Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Nita Austeron ym. valtuustoaloitteesta koskien sosiaalityöntekijän sijaisena toimivan kelpoisuuden säilyttämistä ennallaan

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle valtuutettu Nita Austeron ja 25 muun valtuutetun sosiaalityöntekijöiden sijaiskelpoisuutta koskevasta valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon:

”Aloitteessa esitetään, että vaatimukset sosiaalityöntekijöiden sijaisuuksien täyttämisestä tulisi säilyttää sellaisina, kuin ne olivat ennen 1.1.2025 voimaan tullutta sosiaalihuollon ammattihenkilölain (817/2025) muutosta. Valtuutetut ehdottavat, että Helsingin kaupunki pidättäytyy käyttämästä muita kuin sosiaalityön tutkintoa suorittavia opiskelijoita tilapäisinä sosiaalityöntekijöiden sijaisina.

Aloitteessa esitetään, että kaupungin tulee osoittaa arvostavansa koulutettua henkilöstöä ja varmistaa, että asiantuntijuus säilyy palveluissa. Kaupungin tulee tehostaa ja kehittää rekrytointia ja työntekijöiden sitouttamista. Kaupungin tulee jatkaa aktiivisia toimia osaavan ja pysyvän henkilöstön houkuttelemiseksi ja sitouttamiseksi sekä kehittää tehtäväjakoa edelleen siten, että sosiaalityöntekijän työparina on toinen sosiaalihuollon ammattilainen kuten sosionomi, joka voi hoitaa osan tehtävistä ja tukea asiakastyössä. Kaiken kaikkiaan kaupungin on seurattava tiiviisti lainmuutoksen vaikutuksia palveluiden laatuun ja asiakasturvaan sekä tehtävä tarvittavia korjaavia toimenpiteitä. Aloitteessa esitetään, että näillä toimilla kaupunki voi varmistaa sosiaalihuollon palvelujen säilymisen laadukkaina ja asiakkaiden oikeusturvan toteutumisen.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta ei kannata tilapäisenä sosiaalityöntekijänä toimimisen edellytysten palauttamista 1.1.2025 edeltävään tilanteeseen eikä vain sosiaalityön tutkintoa suorittavien opiskelijoiden käyttämistä tilapäisinä sosiaalityöntekijöinä. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan näkökulmasta lakiin esitetty muutos on ollut kannatettava, sillä se parantaa sijaiskelpoisten sosiaalityöntekijöiden saatavuutta erityisesti tilanteissa, joissa pätevistä sosiaalityöntekijöistä on pulaa.

Ennen 1.1.2025 voimaan tullutta sosiaalihuollon ammattihenkilölain muutosta sosiaalityöntekijän sijaisena saivat toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskelevat henkilöt, jotka olivat suorittaneet hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun. Lakimuutoksen myötä oikeus toimia tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävässä enintään vuoden ajan laajennettiin koskemaan myös henkilöitä, joilla on soveltuva yliopistossa suoritettu yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulututkinto tai sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon on sisältynyt tai jonka lisäksi he ovat suorittaneet hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot. Henkilöllä tulee myös olla suoritettuna hyväksytysti sosiaalityön käytännön harjoittelu tai heillä on oltava riittävä käytännön kokemus ja ammattitaito.

Tilapäisten sosiaalityöntekijöiden rekrytointikäytännöt

Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimessa sosiaalityöntekijän virkaan valitaan ensisijaisesti kelpoinen sosiaalityöntekijä. Mikäli kelpoisuusvaatimukset täyttävää ja muutoin soveltuvaa henkilöä ei ole saatavilla, valitaan 23.1.2025 päivitetyn esihenkilöohjeen mukaisesti tilapäisen sosiaalityöntekijän tehtävään ensisijaisesti sosiaalityön opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun. Toissijaisesti tehtävään valitaan henkilö, jolla on soveltuva yliopistossa suoritettu yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulututkinto tai sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, ja joka on hyväksytysti suorittanut sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun. Viimesijaisesti tilapäisen sosiaalityöntekijän tehtävään valitaan henkilö, joka ei ole suorittanut käytännön harjoittelua, mutta jolla on riittävä käytännön kokemus ja ammattitaito.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimessa on tarkennettu sosiaalihuollon ammattihenkilölain 12 §:n 1 momentissa tarkoitettua riittävää käytännön kokemusta ja ammattitaitoa seuraavalla tavalla: ”vaadimme riittävää ja kyseiseen tehtävään soveltuvaa sosiaalihuollon käytännön kokemusta ja ammattitaitoa. Arvion kokemuksen riittävyydestä ja soveltuvuudesta tekee delegoinnin mukainen kyseisestä rekrytoinnista päättävä esihenkilö.”.

Virka- tai työsuhteen kelpoisuusvaatimuksista voidaan poiketa ainoastaan silloin, kun kyseessä on sosiaalityöntekijän viran määräaikainen täyttäminen, eikä virkaan ole saatu kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöä. Virka- tai työsuhde solmitaan tällöin korkeintaan vuodeksi ja avataan tämän jälkeen uudelleen julkiseen hakuun. Mikäli julkisen haun kautta ei löydetä laillistettua sosiaalityöntekijää, voidaan henkilölle, jolta puuttuu sosiaalityöntekijän laillistus, mutta joka voi toimia tilapäisenä sosiaalityöntekijänä, tehdä uusi työsopimus tai antaa uusi viranhoitomääräys.

Palveluiden laadun ja asiakasturvallisuuden varmistaminen ja seuranta

Palveluiden laatua ja asiakasturvallisuutta seurataan aktiivisesti osana omavalvontaa.

Tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä toimiva henkilö toimii laillistetun sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena. Tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä toimivalla henkilöllä ei ole oikeutta päättää kiireellisissä tapauksissa tahdosta riippumattoman huollon antamisesta tai siihen liittyvistä toimenpiteistä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimessa seurataan lakimuutoksen vaikutuksia henkilöstön saatavuuteen, kuten avoinna olevien tehtävien hakijamääriä, avoinna ollutta tehtävää hakeneiden ja kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden määrää sekä vakanssien täyttöastetta.

Osaavan henkilöstön pysyvyys ja saatavuus

Osaava, pysyvä ja asiantunteva henkilöstö on sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen tärkein voimavara. Henkilöstön perehdytykseen ja täydennyskoulutukseen panostetaan sekä kehitetään aktiivisesti keinoja, joiden avulla tuetaan osaavan henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä erityisesti työvoimapula-ammateissa. Sosiaalityöntekijöiden osalta toimenpiteitä on tehty erityisesti palkkakehityksen ja muiden pitovoimatekijöiden huomioimisessa. Sosiaalityöntekijöiden tehtäväkohtaisia palkkoja on korotettu, ja heille maksetaan sitoutumis- ja rekrytointilisää. Esihenkilötyötä kehitetään aktiivisesti ja työntekijöiden jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi tehdään toimenpiteitä. Lisäksi tehdään aktiivista työnantajakuvatyötä ja rekrytointimarkkinointia sekä kehitetään työntekijälähettilästoimintaa, jotta saadaan houkuteltua toimialalle osaavia ja päteviä sosiaalityöntekijöitä.

Kevan vuonna 2023 valmistuneen selvityksen mukaan sosiaalityöntekijöiden tarve tulee kasvamaan merkittävästi tulevina vuosina. Sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin 1.1.2025 voimaan tullut muutos tarjoaa tähän tarpeeseen väliaikaisratkaisun, jolla turvataan palvelut tilanteissa, joissa kelpoisia hakijoita ei ole. Osana sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten riittävyyden ja saatavuuden varmistamista sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistetty Hyvän työn ohjelma (2024–2027), jossa tarkastellaan laajemmin sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilölainsäädäntöä ja selkeytetään sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten välistä työnjakoa. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimessa on aloitettu keväällä 2024 tehtävärakenneselvitys, jonka avulla kehitetään työn organisointia ja työnjakoa sekä kirkastetaan sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien tehtävänkuvia. Selvitys valmistuu kevään 2025 aikana ja linkittyy myös osaksi toimialan muutosohjelman HR-toimenpiteitä. Muutosohjelmassa kehitetään lisäksi toimialan urapolkumallia, jonka yhtenä tavoitteena on kehittää osaavan henkilöstön sitouttamista ja varmistaa asiantuntijuuden säilyminen toimialalla.

Osaavan henkilöstön saatavuuden lisääminen edellyttää pitkällä tähtäimellä koulutuspaikkojen määrän ja koulutusmuotojen kehittämistä. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi on tehnyt tähän liittyvää oppilaitosyhteistyötä ja vaikuttamistyötä aktiivisesti ja pitkäjänteisesti.

Koulutuspoluissa saatavuuden kannalta ongelmalliseksi on tunnistettu sosiaalityön maisterivaiheen aloituspaikkamäärän vähyys sekä kansallisesti eriävät käytännöt siinä, miten sosionomi (AMK) -tutkinto huomioidaan osana sosiaalityön opintoja (niin sanotut hyväksilukukäytännöt). Helsingin yliopisto lisää lukuvuodesta 2025–2026 lähtien sosiaalityön maisterivaiheen aloituspaikkoja 20 paikalla (yhteensä 35 aloituspaikkaa). Sosiaalityön yliopistokoulutuksen yhteistyöverkosto Sosnet aloittaa sosionomeille (AMK) suunnatun pilottihankeen, jossa tavoitteena on vähentää sosiaalityön ja sosionomiopintojen alkuvaiheen päällekkäisyyttä sekä selkeyttää ja nopeuttaa sosionomien (AMK) siirtymistä sosiaalityön maisterikoulutukseen. Opetus toteutetaan Itä-Suomen, Jyväskylän ja Tampereen yliopiston välisenä yhteistyönä syyslukukauden 2026 loppuun mennessä. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen näkökulmasta kaikki toimenpiteet pätevien sosiaalityöntekijöiden saatavuuden varmistamiseksi tulevaisuudessa ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Vaikutusten arviointi

Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen tulee järjestää asukkaille lakisääteiset sosiaalihuollon palvelut. Niiden avulla turvataan asiakkaiden perusoikeuksia, edistetään hyvinvointia sekä ehkäistään syrjäytymistä, eriarvoisuutta ja huono-osaisuutta. Sosiaalihuollon palvelujen järjestämisen edellytys on riittävä osaavan henkilöstön määrä ja saatavuus. Edellä kuvattujen toimien avulla sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi turvaa sosiaalityöntekijöiden saatavuutta ja varmistaa sen, että sosiaalihuollon palvelut säilyvät laadukkaina ja asiakkaiden oikeusturva toteutuu."

Kaupunginkanslia on pyytänyt sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausuntoa valtuutettu Nita Austeron ja 25 muun valtuutetun sosiaalityöntekijöiden sijaiskelpoisuutta koskevasta valtuustoaloitteesta. Lausuntoa on pyydetty 24.10.2025 mennessä.