Tuusulanbulevardin alue, rakennuskiellon pidentäminen (nro 12979)

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Taustaa

Kaupunkiympäristölautakunta päätti 28.5.2019 § 278 asettaa Tuusulanbulevardin ja bulevardikaupungin suunnittelualueen sekä osittain sitä reunustavat alueet rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi 28.5.2021 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin nojalla (piirustus numero 12600, päivätty 28.5.2019).

Kaupunkiympäristölautakunta päätti 16.5.2023 § 267 pidentää Tuusulanbulevardin ja bulevardikaupungin suunnittelualueen sekä osittain sitä reunustavien alueiden rakennuskieltoa kahdella vuodella 28.5.2025 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin nojalla (piirustus numero 12857, päivätty 16.5.2023).

Rakennuskieltoa on jatkettu kaksi vuotta kerrallaan.

Tuusulanbulevardin ja bulevardikaupungin alueen suunnittelun ja kehittämisen lähtökohtana on kaupunginvaltuuston hyväksymä Helsingin yleiskaava 2016, Helsingin kaupunkistrategia sekä Hiilineutraali Helsinki 2030 -tavoitteet. Yleiskaavan 2016 mukaan Tuusulanväylästä suunnitellaan pääkatu (kaupunkibulevardi), jota kehitetään osana laadukasta urbaania kaupunkiympäristöä tiivistettävässä kaupunkirakenteessa. Alue on yksi merkittävimmistä yleiskaavan 2016 määrittelemistä kaupungin kasvun painopisteistä.

Alueelle on laadittu suunnitteluperiaatteet, jotka kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 18.12.2018 (§ 655). Hankkeen nimi on muutettu suunnittelun edetessä Mäkelänkadun bulevardikaupungiksi. Suunnitteluperiaatteiden pohjalta alueelle on laadittu jatkosuunnittelua ja asemakaavoitusta ohjaava kaavarunko, jonka kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 7.5.2024 (§ 255).

Suunnittelualueella on voimassa useita asemakaavoja eri vuosikymmeniltä. Alueella on myös kaavoittamatonta aluetta moottoritien osuudella ja sitä reunustavalla viheralueella sekä puistoalueella.

Kaupunki omistaa rakennuskieltoalueella laajoja yleisiä alueita, Tuusulanväylän liittymän ramppialueet Käpylän aseman kohdalla, suuren osan Metsälän toimitila-alueen tonteista sekä joitakin asuntotontteja, jotka on vuokrattu. Useita asuintontteja on myös yksityisessä omistuksessa. Valtio omistaa rataosuuden ja Tuusulanväylän liikennealueita sekä puistoaluetta.

Rakennuskiellon pidentäminen

Alueelle, jolle asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä, kunta voi määrätä rakennuskiellon. Rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta.

Nykyisen Tuusulanväylän alueen ja sen ympäristön luonne ja kaupunkirakenne muuttuvat yleiskaavan toteuttamisen myötä merkittävästi nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Alue muuttuu noin kolmen kilometrin matkalta moottoritiemäisestä ympäristöstä kaupunkimaiseksi asuin- ja työpaikka-alueeksi ja nykyisten kaupunginosien välille muodostetaan uusia kulkuyhteyksiä. Uudelle pääkadulle suunnitellaan pikaraitiotie, joka liittää bulevardikaupungin alueen kantakaupungin raitiotieverkkoon. Alueelle suunnitellaan tiivistä rakentamista noin 750.000 k-m2, asuntoja noin 16.500 uudelle asukkaalle ja useita tuhansia työpaikkoja. Käpylän asemanseutu muuttuu läpikulkupaikasta toiminnoiltaan ja palveluiltaan monipuoliseksi, kantakaupunkimaiseksi joukkoliikenteen solmukohdaksi ja Käpylän asemasta kehitetään laadukas joukkoliikenteen vaihtoasema. Pakilantien ja Käskynhaltijantien risteysalueelle suunnitellaan tehokasta rakentamista kahden pikaraitiotien risteykseen. Metsälän toimitila-aluetta kehitetään nykyistä tehokkaammaksi työpaikka-alueeksi, joka yhdistää nyt rakenteilla olevan Postipuiston alueen ja Käpylän asemanseudun katkeamattomaksi kaupunkirakenteeksi. Bulevardikaupungin liikennejärjestelyt muuttavat myös Metsälän toimitila-alueen katuverkkoa. Alueelle suunnitellaan uusia katulinjauksia ja -yhteyksiä, jotka vaikuttavat joidenkin tonttien kehittämiseen. Metsälän toimitila-alueen nykyiset asemakaavat ovat myös osittain vanhentuneet ja niitä on laadittu useassa osassa pitkän ajan kuluessa. Toimitila-alueen asemakaavoitus vaatii uudelleenarviointia alueen tai sen välittömän ympäristön muuttuessa oleellisesti.

Bulevardikaupungin alueen suunnitteluun liittyy erityisen vaativia liikenteellisiä ja kaupunkirakenteellisia suunnittelukysymyksiä sekä vaikutuksiltaan laajoja infra- ja liikennehankkeita. Tässä tilanteessa pienimuotoinenkin rakentaminen suunnittelualueella tai sen reunoilla saattaa haitata kaavoituksen tavoitteiden toteuttamismahdollisuuksia.

Rakennuskiellon pidentämisen yhteydessä rakennuskieltoalueen rajausta on tarkistettu ja muutettu vähäisesti tarkentamalla rakennuskieltoalueen rajoja nykyisten kaava-alueiden tai kaavayksiköiden rajausten mukaiseksi.

Rakennuskieltoalueella sijaitsevalle Tuusulanväylän liikennealueelle ja vähäisiltä osin sen reuna-alueille laaditaan parhaillaan asemakaavaa (Mäkelänkadun jatke), jolla maantiealue muutetaan katualueeksi Käpylän ja Pakilan välisellä osuudella. Nykyisen Tuusulanväylän liikennejärjestelyt säilyvät kadulla ennallaan, lukuun ottamatta liikennemerkkejä ja viitoitusta, jotka koskevat moottoritietä. Kaavamuutosalueella ei ole korttelialueita eikä kaavaratkaisu mahdollista alueelle uuttaa kerrosalaa. Mäkelänkadun jatkeen asemakaava viedään päätöksentekoon toukokuussa 2025. Kaavan tultua lainvoimaiseksi tehdään entisestä moottoritiestä kadunpitopäätös

Mäkelänkadun bulevardikaupungin korttelialueiden asemakaavoitus on tarkoitus aloittaa osa-alueittain sen jälkeen, kun maantiealue on muutettu asemakaavalla kaupungin ylläpidettäväksi katualueeksi, arviolta vuodevaihteessa 2025-2026, alkaen eteläosasta. Alueen maankäytön muutos ratkaistaan korttelialueiden asemakaavoissa, joissa liikenneratkaisu suunnitellaan yhdessä muun maankäytön kanssa. Alueen rakentamisen on arvioitu alkavan aikaisintaan 2020-2030-lukujen vaihteessa, alkaen eteläosasta.

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi sekä edellä lausuttu huomioon ottaen voidaan katsoa, että rakennuskielto on tarpeellinen, jotta kaupunkirakenteen kehittäminen Helsingin yleiskaavan 2016 määräysten ja kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti voidaan turvata.

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi rakennuskieltoa pidentää kahdella vuodella alueidenkäyttölain 53 §:n 2 momentin perusteella.

Kaupunkiympäristön asemakaavoituspalvelu on laatinut rakennuskieltoalueesta 13.5.2025 päivätyn piirustuksen nro 12979.

Sovellettavat oikeusohjeet

Alueidenkäyttölaki (132/1999) 53 § 2 momentti, 202 §Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 93 §Hallintosääntö 16 luku 1 § 1 momentti 5 kohta

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää alueidenkäyttölain 53 §:n mukaisen rakennuskiellon määräämisestä alueelle, jolla asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä, ja kiellon voimassaolon pidentämisestä.

Päätös tullut nähtäväksi 27.05.2025

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen saa hakea muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä päivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.