Vuoden 2024 asemakaavoituksen arviointi ja seuranta (KARVI)
Vuoden 2024 asemakaavoituksen arviointi ja seuranta (KARVI)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi asemakaavoituksen arviointimenetelmän (KARVI) pohjalta laaditun arvioinnin ja seurannan vuoden 2024 asemakaavoituksesta.
Käsittely
Kaupunkiympäristölautakunta päätti käsitellä toimialajohtajan seitsemännen esityksen kokouksen kolmantena asiana.
Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Sofia de Vocht ja yleiskaavasuunnittelija Juha Niemelä. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Tausta ja tavoitteet
Asemakaavoituksen arviointimenetelmää (KARVI) käytetään Maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuuden tulosten ja toiminnan arviointiin sekä systemaattiseen kaavoituksen seurantaan. KARVI-menetelmällä arvioidaan, kuinka asemakaavoituksen valmistelemat asemakaavat sijoittuvat raideliikenteen näkökulmasta. Menetelmän avulla arvioidaan myös tulevan kaavoituksen sijoittumista, sekä seurataan asemakaavoitetun virkistysaluepinta-alan nettomuutosta ja asemakaavojen hiilijalanjälkeä.
Periaate
Arvioinnissa tarkastellaan kaupunkiympäristölautakunnan vuonna 2024 hyväksymien asemakaavojen kerrosalan sijoittumista seuraaville vyöhykkeille: kantakaupunki, raskaan raideliikenteen asemanseudut, pikaraitiotievyöhyke sekä muu Helsinki. Arviointimenetelmä ja vyöhykkeet on kuvattu tarkemmin liitteessä.
Edellisen vuoden kaavoituksen lisäksi arvioidaan jaksolle 2025–2028 ajoitettujen asemakaavaehdotusten kerrosalan sijoittumista edellä mainituille vyöhykkeille.
Vuoden 2024 arviointi
Vuonna 2024 kaupunkiympäristölautakunnan tarkistamat 57 asemakaavaa sisälsivät yhteensä noin 950 000 kerrosneliömetriä rakentamista, josta asuinrakentamisen kerrosalaa oli noin 579 000 k-m² ja toimitilaa sekä muuta kerrosalaa noin 371 000 k-m². Kokonaiskerrosala oli noin 280 000 k-m² (40 %) suurempi kuin vuonna 2023.
Suurin osa asuinkerrosalasta on yleensä sijoittunut kantakaupunkiin, mutta 2024 puolet siitä (51 %) sijoittui pikaraitiotievyöhykkeelle. Asemanseutujen osuus oli 23 prosenttia, 17 prosenttia sijoittui kantakaupunkiin ja loput yhdeksän prosenttia muualle Helsinkiin.
Virkistysaluepinta-alan nettomuutos vuonna 2023 oli 14 hehtaaria plussalla. HAVA-arvioitujen kaavojen kokonaishiilijalanjäljen keskiarvo oli 14,1 kg CO₂e/a/k-m², mikä oli samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Planect-arvioitujen kaavojen kokonaishiilijalanjäljen keskiarvo oli 20,9 kg CO₂e/a/k-m². Tulevina vuosina arviointiin käytetään Planect-menetelmää.
Jaksolle 2025–2028 on ohjelmoitu asuinkerrosalaa 3,2 miljoonaa k-m². Tulevasta asuinkerrosalasta suurin osa eli 40 prosenttia sijoittuu pikaratikkavyöhykkeelle, 24 prosenttia kantakaupunkiin, 16 prosenttia asemanseuduille ja 20 prosenttia muualle Helsinkiin. Asemakaavoituksen painopiste on siirtymässä kantakaupungin lisäksi pikaratikkavyöhykkeelle, ja yleiskaavan 2016 tavoite raideliikenteen verkostokaupungista alkaa konkretisoitua.
Päätös tullut nähtäväksi 23.04.2025
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Juha Niemelä, yleiskaavasuunnittelija, puhelin: 09 310 37156