Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle koskien Uudenmaan ELY-keskuksen lausuntopyyntöä Lahdenväylän tiejärjestelyistä välillä Porvoonväylä−Kehä I

Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lausunnon keskeisin sisältö

Lahdenväylän kehittäminen välillä Kehä I - Porvoonväylä

Lahdenväylän tiejärjestelyjen kehittäminen on edellytys Malminkentän alueen rakentamiseksi asuin- ja työpaikka-alueeksi. Tiesuunnitelma perustuu asemakaavoituksen yhteydessä laadittuun Lahdenväylän Tattarisillan eritasoliittymän aluevaraussuunnitelmaan.

Kaupungin kannalta on tärkeää, että hyväksytty tiesuunnitelma ja kuulutettu hyväksymispäätös antavat oikeuden ryhtyä rakentamaan tietä. Kaupunki pyytää tekemään hyväksymispäätöksen viipymättä.

Suoja-alueen sijoittuminen kaavan liikennealueen rajan ulkopuolelle rampin E1R3 paaluvälillä 420–640 aiheuttaa kaupungin maankäytön kehittämiselle rasitteen. Suunnittelun lähtökohtana tulee tarkastella ratkaisua, missä suoja-alueet pysyvät kokonaisuudessaan asemakaavan mukaisella tiealueella.

Jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luontoarvojen osalta, että menetettäviä arvoja voidaan kompensoida. Jatkosuunnittelua varten lähtötietoja tulisi kerätä kartoittamalla suunnittelualueen tuntemattomat luontotyypit. Kartoitusten pohjalta voidaan suunnitella tarkemmin korvaavat toimenpiteet.

Liito-oravan kulkuyhteyksiin tulee kiinnittää huomiota jatkosuunnittelussa, että lajin liikkumis- ja levittäytymismahdollisuuksia ei heikennettä tiehankkeessa. Suunnitteluratkaisuilla tulee turvata liito-oravalle soveltuva latvusyhteys liittymäalueille Lahdenväylän yli itä-länsi-suuntaisesti Kehä I liittymän ja Vt 7 eritasoliittymien välisellä alueella kaikissa rakentamisen vaiheissa. Kaupunki haluaa korostaa Uudenmaan ELY-keskuksen Y-vastuualueen lausuntoa 28.3.2025 tiesuunnitelmasta (UUDELY/1236/2021), missä on tarkemmin kuvattu liito-oravan kulkuyhteyksien huomioimista tiehankkeessa.

Suunnittelualue sijoittuu liikenteen aiheuttamien ilman epäpuhtauksien ja melun erittäin voimakkaasti kuormittamaan ympäristöön. Liikenteen melu- ja pölyhaittojen hallintaan on kiinnitettävä jatkosuunnittelussa erityistä huomiota, jotta voidaan varmistaa terveellinen ja viihtyisä asuinympäristö. Liikenteen haittojen pienentämiseksi tulisi ensisijaisesti vähentää niin ilmastoa lämmittäviä päästöjä kuin melupäästöä ja ilmansaasteitakin. Ajonopeuksien laskeminen, liikennemäärien vähentäminen ja kitkarenkaiden osuuden kasvattaminen olisivat ensisijaisia ja tärkeimpiä keinoja vähentää melupäästöjä ja ilman epäpuhtauspäästöjä. Rakenteellisen meluntorjunnan tulisi olla vasta viimeinen vaihtoehto. Se on kuitenkin hyvin tarpeellista tämän kaltaisissa ympäristöissä, joissa raskaasti liikennöityjen väylien varressa asuu paljon ihmisiä.

Suunnittelualue on todella meluisa ja meluntorjuntaan on hyvä kiinnittää huomiota jatkosuunnittelussa. Nykyinen meluntorjunta on tiesuunnitelman melukarttojen perusteella riittämätöntä. Hankkeessa esitetyillä ratkaisuilla ei saavuteta meluntorjunnalle asetettua tavoitetta, että kukaan ei altistu yli 55 dB melulle. Suunnitellun meluntorjunnan riittävyyttä tulisikin vielä tarkistaa. Ennustetilanteen liikennemäärien kasvun myötä melutilanne huononee nykyisestä lähes koko suunnittelualueella. Alppikylän, Heikinlaakson, Jakomäen, Sepänmäen, Suurmetsän ja Latokartanon kohdalla melutason ohjearvot ylittyvät meluntorjunnasta huolimatta. Sepänmäen kohdan nykyisen meluseinän jatkaminen länteen voisi parantaa Sepänmäen alueen melutilannetta. Suunnitelmassa ei ole esitetty, kuinka estetään lisääntyvän liikenteen myötä kasvavan melun leviäminen alueen merkittäville viher- ja virkistysalueille ja arvokkaille luontokohteille.

On huomattava, että liikenteen aiheuttamat haitat lisääntyvät myös hankealueen ulkopuolella väylien varrella kasvavien liikennemäärien ja sujuvamman ajon myötä. Meluntorjunta tulee todennäköisesti olemaan riittämätöntä monin paikoin väylän varrella, jonka vaikutusalueella asuu paljon ihmisiä. Nopeuden lasku alentaisi melutasoja, ilmastoa lämmittäviä päästöjä ja ilmansaasteita merkittävästi.

EU:n sitovat raja-arvot ilmansaasteille kiristyvät merkittävästi vuonna 2030, uuden joulukuussa 2024 voimaan tulleen ilmanlaatudirektiivin myötä. Erityisen haastavaa tulee olemaan katupölyn eli hengitettävien hiukkasten raja-arvojen alittaminen. HSY:n viime vuosina tekemien mittausten mukaan hiukkaspitoisuudet ovat olleet pääväylien varsilla korkeampia kuin kantakaupungin kuilumaisissa vilkasliikenteisissä katuympäristöissä. Katupölyhaittoja tulee hillitä väylien kunnossapidolla. Kunnossapito tulee jatkossa vaatimaan enemmän resursseja ja uusien tehokkaiden toimintatapojen kehittämistä.

Tutkimusten mukaan korkea melueste pienentää hiukkaspitoisuuksia, erityisesti aivan esteen takana. Kohdissa, joissa meluestettä ei ole, hiukkaset pääsevät leviämään läheisille asuinalueille. Liikennemäärien kasvaessa hiukkaspitoisuudet tulevat kasvamaan ja haitat lisääntymään.

Ajonopeuden laskemisella ilmanlaatuhaitat vähenisivät. Ilmatieteen laitoksen tekemän selvityksen mukaan hiukkaspäästöjen ja katupölypitoisuuksien on arvioitu vähenevän noin 20 % kun ajonopeutta lasketaan 100 km/h:sta 80 km/h:iin. Ajonopeuden kasvaessa pölyä muodostuu ja nousee ilmaan enemmän, koska tien pinnan ja renkaiden kuluminen lisääntyy ja tien pinta kuivuu nopeammin.

Toteutussuunnittelun aikana tulee moottoritien väyläympäristöä edelleen kehittää meluesteiden ja istutusten osalta. Meluntorjuntaa tulisi vielä tehostaa, kuitenkin siten, että linnuston, kunnossapidon ja rakenteen toimivuuden näkökulmat on huomioitu. Samoin istutusten määrää on lisättävä, missä se on mahdollista.

Vastaukset kysymyksiin

Kaupunki on ilmoittanut verkkosivuilla tiesuunnittelun aloittamisesta 28.10.2019. Lisäksi kuulutus julkaistiin suunnittelualueen lehdessä Helsingin Sanomat 31.10.2019 ja Hufvudstadsbladet 31.10.2019. Suunnitelmaluonnoksia esiteltiin Uutta Koillis-Helsinkiä -tilaisuudessa Malmitalolla 17.12.2019. Tiesuunnitelmaluonnokset ovat olleet esillä mielipiteiden antamista varten 18.−31.3.2020 ja asiasta on julkaistu suomen- ja ruotsinkieliset lehti-ilmoitukset 4.3.2020. Kivikon puistosillan ja tiealueelle sijoittuvan baanan katusuunnitelma oli esillä 1.−14.6.2020. Tästä tiedotettiin kirjeellä. Tattariharjuntie, Takoraudantie, Kankiraudantie, Valuraudankuja ja Valuraudantie olivat uudelleen esillä 1.−14.2.2023. Ilmasillantien katusuunnitelma oli nähtävillä 8.−21.12.2021. Tattariharjuntie, Kankiraudantie, Takoraudantie, Valuraudankuja ja Valuraudantie olivat nähtävillä 5.−18.4.2023. Kaupunki on julkaissut 26.2.2025 kuulutuksen tiesuunnitelman asettamisesta nähtäville Valtion liikenneväylien suunnittelu -palvelussa. Lahdenväylän tiejärjestelyjä on esitelty asemakaavoituksen yhteydessä. Tärkeimmät tiesuunnitelman piirustukset ja asiakirjat ovat olleet tutustuttavissa myös kaupungin karttapalvelussa.

Hanke tukee valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteita. Se turvaa liikenteen sujuvuuden Malminkentälle ja se parantaa elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen sujuvuutta. Järjestelyillä tuetaan joukkoliikenteeseen ja kestäviin liikkumismuotoihin tukeutuvaa kaupunkirakenteen tiivistämistä sekä vähennetään onnettomuusriskejä. Järjestelyissä on otettu keskeisesti huomioon kestävien liikkumismuotojen tarpeet ja hanke vähentää hieman liikenteen kasvihuonepäästöjä. Toimenpiteet tukeutuvat nykyisen Lahdenväylän kehittämiseen, hanke parantaa liikenteen taloudellisuutta ja se on kokonaisuutena taloudellisesti kannattava. Myös alueellisen liikennejärjestelmän tavoitteet on otettu huomioon Helsingin seudun MAL-sopimuksessa vuosille 2024-2035. Lahdenväylän parantaminen ja Ilmasillan eritasoliittymä sisältyvät sopimukseen. MAL-sopimuksessa todetaan myös Viikki-Malmi pikaraitiotiehen ja Lahdenväylään liittyen, että välille Koskelantie–Kehä I on hyväksytty suunnitteluperusteeksi 80 km/h nopeusrajoitus. Jatkokeskusteluja mahdollisesta alemmasta nopeusrajoituksesta käydään, kun valtio on yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa selvittänyt pääväylien roolia ja valtakunnallista merkitystä.

Lahdenväylän tiesuunnitelman alueella on voimassa 8.1.2019 voimaan tullut Tattarisillan eritasoliittymän asemakaava nro 12480. Kaava-alue kattaa Lahdenväylän välillä Kehä I–Porvoonväylän liittymäalue. Alppikylän alueella on voimassa 13.10.2006 voimaan tullut Alppikylän asemakaava nro 11370, mikä on Lahdenväylän osuudella Porvoonväylän eritasoliittymä−Suurmetsäntie. Jakomäen kohdalla suunnittelualuetta on voimassa 13.6.1986 voimaantullut asemakaava nro 9065. Heikinlaakson alueella on voimassa 11.4.1979 Heikinlaakson asemakaava nro 7731, mikä on Lahdenväylän osuudella Suurmetsäntie–Vantaan vastainen kunnan raja. Samalla suunnitelma-alueen osuudella on voimassa 12.6.1992 voimaan tullut Suurmetsän sähköaseman asemakaava nro 9921. Kehä I ja Lahdenväylä liittymäalueella on voimassa 7.3.1997 voimaan tullut asemakaava nro 10325. Kehä I ja Lahdenväylän liittymäalueen eteläpuolella on voimassa 9.8.1996 voimaan tullut asemakaava nro 10270 ja 6.7.2007 voimaan tullut asemakaava nro 11490. Kehä I liittymän länsipuolella tiesuunnitelma-alueella ovat voimassa 21.4.1964 voimaan tullut asemakaava nro 5343, 30.10.1987 voimaan tullut asemakaava nro 9085 ja 7.3.1997 voimaan tullut asemakaava nro 10380.

Kaupunki laatii tiesuunnitelman ratkaisuihin ja toteuttamiseen liittyvät omat suunnitelmansa. Kaupunki vastaa näiden suunnitelmien käsittelyprosessista hankkeen toteuttamisen edellyttämässä aikataulussa. Lahdenväylään liittyvät katusuunnitelmat on jo laadittu.

Kaupungilla ei ole tiedossa huomautettavaa tiesuunnitelmaan sisältyviin tukimuureihin tai muihin merkittäviin rakenteisiin, mutta on korostettava, että ne ovat vielä yleispiirustuksia. Esitettyjen periaatteiden mukaan voidaan jatkaa suunnittelua tarkemmalle tasolle huomioiden edellä mainitut meluesteiden tarkentamistarpeet. Siltakokonaisuudelle S8, S9 ja S10 ei ole toteutusedellytyksiä kaupungin ja ELY:n yhteishankkeen aikana, minkä osalta kustannus- ja hankelaajuutta on tarkasteltava uudelleen jatkosuunnittelussa. Jatkosuunnittelussa on huomioitava katusuunnitelmassa määritetty liito-oravien liikkumisreitti kulkemaan Lahdenväylän suojaviheralueella sillan S5 alapuolelta. Nykyisiä meluvalleja ei ole nimetty/merkitty suunnitelmakarttoihin mm. Kehä I:n ja Lahdenväylän liittymän luoteispuolen maavalli (E1R3 paaluväli 2400-2900) ja Porvoonväylän ja Lahdenväylän eritasoliittymän luoteispuolen maavalli (E1R3 paaluväli 200-400). Jatkosuunnittelussa on tunnistettava myös purettavat rakenteet.

Kaupunki hyväksyy tiesuunnitelmassa poistettavaksi esitettyjen siltojen purkamisen sekä luovuttaa korvauksetta asemakaavassa osoitetun maantien tekemiseen tarvittavan tieoikeuden omistamallaan maa-alueella.

Kaupungilla ei ole huomauttamista tiesuunnitelmiin sisältyviin nykyisillä tai vireillä olevilla asemakaava-alueilla oleviin laskuoja-alueisiin tai laskujohtoihin tai niihin liittyviin rakenteisiin. On korostettava, että ne ovat vielä yleispiirustuksia. Esitettyjen periaatteiden mukaan voidaan jatkaa suunnittelua tarkemmalle tasolle. Suunnittelussa on huomioitava sijoittuminen Longinojan ja Viikonojan taimenpurojen valuma-alueille. Lisäksi työmaavesien hallinnan suunnittelussa on huomioitava pääkaupunkiseudun työmaavesiohjeistus.

Kaupunki sallii asemakaava-alueellaan tehtäväksi tiesuunnitelmassa esitetty toimenpide työalueen järjestämiseksi rampin E1R3 pohjoispuolella suunnitelmakartan 3T-1 mukaisesti. Järjestelyissä on huomioitava vaikutukset ympäristöön ja olemassa oleviin rakennuksiin.

Kaupunki suostuu vastaamaan Tattariharjuntieltä vesijohdon paineentasausasemalle johtavan T1:tien tienpidosta.

Katujen alueet ovat kaupungin omistuksessa. Pääsääntöisesti kaupunki vastaa katujen rakentamisen kustannuksista tai niistä päätetään erikseen toteutussopimuksella. Lausuntopyynnössä esitettyä kustannusjakoa ja hankelaajuutta ei voida hyväksyä ja niitä tulee tarkentaa jatkosuunnittelussa. Kaupunki on aloittanut Tattariharjuntien alueen katujen rakentamisen, mikä osaltaan pienentää tiehankkeen kokonaiskustannuksia ja hankealuetta.

Tiesuunnitelman edellyttämät kadut rakennetaan mahdollisimman samanaikaisesti tietöiden kanssa. Toteutusjärjestys sovitaan ELY-keskuksen kanssa, sillä toteutusjärjestyksellä on merkitystä liikenneverkon toimivuuteen.

Kaupunki luovuttaa ELY-keskukselle korvauksetta nykyisen asemakaavassa osoitetun liikennealueen (LT) osalta maantien tekemiseen tarvittavan tieoikeuden omistamiltaan mailtaan.

Kaupunki edellyttää kuitenkin, että ELY-keskus vastavuoroisesti

Kaupunki toteaa, että pelkän suunnittelukartan perusteella ei tässä vaiheessa voi ennakoida maa-alaa, jonka tieoikeuden kaupunki sitoutuu luovuttamaan ELY-keskukselle. Sen arvioidaan kuitenkin olevan moninkertainen verrattuna ELY-keskuksen luovutettaviksi esitettyihin, kaupungin maihin rajoittuviin alueisiin.

Vastaukset muistutukseen

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n muistutus

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen muistutuksessa otetaan kantaa suunnitelmaratkaisun vaikutuksista kaadettaviin metsäalueisiin, nopeusrajoituksiin, liikenteen meluun, liito-oravan kulkuyhteyksiin ja muiden eläinten siirtymäyhteyksiin. Yhdistys esittää vaihtoehtoja suunnitteluratkaisulle luontovaikutusten pienentämiseksi.

Tiesuunnitelmassa esitetään uusien ramppien, kaistojen sekä pyöräliikenteen ja jalankulun yhteyksien rakentamista nykyisin metsäisille alueille. Myös pohjaveden suojaaminen heikentää metsäisen verkoston uudelleen kehittämistä rakentamisen jälkeen. Metsäisten ja puustoisten alueiden vähentäminen lisää luontoalueiden sirpaloitumista ja heikentää ekologisia yhteyksiä. Erityisesti Kivikonmetsässä tiealueen alle jäisi huomattava määrä metsäaluetta. Kivikonmetsä on määritelty tärkeäksi lintualueeksi luokituksella 3. Tiealueen kasvu lisää melua muun muassa Kivikonmetsässä.

Ratkaisuksi ramppien ja liittymien rakentamiselle yhdistys esittää nopeusrajoituksien laskemista 60 km/h Lahdenväylällä Kehä III liittymästä etelään ja Porvoonväylällä Maratontien tai Länsimäentien risteyksen länsipuolella. Nopeusrajoituksen madaltaminen vähentäisi melua ja mahdollistaisi kaistojen kaventamista. Melun torjumiseen on lisäksi haettava ratkaisua rakentamalla meluaitoja kaatamatta puita ja huomioimalla eläinten siirtymäyhteydet.

Ilmasillantien rampit esitetään jätettäväksi kokonaan pois suunnitelmasta, jolloin poistuisi myös liittymäkaistojen tarve Kehä I:n ja Porvoonväylän liittymien välillä. Ajoyhteys järjestettäisiin Tattariharjuntien ja Kehä I:n kautta. Kivikon ja Jakomäen välinen baanayhteys esitetään ratkaistavaksi linjaamalla yhteys Tattariharjuntielle, mistä reitit Jakomäkeen ja Kivikkoon kulkisivat Ilmasillan, Kengityssepänpolun reittiä, Suurmetsäntien pyörätietä ja sen eteläpuolella olevaa pyöräily- ja kävelyväylää pitkin.

Liito-oravan siirtymäyhteyksiä on tunnistettu Lahdenväylän ja Porvoonväylän ylitse, missä nykyäänkin Lahdenväylän kohdalla liito-oravan ylitys ei ole välttämättä mahdollinen. Tiesuunnitelman ratkaisu entisestään heikentää yhteyksiä. Liito-oraville on suunniteltava todellisuudessa toimivia kulkureittejä sekä Lahdenväylän että Porvoonväylän yli istuttamalla hyppypuita ja tilapäisiä hyppytolppia.

Muiden eläinten siirtymäyhteyksiin on kiinnitettävä huomiota, että kulkeminen eläimille on helppoa ja houkuttelevaa. Yhdistys esittää kaistan E1R1 rakentamista Tattarisuon sillan S7 päälle ja sillan alittavan maanvaraisen reitin ja puronvarren kunnostamista eläinliikkuminen huomioiden. Tiesuunnitelmaan merkitystä puistosillasta on kehitettävä 50 m leveä vihersilta toimiakseen eläinten siirtymisyhteytenä ja sillalla kasvaisi myös puita. Puistosillan pohjoispuolella Lahdenväylän ja Kivikonlaidan välille jää puustoinen alue.

Vastine

Lahdenväylän tiejärjestelyjen kehittäminen on edellytys Malminkentän alueen rakentamiseksi asuin- ja työpaikka-alueeksi. Tiesuunnitelma perustuu asemakaavoituksen yhteydessä laadittuun Lahdenväylän Tattarisillan eritasoliittymän aluevaraussuunnitelmaan. Pyöräliikenteen kehittämisen ratkaisut palvelevat pitkällä ajalla myös Vantaalle suuntaavaa reittiyhteyttä, mikä palvelee kaupungin pitkän tähtäimen kestämisen liikkumisen tavoitteita. Meluntorjunnan ratkaisun parantamiseksi on hyvä tarkastella jatkosuunnittelussa tehokkaampia vaihtoehtoja.

On tärkeää, että liito-oravan liikkumisyhteydet huomioidaan jatkosuunnittelussa tarkemmin. Ilmasillan ja Ilmasillantien katusuunnitelmapäätöksessä on korostettu Lahdenväylän itä- ja länsireunan liito-oravayhteyksiä. Liito-oravayhteys on esitetty Lahdenväylän länsipuolella ilmasillan alitse. Malminkentän asemakaavoitus tarkastelee liito-oravan liikkumisreittien edellytyksiä alueellisesti Sipoonkorven suuntaan. Muiden eläinten siirtymäyhteyksien tarkentaminen jatkosuunnittelussa on mahdollisuus kompensoida pienentyviä metsäalueita ja on kaupungin strategian mukaista kehittämistä.

Lausuntopyyntö

Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt Helsingin kaupungin lausuntoa Valtatien 4 parantamisesta välillä Kehä I–Kehä III ja Ilmasillan eritasoliittymän tiesuunnitelmasta 16.5.2025 mennessä. Lisäksi Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt lausunnon täydennyspyynnöllä kaupunkia lausumaan mahdollisesti tiesuunnitelmaa vastaan tehdyistä muistutuksista, jotka toimitetaan eri lähetekirjeellä nähtävilläolon päätyttyä. Täydennyspyynnön yhteydessä kaupunkia on pyydetty toimittamaan lausunto ja sen liitteet 3.6.2025 mennessä.

Kaupunginkanslia on pyytänyt lausuntoa 29.4.2025 mennessä. Kaupunginkanslia on myöntänyt lisäaikaa 20.5.2025 mennessä.

Lisäksi pyydetään tarkistamaan suunnitelma-aineistossa olevat kaavaotteet ja -määräykset sekä oikaisemaan mahdolliset virheet ja täydentämään puuttuvan kaava-aineiston.

Lausuntopyynnössä pyydetään kiinnittämään lausuntoa annettaessa huomiota seuraaviin tiesuunnitelman käsittelyä ja sisältöä koskeviin asioihin:

Uudenmaan ELY-keskus pyytää Helsingin kaupunkia ilmoittamaan tai ottamaan kantaa lausunnossaan seuraaviin asioihin:

Kaupungin lausunto, vastineet muistutukseen ja muu aineisto pyydetään toimittamaan 3.6.2025 mennessä. Lausuntoon on liitettävä asian asiatunnus UUDELY/1236/2021. Lausuntopyynnön liiteaineisto on ladattavissa linkillä valtion liikenneväylien suunnittelu -palvelusta.

Tiesuunnitelman laatiminen ja suunnitteluyhteistyö

Helsingin asemakaavoitus laati Tattarisillan eritasoliittymän asemakaavan nro 12480 Lahdenväylän ja Porvoonväylän Kehä 1:n liittymän koillispuolelle. Lahdenväylälle ja Porvoonväylälle laadittiin samanaikaisesti kaavoituksen kanssa aluevaraussuunnitelma, jossa pyrittiin tieosuuden toimivuuden parantamiseen. Tiealueiden laajuustarve tutkittiin aluevaraussuunnitelmassa. Asemakaavan tiealue merkittiin aluevaraussuunnitelman mukaisesti.

Tiesuunnitelman laatiminen aloitettiin yhteistyössä kaupungin katusuunnittelun kanssa. Suunnittelussa laadittiin hallinnolliset tie- ja katusuunnitelmat sekä niihin tarvittavat selvitykset ja taitorakenteiden yleissuunnitelmia. Tavoitteena oli yhteensovittaa tie- ja katusuunnitelmien ratkaisut.

Tiesuunnittelun aikana on tehty yhteistyötä Helsingin kaupungin, Uudenmaan ELY-keskuksen, Väyläviraston sekä useiden viranomaisten ja laiteomistajien kanssa.

Suunnittelun aikana on todettu, että tiesuunnitelma on toteutettavissa asemakaavassa esitetyllä tavalla. Tiesuunnitelman kanssa laaditut katusuunnitelmat ovat olleet nähtävillä 8.–21.12.2021 ja 5.–18.4.2023. Katusuunnitelmat on hyväksytty 8.2.2022 ja 13.06.2023.

Tiesuunnitelman kuvaus ja tavoitteet

Valtatie 4 (Lahdenväylä) ja valtatie 7 (Porvoonväylä) ovat valtakunnallisia pääväyliä, jotka toimivat Helsingin säteittäisinä sisääntuloteinä ja liikenteen jakajina Helsingin kehäteille. Valtatien 4 Kehä I:n ja valtatien 7 välinen liittymäalue on Helsingin seudun liikenneverkon merkittävimpiä osia. Tiejaksolla yhdistyy pohjois- ja itäsuunnan valtatieliikenteet ennen jakautumistaan pääkaupunkiseudun tieverkkoon. Tiejakso liittyy eteläpäässä suomen vilkasliikenteisinpään maatiehen 101 (Kehä I) ja pohjoispäässä kantatiehen 50 (Kehä III), joka on osa E18-tietä ja TEN-T ydinverkkoa.

Lahdenväylää (Vt4) parannetaan suunnittelujaksolla kaistajärjestelyillä. Väylä säilyy moottoritienä ja sen nopeusrajoitus on 100 km/h. Lahdenväylän peruspoikkileikkaus on Kehä I:n eteläpuolella 3+3-kaistaa ja sen pohjoispuolella 2+2-kaistaa ja sillä on lisäkaistoja eri eritasoliittymien väleillä seuraavasti:

Lisäksi parannetaan jalankulun ja pyöräilyn sekä ulkoilun verkostoja, meluntorjuntaa ja Tattariharjun pohjavesialueella pohjaveden suojausta.

Kehä I:n peruspoikkileikkaus säilyy 2+2-kaistaisena ja sille tehdään lisäkaistat Malmin eritasoliittymän ja Kivikon eritasoliittymän välille. Kehä I:n nopeusrajoitus on 80 km/h. Lisäkaistat aiheuttavat kahden nykyisen sillan leventämisen sekä Kehä I suuntaisten jalankulun ja pyöräilyn väylien osittaisen uudelleenlinjaamisen. Kehä I:llä ei tehdä pohjavesi- eikä uusia melunsuojaustoimenpiteitä.

Suunnittelujaksolla on nykyiset Kivikon ja Tattariharjun eritasoliittymät, sekä uusi Ilmasillan eritasoliittymä. Nykyisiä eritasoliittymiä parannetaan rakentamalla kokoojarampit Kivikon ja Tattariharjun eritasoliittymien välille.

Kivikon eritasoliittymä (E1) yhdistää Kehä I:n Lahdenväylään (Vt4). Lahdenväylälle tehdään kaksikaistainen erkaneminen etelästä Kehä I:lle. Siltä on yhteys myös Ilmasillan eritasoliittymään. Ilmasillan eritasoliittymästä Helsingin keskustaan suuntautuva ramppi yhdistyy Lahdenväylään Kivikon eritasoliittymässä, josta ramppi jatkuu kolmantena kaistana Helsingin keskustan suuntaan. Kehä I:n länsisuunnalle tehdään kaksikaistainen erkaneminen ja liittyminen Lahdenväylälle. Kehä I:n länsisuunnan erkanemisessa Lahdenväylälle keskimmäinen kaista haarautuu Kehä I:lle itään ja Lahdenväylälle länteen. Kohteeseen ei ole suunniteltu täydellistä kaksikaistaista erkanemista, koska se olisi aiheuttanut useampien siltojen leventämistä ja yhden sillan uudelleen rakentamisen. Se olisi nostanut kustannuksia huomattavasti. Kehä I:n itäsuunta liittyy ja erkanee Lahdenväylästä rinnakkaisramppien kautta yksikaistaisena.

Ilmasillan eritasoliittymä (E2) yhdistää Malmin ja Kivikon alueet Ilmasillantien kautta Lahdenväylälle etelään sekä Lahdenväylälle pohjoiseen ja Porvoonväylälle itään rinnakkaisramppien kautta. Ilmasillan eritasoliittymässä on suorat rampit. Ilmasillan kohdalla on pääosin Kehä I:n itäsuuntaa palveleva slip-ramppi Lahdenväylän pohjoissuunnasta. Se keventää eteläsuunnan rinnakkaisrampin kuormitusta.

Tattariharjun eritasoliittymä (E3) yhdistää Lahdenväylän eteläsuunnan ja Porvoonväylän. Eritasoliittymästä on lisäksi yhteys rinnakkaisramppien kautta Porvoonväylältä Ilmasillan eritasoliittymään ja Kehä I:lle. Myös Lahdenväylältä Kehä I:lle länteen ja Kehä I:ltä idästä Lahdenväylälle pohjoiseen suuntauvan liikenteen rinnakkaisrampit erkanevat ja liittyvät Lahdenväylään Tattariharjun eritasoliittymässä.

Hankeen tavoitteet on määritelty työtä ohjanneessa hankeryhmässä. Ne koskevat liikennettä, maankäyttöä ja ympäristöä. Hankkeen tavoitteet ovat:

Kaavatilanne ja maankäyttö

Tiesuunnitelman selostuksessa ja lausunnossa annetuissa vastauksissa on kuvattu lainvoimaiset osayleis- ja asemakaavat. Kaupungin maankäytön suunnittelun ajantasainen tilanne on Helsingin karttapalvelussa osoitteessa kartta.hel.fi.

Kiinteistöt ja tieoikeus

Lahdenväylän nykyinen maantiealue on rakennettu noin 1960 luvulla ja sen alkuperäinen tietoimitus on tehty 1971−1976.

Tieoikeus estää asemakaavan LT-alueen ulkopuolisten alueiden käytön, mitkä kaupunki on varannut muuhun käyttöön. Näiden alueiden osalta kaupunki ei voi luovuttaa alueita korvauksetta. Helsingin kaupunki pyytää ELY-keskusta lakkauttamaan tarpeettomiksi käyvät maantiealueen tieoikeudet asemakaavan LT-alueen ulkopuolella.

Toteutusvalmius ja kustannukset

Laadittu tiesuunnitelma ja katusuunnitelmat ovat asemakaavan mukaiset. Ilmasillantie välillä Tattariharjuntie−Kivikonlaita sekä Ilmasillan pääpiirustukset katusuunnitelmat on hyväksytty 8.2.2022. Tiesuunnitelmista ei ole hyväksymispäätöstä. Tiesuunnitelman osalta päätöksen tekee Liikenne- ja viestintävirasto.

Helsingin kaupunki on varautunut taloussuunnittelussa Malminkentän alueen rakentamiseen ja Lahdenväylän tiejärjestelyiden toteuttamiseen yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen ja Väyläviraston kanssa. Ilmasillan eritasoliittymä sisältyy Helsingin seudun kuntien ja valtion väliseen MAL-sopimukseen 2024−2035. Sopimuksessa valtion rahoitusta hankkeelle on varattu enintään 64 milj. euroa. Sopimuksen mukaan hanke pyritään käynnistämään vuoteen 2026 mennessä.

Tiesuunnitelman edellyttämät kadut rakennetaan mahdollisimman samanaikaisesti tietöiden kanssa. Osa kustannusarviossa esitetyistä kaduista on jo rakennusvaiheessa ja hankkeen laajuudesta sekä kustannuksista on vielä sovittava erikseen. Toteutusjärjestys sovitaan ELY-keskuksen kanssa, sillä toteutusjärjestyksellä on merkitystä liikenneverkon toimivuuteen.