Vahingonkorvaus, ajoneuvovaurio, 17.3.2025, Ristipellontie 19

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 17.3.2025 esittänyt kaupungille määrältään yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Hakija on 19.3.2025 täsmentänyt vaatimuksensa 421,10 euroon. Vaatimuksen mukaan hakija ajoi kuoppaan 17.3.2025 klo 13.40 Ristipellontie 19 kohdalla, ja hakijan auton iskunvaimentimet ja jouset edestä menivät rikki. Kuoppa ei ollut vaatimuksen mukaan ennakoitavissa tai etukäteen nähtävissä.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Ristipellontie on kokoojakatu ja luokiteltu II-luokan kunnossapidettäviin väyliin.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan kunnossapito on tehnyt tarkkailukäynnin vahinkopaikalla 14.3.2025, ja tuolloin vahinkopaikalla ei ole havaittu kuoppaa. Kunnossapidon tietoon on tullut 12.3.2025 annettu palaute Ristipellontie 19 kohdalla olevasta rikkinäisestä HSY:n kaivon kannesta, joka ei kuulu kaupungin kunnossapidon piiriin vaan HSY:lle. Vahinkopaikalla on tehty uusi tarkastuskäynti tämän vahingonkorvausvaatimuksen takia 26.3.2025, ja paikalta on löytynyt tuolloin pieni kuoppa. Kuoppaa ei välittömästi korjattu, koska se oli vielä niin matala, mutta se laitettiin samalla viikolla korjattavien kohteiden listalle.

Kaupungin palautejärjestelmään ei ole saapunut palautteita vahinkopaikalla olevasta kuopasta 1.1.2025 ja 31.3.2025 välisenä aikana. Kaupungille ei ole saapunut vahinkopaikalta muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia.

Liikennemäärä vahinkopaikalla on 6 200 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Forecan mukaan Kumpulan havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa vahinkopäivänä 17.3.2025 klo 13 sää on ollut puolipilvinen ja poutainen. Klo 14 on ollut pilvistä, ja on esiintynyt vähäistä sadetta. Vahinkoa edeltäneellä viikolla on esiintynyt toistuvia lämpötilan vaihteluita plussan ja miinuksen molemmilla puolilla, sekä sateita, jotka ovat sataneet lumena, räntänä ja vetenä. Lumen syvyys on vaihdellut vahinkoa edeltäneellä viikolla 0–4 cm välillä. Vahinkopäivänä 17.3.2025 klo 13–14 lumen syvyys on ollut 3 cm.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Päällystevaurio alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajouraan. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ja ajoradan ollessa märkä, isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa.

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, tieliikennelain säännökset silti velvoittavat ajoneuvojen kuljettajia. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kunnossapitolaki ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Kunnossapito on tehnyt vahinkopaikalla tarkastuskäynnin kolme päivää ennen vahinkoa, 14.3.2025, ja tuolloin paikalla ei ole havaittu kuoppaa. Paikalla on tehty uusi tarkastuskäynti tämän vahingonkorvausvaatimuksen perusteella 26.3.2025, ja paikalta on löytynyt pieni kuoppa, joka ei ole edellyttänyt kiireellistä paikkausta. Vahinkopaikalla olevasta kuopasta ei ole annettu kaupungille palautteita. Kunnossapidon on mahdollista korjata kuoppa ainoastaan silloin, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä, tai jos siitä annetaan palaute kaupungille.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.