiin myös akustisesta näkökulmasta.

Sisäliikuntatilat palvelevat ainakin kahdenkymmenen eri lajin harrastajia. Harrastusolosuhteita rakennetaan eri sisäpalloilulajeille (mm. futsal, koripallo, lentopallo, salibandy, sulkapallo), ryhmäliikunnan ja voimistelun eri muodoille, tanssille ja kuntosaliharjoittelulle. Palloiluhallin vapaa korkeus on 9 m ja 1602 m² kokoinen. Palloiluhallin suunnittelussa ja mitoituksessa on huomioitu lajikohtaiset tilavaatimukset, välineiden soveltuvuus suunniteltuun käyttöön sekä koululiikuntakäyttö.

Palloiluhalli on jaettavissa myös kahdeksi erilliseksi äänieristetyksi liikuntatilaksi, sekä pienemmiksi ryhmäkokonaisuuksiksi koululiikunnalle. Kaiken kaikkiaan liikuntatiloissa on suunniteltu toimivan yhtäaikaisesti jopa 6–7 koululaisryhmää sekä liikuntapalvelujen omaa palveluntuotantoa sekä omatoimisia liikkujia, mikä on otettu huomioon tilojen suunnittelussa. Sisäliikuntatilat tulevat toimimaan pääasiassa harjoituskäytössä ja omatoimisessa liikuntakäytössä, mutta tilojen tulee mahdollistaa myös pienimuotoisten ja alasarjojen kilpailujen ja tapahtumien järjestäminen. Hallissa on siirrettävät katsomot, jotka mahdollistavat pienimuotoiset ottelut ja tapahtumat.

Sisäliikuntatilojen monipuolisuutta lisää 8 m korkeat taito- ja motoriikkasalit, jotka ovat yhdistettävissä yhdeksi tilaksi. Tämän lisäksi on eri lajien harjoittelun mahdollistavia eri kokoisia tiloja. Liikuntatilojen puku- ja pesutiloissa on huomioitu erikseen koululaisryhmät ja liikuntaseurat. Lukittavat kaapit on sijoitettu liikuntatiloissa pukutilojen ulkopuolelle.

Kuntosalitiloissa on tarkoitus huomioida erityisesti omatoiminen harjoittelu, eri lajien oheisharjoittelun sekä ikäihmisten tarpeet.

Uinti- ja liikuntakeskuksen ylläpidon helpottamiseksi ja viihtyvyyden parantamiseksi on suunniteltu otettavan käyttöön jo mm. yksityisistä liikuntatiloista tuttu kengättömyyden toimintamalli eri kerroksissa.

Hankkeen aikataulu

Hankkeen toteutusvastuu ovat kaupunkiympäristötoimialan rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuuden Tilat-palvelulla. Urakoitsijan kanssa käytävä kehitysvaihe sijoittuu aikavälille 11/2025–06/2026. Rakennustöiden on tarkoitus alkaa 9/2026 ja valmistua 2/2029. Vastaan- ja käyttöönottovaihe on 2/2029–11/2029. Toiminta tiloissa alkaa 12/2029.

Uusien tilojen vaikutus tila- ja toimintakustannuksiin

Uuden vuokramallin mukaan määritetty hankkeen aiheuttama sisäinen kokonaisvuokra on hintatasossa 1/2025, 4 976 373 euroa/vuosi (29,35 euroa/ htm²/kk). Tästä pääomavuokran osuus on 28,00 euroa/htm²/kk. Maanvuokra on 0,68 euroa/htm²/kk ja yleiskustannus 0,67 euroa/htm²/kk. Neliövuokran perusteena on laskennallinen huoneistoala 14 129 htm². Lopullinen pääomavuokra tarkistetaan urakkavaiheen kustannusten mukaan.

Liikuntapaikkarakennukset vuokrataan pääomavuokralla ja rakennuksen ylläpito on kokonaisuudessaan käyttäjätoimialan vastuulla. Tarvittaessa ylläpitovuokra tarkastetaan rakennuksen valmistuessa.

Kohdetta käyttää myös Jätkäsaaren, Melkinlaiturin sekä Crusellin peruskoulujen liikunnanopetus. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa tehdään erillinen vuokrasopimus, mistä tehdään viranhaltijapäätös 15.4. lautakuntakäsittelyn jälkeen. Liikuntatilojen käytön jakautumisesta on tehty laskelmia alkuvuoden 2025 suunnitteluratkaisuihin perustuen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan käytön osuuden tilojen määrästä arvioidaan vuositasolla olevan noin 18%.  Uimahallin tilat eivät ole mukana laskennassa, sillä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan uintikerrat laskutetaan nykyisen käytännön mukaisesti käynti- ja opetustuntiperusteisesti. Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa lausunnon Jätkäsaaren hankesuunnitelmasta kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan käsittelyn jälkeen.

Osallisuus ja yhteisvalmistelu

Hankesuunnitelma on laadittu kaupunkiympäristön, kulttuurin ja vapaa-ajan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialojen yhteistyönä. Hankkeen suunnittelun yhteydessä on kuultu asiantuntijoina rakennusvalvonnan, ympäristöpalvelun, pelastuslaitoksen edustajia ja esteettömyysasiamiestä. Lisäksi hankkeessa on kuultu uimahallisuunnittelun erityisasiantuntijoita toiminnallisuuden, vedenkäsittelyn ja rakenteiden osalta, liikunnan sidosryhmiä, urheiluseuroja, koulujen henkilökuntaa sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan työsuojelun yhteistoimintahenkilöä.

Hankkeen suunnittelussa on hyödynnetty mm. Itäkeskuksen uimahallin peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä toteutetun palvelumuotoiluhankkeen löydöksiä. Itäkeskuksen uimahallin kehittämiseen osallistui yli 1 100 kaupunkilaista. Hankkeen yhtenä pääkohderyhmänä olivat lapset, nuoret ja lapsiperheet.

Kevään 2025 aikana tullaan järjestämään vuorovaikutteisia hankkeen esittely- ja keskustelutilaisuuksia eri käyttäjäryhmille arvokkaan asiakasymmärryksen lisäämiseksi, uusien kohderyhmien tavoittamiseksi, sekä onnistuneen asiakaskokemuksen varmistamiseksi. Työntekijäkokemusta kerätään eri hallien sekä liikuntakeskusten nykyisiltä työntekijöiltä. Suunnitelmia käydään läpi myös eri alojen asiantuntijoiden kanssa onnistuneen kokonaisuuden saavuttamiseksi. Tapaamisia on järjestetty sisäpalloilulajiliittojen olosuhdetyöryhmän, Paralympiakomitean, Setan, Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton sekä Helsingin vesiliikuntaseurojen edustajien kanssa. Hanketta tullaan esittelemään myös 9.4. järjestettävässä Seurafoorumissa. Jätkäsaaren alueen lapsia ja nuoria osallistetaan järjestämällä keskustelutilaisuudet Jätkäsaaren peruskoulun ja Ruoholahden ala-asteen koulujen oppilaskuntien hallituksien kanssa.

Hankkeen jatkosuunnittelussa ja toteuttamisessa tulee edelleen huomioida henkilöstön, nuorten ja sidosryhmien, kuten järjestöjen, yhdistyksen ja liikuntayritysten näkemykset tilojen kehittämisessä. Käyttäjien osallistuminen suunnitteluun sitouttaa kaikki tahot suunnitelman tavoitteisiin.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto 20.03.2025 § 38

Päätös tullut nähtäväksi 22.04.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §