Katsaus Stadin yhteisötalojen kehittämiseen vuosina 2023−2024

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen uudistuksen valmistelun yhteydessä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen uudistusjaosto päätti 6.6.2022 §27, että kaupungin asukastalotoiminnan (jatkossa yhteisötalotoiminta) ja ruoka-avun (Stadin safka) tehtävät keskitetään kaupunginkansliaan. Päätöksessä todettiin, että jatkovalmistelussa turvataan kaupungin omien asukastalojen toiminnan jatkuminen nykyisen toimintamallin pohjalta kaupungin ylläpitäminä kaikille avoimina, maksuttomina yhteisinä olohuoneina ja matalan kynnyksen yhteisöllisen sosiaalityön toimintana, jossa yhdistyvät vapaa-ajanvietto, harrastaminen, työllistäminen, digituki, palveluneuvonta sekä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa, ja että taloissa on jatkossakin riittävä sosiaaliohjauksen resurssi. Lisäksi jaosto päätti, että vuonna 2024 arvioidaan, miten muutoksen myötä asukasosallisuutta ja asukastaloja on saatu kehitettyä asukkaiden tarpeisiin. Lisäksi uudistusjaosto linjasi, että siirron yhteydessä varmistetaan, että kyseisillä toiminnoilla on myös jatkossa toimiva poliittinen ohjaus. 

Asukastalotoiminta siirtyi 1.1.2023 kaupunginkanslian viestintäosaston osallisuusyksikköön, jossa valmistellaan kaupunginhallituksen asukasosallisuusavustuksia yhteisöjen ylläpitämiin asukastiloihin. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen uudistusjaoston siirtopäätöksen perusteluissa todettiin, että jatkossa kaupungin asukastalotoimintaa (8 taloa) ja yhteisöjen asukastilatoimintaa (26 asukastilaa) on perusteltua kehittää ja koordinoida kokonaisuutena. Vuonna 2023 kaupungin asukastalojen nimi vaihdettiin Stadin yhteisötaloiksi.

Tässä selvityksessä kuvataan osallisuusyksikössä vuosien 2023 ja 2024 aikana tehtyä yhteisötalotoiminnan kehitystyötä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen uudistusjaoston päätöksen pohjalta. Yhteisötalojen kävijöille ja kumppaneille suunnatun toiminnallisen ja sisällöllisen kehittämistyön lisäksi on arvioitu ja kehitetty yhteisötalojen viestintää (muun muassa visuaalinen ilme, esitteet, verkkoviestintä), toiminnan ja henkilöstön nimikkeitä, palkkatukitehtäviä sekä toiminnan kytkeytymistä osaksi osallisuusyksikön kaupunkilaisille suunnattua osallistumis- ja vaikuttamistyötä.

Yhteisötalojen toimintaa on tarkasteltu osana aluetyötä ja osallisuuden ja kaupungin palveluiden alueellisina paikkoina​. Siirtopäätöksen mukaisesti on myös tarkastelu, miten sosiaalityön aspekteja voidaan edelleen toteuttaa yhteisötalotoiminnassa ja on haettu aktiivisesti kumppanuuksia toiminnan sisältöön järjestöiltä ja alueen muilta toimijoilta kävijäkunnan ja toiminnan monipuolistamiseksi​.

Kansliaan siirtymisen jälkeen yhteisötalojen kehittäminen käynnistettiin tarkastelemalla kaikkia tehtäviä, joita yhteisötaloissa on ollut sekä vakinaisena, palkkatuella, kuntouttavassa työtoiminnassa, työharjoitteluissa ja oppisopimuksilla. Vakinaisen henkilöstön tehtävänkuvia selkeytettiin verkostoyhteistyötä sekä osallistumis- ja vaikuttamistyötä painottaviksi. Palkkatukitehtäviin laadittiin erilaisia työnkuvia niin, että nimikkeissä ja tehtäväkohtaisissa palkoissa otettiin huomioon erilaiset koulutusasteet kaupungin henkilöstöpolitiikan mukaisesti. Palkkatuella työskentelevät digiohjaajat ja -neuvojat siirrettiin osallisuusyksikön digiosallisuuden tiimiin. Siirrolla varmistettiin se, että annettava digineuvonta noudattaa kaupungin ohjeistusta ja palkkatuella työllistetyt saavat riittävää ohjausta.

Uudelleen organisoitumista valmisteltiin henkilöstön kanssa yhteistoiminnallisesti ja se käsiteltiin kaupungin henkilöstötoimikunnassa ennen uuden organisaation voimaanastumista 1.6.2023.

Poliittisen ohjauksen varmistamiseksi yhteisötalojen kehittämistyötä on käsitelty pormestarin osallisuuden neuvottelukunnalle keväällä 2023, segregaation ehkäisy -ohjelmaryhmässä keväällä 2024 ja kaupungin johtoryhmässä alkutalvesta 2025.

Stadin yhteisötalot ja niiden toiminnan kehittäminen

Yhteisötalotoiminnan tavoite on segregaation ja yksinäisyyden torjunta sekä kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Yhteisötalot tarjoavat kaikille avoimen olohuonetoiminnan lisäksi laajasti matalan kynnyksen maksuttomia harrastusmahdollisuuksia. Olohuonetoiminnassa tarjotaan kaupunkilaisille mahdollisuus kiireettömään oleiluun, lehdenlukuun, kahvitteluun ja seurusteluun. Yhteisötalot ovat erilaisia, ja ne tarjoavat vaihtelevasti kädentaito-, musiikki- liikunta-, peli-, taide- ja kulttuuriharrasteryhmiä. Yhteisötalojen tilat poikkeavat toisistaan myös esteettömyyden ja saavutettavuuden näkökulmasta.

Yhteisötalojen toiminnan kehittämistyötä on tehty tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaiden ja kaupungin toimialojen kanssa. Kaupungin yhteisötalojen toimintaa ideoitiin ja kehitettiin syksyn 2023 aikana palvelumuotoilun avulla. Palvelumuotoilun tavoitteena oli saada vahvistettua kaupunkilaisten osallisuutta sekä vaikuttamisen mahdollisuuksia. Lisäksi tavoitteena oli yhteisötalojen toiminnan kirkastaminen. Palvelumuotoilun avulla tunnistettiin myös, millaista toimintaa yhteisötaloille voidaan tuottaa asukkaiden tai eri yhteisöjen toimesta.

Palvelumuotoilutyössä kuultiin talojen nykyisiä kävijöitä, potentiaalisia uusia kävijöitä ja talojen kävijäraateja haastattelujen, kyselyjen ja työpajojen avulla. Näistä saatiin runsaasti ideoita ja näkemyksiä talojen toiminnan ja palvelujen jatkokehittämiseksi. Palvelumuotoilusta saatujen tulosten mukaisesti, vuoden 2024 tavoitteena oli kehittää yhteisötalojen toimintaa asukkaiden tarpeisiin sekä lisätä asukasosallisuutta. Työn tavoitteena oli paitsi innostaa asukkaita ja yhteisöjä osallistumaan oman kotialueensa ja asuinympäristönsä kehittämiseen, myös edistää asukkaiden ja paikallisten yhteisöllisten toimijoiden verkostoitumista keskenään. Laajempi yhteisötalojen ja kaupungin asukasosallisuuden avustuksella ylläpidettävien asukastilojen yhteiskehittäminen on käynnistetty loppuvuodesta 2024.

Palvelumuotoilussa toimenpide-ehdotuksina nousivat esiin markkinointiviestintä, osallistaminen, painotettavat ikäryhmät, Omakerho -toiminnan käynnistäminen, ja paikallisten aktiivisten toimijoiden kanssa yhteiskehittäminen. Lisäksi tuloksissa tuli vahvasti esille myös se, että yhteisötalojen toimintaa ei tunneta eikä markkinointiviestintä tavoita kaupunkilaisia. Tuloksissa nousi toive kausiohjelman toteuttamisesta viikko-ohjelmien lisäksi. Osallisuuden näkökulmasta palvelumuotoilun tuloksista kärkenä nousi esille muun muassa kävijäraadit ja niiden tavoite olla osa asukkaiden pitkäjänteistä ja osallisuutta mahdollistavaa toimintaa. Kävijäraadit on sittemmin vakiintunut osaksi jokaisen yhteisötalon toimintaa.

Toimenpide-ehdotuksena nousi myös esille viestinnän painopisteiden tarkentaminen sekä Omakerho- ja järjestöoppaan suunnittelu ja toteuttaminen. Oppaat luotiin sekä vapaaehtoisille että järjestöille siitä, kuinka yhteisötalojen toimintaan olisi mahdollista päästä matalalla kynnyksellä mukaan yksittäisenä henkilönä vapaaehtoisen roolissa tai verkostotoimijana. Omakerho-oppaan tarkoituksena on muun muassa innostaa vapaaehtoistoimintaan ja järjestöoppaan taas eri toimijoiden kuten yhdistysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden mahdollisista yhteistyön mahdollisuuksista yhteisötalotoiminnassa. Oppaat avaavat, millaisista asioista toiminnan käynnistämisen yhteydessä tulee sopia, kenen kanssa ja milloin on oikea aikaikkuna edistää asioita. Toimintaa voi käynnistää itse yksittäisellä tai useammalla yhteisötalolla yksin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Palvelumuotoilun tuloksissa tuli vahvasti esille myös asukkaiden toive pidemmistä aukioloajoista sekä lauantaiaukioloajoista.  Osallisuusyksikkö tarkasteli, millaisilla yksikön oman henkilöstön toiminnoilla voidaan laajentaa aukioloja ja lisättiin niiden pohjalta itse tuotettuja harrastustapahtumia. Tavoitteena oli sekä lisätä osallisuutta että vahvistaa yhteisötalojen tunnettuutta, erityisesti kaikille avoimen toiminnan osalta. Tämä työ johti lauantaiaukiolojen lisääntymiseen ja uusien kävijäryhmien tavoittamiseen. Tapahtumat saivat osallistujilta runsaasti positiivista palautetta. Erityisesti lapsiperheille suunnatut tapahtumat päätettiin jatkossa aikatauluttaa lapsiperheiden päivärytmiin sopivaksi. Opittiin myös se, että tapahtumien suunnittelussa tullaan jatkossa paremmin huomioimaan alueen muiden toimijoiden tapahtumat päällekkäisyyksien välttämiseksi. Tiedottamista eri kielillä ja printtimainontaa päätettiin edelleen kehittää, jotta eri-ikäiset ja eri kulttuuritaustaiset kävijät ja perheet tavoitetaan paremmin.

Yhteisötaloilla pilotoitiin ja sittemmin otettiin laajemmin käyttöön kaupungin tilojen varauspalvelu Varaamo. Varaamon käyttöönotossa varmistettiin, että jokaisella yhteisötalolla on riittävää olohuonetoimintaa, vaikka osa tiloista olisikin varattu Varaamon kautta. Maksuttomien tai edullisten tilojen käytön mahdollistamisella tuetaan vapaata kansalais- ja järjestötoimintaa, pyritään tuomaan kaupunkiin ja kaupunginosiin elävyyttä sekä uudenlaista vetovoimaa. Yhteisötalojen toiminta-aikana tiloissa voivat maksutta toimia kaupunkilaiset omaehtoisen toiminnan piirissä, ryhmätoiminnassa vapaaehtoiset ja muut toimijat, jotka tuottavat kaikille avointa toimintaa ja yhteisöllisyyttä. Iltaisin tilojen varaaminen maksullisesti on mahdollista esim. yritystoiminnan kokouksiin tai muihin asukkaiden tilaisuuksiin. Viikonloppuisin asukkaat voivat järjestää tiloissa edullisesti yksityisiä perhejuhlia.

Kumppanuustoiminta ja kaupungin sisäinen yhteistyö

Yhteisötalotoiminnan kumppanuusyhteistyön tavoitteena on laajentaa avointa toimintaa toteutettavaksi yhdessä järjestöjen ja kaupunkilaisten sekä kaupungin sisäisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Nykyisellä henkilöstöresurssilla pystytään tarjoamaan lähinnä arkipäivien aukioloa, joten kumppanuustoiminta tunnistettiin olennaiseksi käyttökapasiteetin nostamiseksi. Tavoitteena on myös lisätä yhteisötalotoiminnan näkyvyyttä ja tunnettuutta sekä luotettavuutta hyvänä ja haluttuna yhteistyökumppanina. Hyvien kumppanuussuhteiden ansiosta tavoitetaan enemmän erilaisia kaupunkilaisia, toteutetaan monipuolisempia tapahtumia ja luodaan vaikuttavampia toimintasisältöjä. Lisäksi kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden tunne vahvistuu sekä yhteisötalojen monipuolisempi ja aktiivisempi tilojen käyttö lisääntyy. Tekemällä enemmän yhteistyötä kumppaneidemme kanssa varmistamme erilaisten toimintojen jatkuvuuden, joihin kaikki kaupunkilaiset voivat osallistua. Tarkoituksena on luoda pysyvä toimintamalli, joihin erilaisten kumppaneiden on helppo liittyä mukaan, tästä esimerkkinä palvelukeskuksien ja yhteisötalojen järjestöyhteistyö.

Järjestö- ja kumppanuusyhteistyön suunnittelutyö käynnistettiin loppusyksystä 2023. Yhteistyö eri kumppanuuksien kanssa on keskeinen osata sitä työtä mitä yhteisötaloilla toteutetaan. Järjestöjen tuottamat palvelut täydentäisivät monilta osin yhteisötalojen omia palveluita.  Kehittämistyö aloitettiin kartoittamalla olemassa olevat kumppanuudet ja verkostot sekä tekemällä avauksia yhteisen toiminnan käynnistämiseksi. Erilaisissa työpajoissa nousi yhtenäisesti esille se, että järjestöt eivät tiedä riittävästi yhteisötalojen tiloista, toiminnasta ja yhteistyömahdollisuuksista. Yhteistyö eri kumppaneiden kanssa on lisännyt ja monipuolistanut avoimen olohuonetoiminnan harrastus- ja osallistumismahdollisuuksia. Lisäksi erilaiset teatteri-, tanssi -ja musiikkiesitykset ovat ilahduttaneet yhteisötaloilla 2023–2024 aikana.

Jalkautuvia palveluita on toteutunut esimerkiksi osallisuusyksikön neuvonta- ja infopalveluina. Helsinki-infon kanssa on työstetty toimintamallia, jossa yhteisötaloille saataisiin paremmin tietoutta neuvonnan palveluista ja vastavuoroisesti siitä, miten neuvonta osaisi paremmin ohjata asiakkaita yhteisötalojen palvelujen piiriin. Neuvontapalvelujen tarjoaminen yhteisötaloilla on tarveperusteisesti keskittynyt digineuvontaan. Digiohjaajat neuvovat taloilla tai verkossa kaikkia kaupunkilaisia. Stadiluotsit ja yhdyskuntatyöntekijät tukevat alueellisen yhteistyöverkoston luomisessa, ylläpitämisessä ja niissä toimimisessa. Alueyhteistyön kehittämisen tavoitteena osallisuusyksikössä on alueellisten verkostojen ja yhteistyön vahvistaminen, asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen sekä vastavuoroisen dialogin tukeminen, mukaan lukien tiedon jakaminen, viestintä ja tapahtumat. Tässä yhteistyössä järjestetään asukastilaisuuksia ja muita osallistumismahdollisuuksia, huomioiden alueen asukkaiden monikulttuurisuus ja kielten moninaisuus.

Muilta toimialoilta jalkautuvia palveluita toteutettiin ja toteutetaan jatkossakin yhteistyössä. Esimerkiksi sosiaaliohjaajat ikäihmisten palveluista ja Seniori-info neuvovat ikäihmisiä, aikuissosiaalityö järjestää asumis- ja velkaneuvonnan tapahtumia, maahanmuuttajapalvelut ryhmätoimintaa sekä myös terveyskeskusten kanssa käynnistettiin yhteistyötä terveysneuvonnassa. Yhteisötaloilla ei muun muassa avoimen olohuonetoiminnan ja avonaisten tilojen vuoksi anneta henkilökohtaista sosiaaliohjausta, vaan kaupunkilaisia ohjataan oikeiden palvelujen piiriin neuvonnalla ja ohjauksella, digituella tai jalkautuvan palvelun keinoin. Yhteisötaloilla yhteiskunnalliset muutokset näkyvät nopeasti ja pyritään vastaamaan palveluntarpeeseen. Esimerkiksi Kelan uudet linjaukset asumiseen liittyvissä etuuksien muutoksissa käynnisti tarveperustaisesti alueelliset asunnonhakupajat.

Stadin safka ja yhteisötalot tekevät tiivistä yhteistyötä hävikkiruoan hyödyntämisessä. Kaikki yhteisötalot kuuluvat Stadin safkan verkostoon, joka koostuu 76 hävikkiruokaa maksuttomasti helsinkiläisten hyväksi hyödyntävästä toimijasta. Stadin safka toimittaa hävikkielintarvikkeita kaikkiin yhteisötaloihin sovitun mukaisesti, pääasiallisesti pienimuotoista välipalana ja kahvin kanssa tarjottavana. Ruoalla on tärkeä rooli osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa myös yhteisötalotoiminnassa. Pienimuotoinenkin syötävän tarjoaminen kutsuu osallistumaan toimintaan ja tuo samalla ihmisiä yhteen. Vuonna 2024 yhteisötalot ja Stadin safka ovat kehittäneet yhteisötalojen ruokakonsepteja ja hävikkiruoan hyödyntämisen mahdollisuuksia muun muassa yhteisessä työpajassa. Stadin safkan yhteisöruokailukoordinaattori osallistuu osaltaan yhteisötalojen ruokatoiminnan suunnitteluun, tukee hävikkiruoan hyödyntämisessä sekä neuvoo elintarviketurvallisuuden varmistamisessa ja omavalvonnassa.

Palvelukeskus- sekä yhteisötalotoimintaa kehitetään parhaillaan. Palvelukeskustoiminnan kehittämistyössä henkilöstön resursseja suunnataan yhä enemmän tukea tarvitseville asiakkaille, kun taas hyväkuntoisille asiakkaille toimintaa toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kuten eri järjestöjen tai vapaaehtoisten kanssa. Palvelukeskusten vapaa-ajan toiminta on hyvin pitkälle samankaltaista kuin yhteisötalojen, jolloin järjestöyhteistyön avulla voidaan toteuttaa enemmän yhteisiä tapahtumia ja toimintoja, joihin palvelukeskuksien asiakkaat ja yhteisötalojen kävijät voisivat yhdessä osallistua. Tavoitteena oli myös, että yhteinen toiminta toisi mukaan uusia osallistujia.

Tulevan toiminnan suunnittelussa huomioidaan erityisesti, se että yhteistyö eri verkostojen ja toimijoiden kanssa tulee olemaan vieläkin tärkeämmässä roolissa, kun yhteisötalojen työsuhteessa olevan henkilökunnan määrä on aiempaa pienempi palkkatukityösuhteiden päätyttyä yhteisötaloilla. Lisäksi palkkatukityösuhteissa pystyttiin painottamaan harrastustoimintojen ohjaamista, kun vakinaisen henkilöstön työnkuvien painopiste on enemmän asukastyön ja verkostoyhteistyön kehittämisessä.

 Muutokset yhteisötalojen henkilöstökustannusten rahoituksessa

Yhteisötalojen henkilökunta on aiemmin koostunut pääasiassa palkkatuella työllistetyistä määräaikaisista työntekijöistä. Vakinaista henkilöstä yhteisötalotiimissä on kymmenen. Erilaisia palkkatukijaksoja on ollut yhteisötaloilla vuosittain noin sadalle työntekijälle. Palkkatukirahoilla taloilla on työskennellyt muun muassa digineuvojia ja -ohjaajia, vahtimestareita, yhteisöohjaajia ja -neuvojia, yhteisömuusikoita ja viestintäsuunnittelijoita. Yhteisöohjaajat ovat olleet joko kiertäviä, useilla taloilla työskenteleviä tai sitten nimetyn talon yhteisöohjaajia eli olohuoneohjaajia.

Palkkatukityöllistettävissä on korostunut monikulttuurisuus ja -kielisyys. Myönteistä on ollut se, että palkkatukijaksolla työntekijät ovat saaneet arvokasta työkokemusta ja vastaavasti talot saaneet monipuolisesti eri suuntiin työntekijöiden osaamisen mukaista resurssia. Haasteena on ollut se, että vakinainen henkilöstö on ollut asukastyön sijaan kiinnitettyinä jatkuvassa rekrytoinnissa ja perehdyttämisessä.

Osana 1.1.2025 voimaan tullutta työllisyyspalveluiden uudistusta kaupunki ei työvoimaviranomaisena maksa itse itselleen palkkatukea. Yhteisötalojen osalta uudistus vaikutti siten, että aiempi palkkatukityöllistäminen loppui. Yhteisötalot voivat edelleen tarjota mahdollisuuksia oppisopimus-, työharjoittelu ja -työkokeilujaksoihin sekä käyttää kaupungin uutta työllistämisrahaa, mikäli siihen varaudutaan talousarviossa. Talousarvion valmistelussa vuodelle 2025 arvioitiin yhteisötalojen osalta, että aukiolojen ja työturvallisuuden näkökulmasta jokaisella yhteisötalolla tarvitaan kaksi yhteisökoordinaattoria, yksi yhteisöohjaaja sekä vahtimestari. Yhteisöohjaajilla on matalampi koulutusaste kuin yhteisökoordinaattoreilla, koska haluttiin säilyttää mahdollisimman laaja mahdollisuus työllistyä myös matalammalla koulutusasteella. Yhteisötaloille ovat jalkautuneet myös digineuvojat ja -ohjaajat, jotka ohjaavat kävijöitä taloilla heidän omien laitteidensa kanssa. Digiosallisuuden kohdalla arvioitiin, että vuosittain kuusi digineuvojaa- ja ohjaajaa pystyy vastaamaan palvelutarpeeseen.

Vuodelle 2025 osoitettiin kaupunginkanslian raamiin vuoden määräaikainen erillismääräraha 1 470 000 euroa korvaamaan aiempia palkkatukitehtäviä yhteisötaloilla, ruoka-aputoiminnassa ja digineuvonnassa. Tällä rahoituksella katetaan pysyväisluonteiset ja jatkuvat henkilöstötarpeet yhteisötalojen omassa budjetissa ulkopuolisen rahoituksen sijaan. Samalla sitoudutaan järjestämään pitkäkestoisempia työsuhteita aiempien lyhyiden määräaikaisuuksien sijaan. Vuoden 2026 talousarviovalmistelussa tunnistettaneen sama henkilöstötarve kuin talousarviovalmistelussa 2025 esitettiin.

Erillismäärärahalla palkattavien määräaikaisten työsuhteiden kesto on kaksitoista kuukautta vuonna 2025.  Tehtävien täytössä on priorisoitu työntarjoamisvelvoitteen mukaisesti etusijalle kaupungin palveluksessa olevat uudelleensijoitettavat työntekijät. Muutoin tehtävien täytössä on mahdollistettu palkkatukityösuhteessa jo työskennelleiden henkilöiden jatkohakemukset yhteisötalojen tehtäviin sisäisellä haulla sekä työttömien työnhakijoiden työllistäminen yhteistyössä työllisyyspalvelujen kanssa.

Henkilöstön määrän väheneminen aiemmasta kaventaa yhteisötalojen omana tuotantona toteutettavaa tapahtuma- ja ryhmätoimintaa muun muassa liikunta-, kulttuuri-, musiikki- ja kädentaitojen osalta. Toisaalta vuonna 2025 määräaikaiset kahdentoista kuukauden työsuhteet tuovat aiempaa enemmän pysyvyyttä toimintaan ja vähentävät rekrytointi- ja perehdyttämistarvetta. Jatkossa alueelliset kumppanuudet ja vapaaehtoistoiminta nousevat aiempaa merkittävämpään osaan toiminnan järjestämisessä ostopalveluiden ohella.

 Jatkokehittäminen

Viitaten sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen uudistusjaoston siirtopäätöksen perusteluissa todettuun tarpeeseen kehittää ja koordinoida kaupungin asukastalotoimintaa (8 taloa) ja yhteisöjen asukastilatoimintaa (26 asukastilaa) toisiaan täydentävänä kokonaisuutena, jatkokehittämisessä tulee erityisesti tarkastella asiaa yhtenäisestä palveluverkkonäkökulmasta. Asukastoiminnan mahdollistavien tilojen käytön tehostamisen ja kehittämisen osalta tehdään yhteistyötä toimialojen ja järjestöjen kanssa.

Kaupungin omien yhteisötalojen lisäksi kaupunginhallituksen asukasosallisuuden avustuksilla tuetaan 26 yhteisöjen ja asukasyhdistysten ylläpitämää asukastilaa vuokra- ja ylläpitokustannusten osalta. Näissä työskentelee palkka-avustuksella 22 työntekijää. Kaupungille tulee ajoittain esityksiä uusien asukastilojen avaamisesta ja niiden osalta noudatetaan kaupunginhallituksen aiempia linjauksia. Mikäli kaupungin omia tiloja ei tarvita omaan palveluntuotannon käyttöön tai asiakas/potilastiedot ei vaarannu, käytetään ensisijaisesti kaupungin omia jo olemassa olevia asukastoiminnan mahdollistavia tiloja. Lisäksi tarkastellaan mitä yhteisötaloja ja –tiloja alueella jo on ja kartoitetaan, millaisia asukas- ja yhteisökäyttöön soveltuvia kaupungin tiloja alueella on (esim. leikkipuistot, päiväkodit, kirjastot, koulut ja nuorisotalot).

Kaupungin yhteisötalot ja yhteisöjen ylläpitämät asukastilat eivät jakaudu tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti eri kaupunginosien tai edes suurpiirien kesken. Kaupunki on tunnistanut tarpeen koordinoida asukastoiminnan ja tilojen kehittämistä kokonaisuutena siten, että kaupunginosien eri tiloja voitaisiin käyttää mahdollisimman tehokkaasti ja joustavasti. Kaupungin ylläpitäminen yhteisötalojen ja asukasosallisuuden avustusten tuella ylläpidettävien asukastilojen muodostaman palveluverkoston tulee muodostaa toinen toisiaan täydentävä kokonaisuus, jossa huomioidaan alueiden erityispiirteet, kaupunginosien väestön sosioekonomiset tekijät ja asukas- ja järjestötoiminnan aktiivisuus. Palveluverkostossa huomioidaan mahdollisimman kattavasti segregaation ehkäisyn näkökulma. Tavoitteena on alueellinen tasapaino, tarveperustainen harkinta ja toiminnan jatkuvuus. Tukea priorisoidaan alueille, joissa toimintaa on ennestään vähemmän tai joiden katsotaan siitä eniten hyötyvän. Tämä näkökulma on huomioitu päivitettävänä olevien asukasosallisuuden avustuskriteereiden valmistelussa.

Stadin yhteisötalot ovat käynnistäneet vuonna 2024 yhteistyön asukasosallisuuden avustuksia saavien järjestöjen kanssa. Yhteistyöllä pyritään toiminnan parempaan koordinaatioon, tehostamaan eri tilojen käyttöä sekä luomaan ja vahvistamaan alueellisia yhteistyöverkostoja matalan kynnyksen tilojen toiminnassa.

Jatkossa tulee vahvistaa entisestään kaupunginkanslian ja toimialojen yhteistä matalan kynnyksen (eli paikkojen, jotka mahdollistavat erilaisen kohtaamisen, harrastamisen ja vapaa-ajan viettämisen) asukastoiminnan mahdollistavien tilojen palveluverkoston tarkastelua kokonaisuutena ja lisätä tilojen yhteiskäyttöä. Tarkastelua tulee tehdä yli organisaatiorajojen laajempana alueellisena toimintana huomioiden myös kaupungin avustusten tuella järjestöjen hallinnoimat ja ylläpitämät tilat.

Päätös tullut nähtäväksi 10.04.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §