Kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätös Mari Holopaisen valtuustoaloitteesta koskien varhaiskasvatuksen yksiköiden kokoa

Kasvatus- ja koulutuslautakunta katsoo valtuutettu Mari Holopaisen ja 10 muun allekirjoittaneen valtuustoaloitteen koskien varhaiskasvatuksen yksiköiden kokoa loppuun käsitellyksi.

Helsingissä on hyvin eri kokoisia päiväkotitiloja. Enintään 100 tilapaikan päiväkotien osuus kaikista päiväkodeista on 70 prosenttia ja 100-200 tilapaikan päiväkoteja on 26 prosenttia. Yli 200 tilapaikan päiväkoteja on 3 prosenttia kaikista päiväkodeista. Uusia tilahankkeita toteutetaan pääasiassa 10 ryhmäisinä päiväkoteina ja perusparannuksia tehdään kaikenkokoisiin päiväkoteihin. Viimeaikaiset uudishankkeet on toteutettu suurempina päiväkoteina. Helsingin uudessa kaupunkistrategialuonnoksessa todetaan, että Helsinkiin tarvitaan monen kokoisia päiväkoteja, eikä kaikkien uusien hankkeiden tarvitse olla suuria päiväkoteja.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla varhaiskasvatuksen palveluverkon rakentamista ohjaavat lähipalvelun toteutuminen sekä väestöennuste. Helsingissä seurataan väestöennusteen kehittymistä ja perheiden matka-aikoja kotoa varhaiskasvatukseen. Lisäksi palveluverkkoa ja palvelun käyttöä seurataan säännöllisesti arvioiden sen toimivuutta ja varhaiskasvatuksen laatua. Kaupunkiympäristön toimiala arvioi perusparannustarvetta tilojen kunnon perusteella ja ohjelmoi niiden toteutuksen talonrakentamisohjelmaan yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa. Helsingin uuden kaupunkistrategialuonnoksen mukaan uusien kaupunginosien rakentamisen kohdalla kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että kaupungin palvelut rakentuvat samassa tahdissa kaupunginosan kanssa.

Kaupunkiympäristön toimialalta saadun tiedon mukaan yli 2 000 m² tilahankkeen rakentamiskustannukset ovat halvemmat kuin sitä pienempien rakennushankkeiden. Uusille alueille toteutuvien päiväkotien yksikkökustannukset voivat kuitenkin aluksi olla hieman korkeammat, koska palveluntarve kasvaa vähitellen alueen kehittyessä eivätkä päiväkodin kaikki paikat ole heti käytössä. Isommat yksiköt ovat yleensä auki myös loma-aikoina, mikä nostaa yksikkökustannuksia.

Kaikkia päiväkoteja koosta riippumatta säätelevät varhaiskasvatuslain mukainen ryhmäkoko- ja henkilöstömitoitussäädäntö. Kaikissa päiväkodeissa lapset ovat omissa ryhmissään. Jokaisella ryhmällä on oma ryhmätila ja henkilöstö. Toiminnan pedagogisesta suunnittelusta, lapsiryhmien muodostamisesta ja tilojen käytöstä vastaa päiväkodin johtaja yhdessä henkilöstön kanssa. Lapset toimivat päivän aikana erilaisissa kokoonpanoissa, kuten pienryhmissä pedagogisen toiminnan mukaan.

Suuremmissa päiväkodeissa työskentelee lakisääteisen mitoituksen mukaisen henkilöstön lisäksi yksikön varhaiskasvatuksen erityisopettaja, omia varahenkilöitä sekä päiväkodin johtajan lisäksi varajohtaja tai apulaisjohtaja, joka ei työskentele samanaikaisesti lapsiryhmässä varhaiskasvatuksen opettajana. Henkilöstön kokonaismäärän ollessa suurempi, sijaisia tilataan Seuresta enemmän lainmukaisen henkilöstömitoituksen täyttämiseksi. Tästä syystä henkilöstökustannukset ovat usein pienempiä päiväkoteja hieman korkeammat. Pedagogisen henkilöstön ja varahenkilöstön lisäykset vahvistavat kuitenkin varhaiskasvatuksen laatua sekä varmistavat, että lapset saavat tarvitsemansa tuen omassa päiväkodissaan. Laadukas varhaiskasvatus syntyy riittävästä ja kelpoisesta henkilöstöstä. Suuremmissa yksiköissä tämä monipuolinen pedagoginen ja erityispedagoginen osaaminen on helpommin lasten ja perheiden saatavilla.

Johtaminen ja yhdessä rakennettu varhaiskasvatussuunnitelman mukainen toimintakulttuuri tukevat niin lasten kuin henkilöstönkin hyvinvointia. Viimeisimmissä Kunta10-tuloksissa henkilöstön hyvinvoinnissa ei havaittu eroja sen mukaan, minkä kokoisessa päiväkodissa he työskentelivät. Varhaiskasvatuksen pääkaupunkiseudun kuntien yhteisessä asiakastyytyväisyyskyselyssä huoltajat antoivat hyviä arvosanoja kaiken kokoisille päiväkodeille.

Helsingissä huoltaja voi edelleen valita eri varhaiskasvatuksen muotojen välillä: päiväkoti, ryhmäperhepäivähoito, perhepäivähoito tai avoin varhaiskasvatus. Erilaiset varhaiskasvatuksen muodot poikkeavat toisistaan. Ryhmäperhepäiväkodeissa toteutetaan ryhmäperhepäivähoitoa, jossa kaksi perhepäivähoitajaa järjestää varhaiskasvatusta enintään kahdeksalle lapselle. Ryhmäperhepäivähoidosta puuttuu varhaiskasvatuksen opettajan pedagoginen osaaminen, joka on keskeistä lapsen tuen tarpeen varhaisessa tunnistamisessa. Ilman opettajan asiantuntemusta tuen tarpeiden havaitseminen voi vaikeutua ja tarvittavien tukitoimien järjestäminen viivästyä. Ryhmäperhepäiväkotien kustannukset ovat noin 25 prosenttia kalliimmat kuin päiväkodissa toteutettavassa varhaiskasvatuksessa johtuen henkilöstökustannuksista (esimerkiksi sijaiskulut) sekä tukipalveluista. Taloyhtiöiden yhteydessä toimivissa ryhmäperhepäiväkodeissa muun muassa pihojen käyttö ja niiden turvallisuus on tuottanut haasteita. Näiden syiden vuoksi palveluverkkotarkastelussa arvioidaan aina myös ryhmäperhepäiväkotien tilojen kuntoa, kustannuksia ja tarpeellisuutta.

Helsingissä varhaiskasvatusta kehitetään jatkuvasti. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ja Helsingin yliopisto tekevät tutkimusyhteistyötä, jonka tarkoituksena on selvittää henkilöstön ja oppijoiden kokemuksia työskentelystä ja oppimisesta uusista ja uusituista oppimisympäristöistä Helsingissä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten suunnitellut tilaratkaisut tukevat päiväkotien pedagogisia tavoitteita, toimintaa ja käyttäjien hyvinvointia sekä saada tietoa toimivista käytänteistä ja kehittämistarpeista henkilöstön, lasten ja huoltajien näkökulmista. Tavoitteena on luoda tutkimusperusta pedagogisille ja tilallisille varhaiskasvatuksen kehittämishankkeille Helsingissä. Tarkoituksena on varmistaa, että jatkossakin kaupungista löytyy monipuolisia varhaiskasvatuspalveluja, josta huoltaja voi valita lapselleen sopivimman vaihtoehdon.

Yhteenveto

Helsingissä tarjotaan eri varhaiskasvatuksen toimintamuotoja, joista huoltaja voi valita lapselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon. Helsingin uudessa kaupunkistrategialuonnoksessa todetaan, että Helsinkiin tarvitaan monen kokoisia päiväkoteja, eikä kaikkien uusien hankkeiden tarvitse olla suuria päiväkoteja. Varhaiskasvatuksen palveluverkon suunnittelussa tulee kuitenkin aina huomioida nykyisten tilojen kunto, kustannukset ja palvelun tarpeellisuus. Uusien sekä peruskorjattavien päiväkotien kohdalla arvioidaan aina päiväkotitilan saavutettavuus, saatavilla oleva tontti pihoineen sekä mahdollisuuden toteuttaa lapsille sisä- ja ulkotiloissa varhaiskasvatussuunnitelman mukaista laadukasta varhaiskasvatusta. Uusia päiväkoteja toteutetaan pääsääntöisesti noin 10 ryhmäisinä, mutta perusparannuksia tehdään kaikenkokoisiin päiväkoteihin.

Toimivalta

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja
suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskeviin aloitteisiin vastaa kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus vastaa myös aloitteisiin, jotka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua.

Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä. Vastaavasti toimielimen on vastattava aloitteeseen kahdeksan kuukauden kuluessa sen jättämisestä aloitteen tekijälle. Aloite on jätetty 12.3.2025, joten siihen on vastattava 12.11.2025 mennessä.