Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta osoitteessa Maunulanmäki 5

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu
PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus 0201256-6

Yhteyshenkilö: Piia Häkkinen, piia.hakkinen@hel.fi

Kiinteistön tiedot, omistaja ja haltija

Alue sijaitsee Helsingin 28. kaupunginosassa (Oulunkylä) kiinteistöllä 91-28-274-2, jonka omistaa Helsingin kaupunki.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 25.3.2025.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat liitteet:

- Kunnostuksen yleissuunnitelma (Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Maunulan ala-aste, Helsinki, Ramboll Finland Oy, 25.2.2025)
- Liite 1: Asemapiirustus, 21.2.2025
- Liite 2: Kiinteistö- ja rajanaapuritiedot
- Liite 3: Asemakaavaote nro 9561
- Liite 4: Maanäytteiden koontitaulukko
- Liite 5: Tutkimusyhteenveto, Maunulan ala-aste, maaperän pilaantuneisuustutkimus, Ramboll Finland Oy, 13.6.2024
- Liite 6: Tutkimusraportti, Maunulan ala-aste, maaperän pilaantuneisuustutkimus, Ramboll Finland Oy, 8.10.2024
- Liite 7: SOILIRISK laskentaparametrit
- Piirustus 01: Tutkimuspistekartta ja ilmoitusalueen rajaus.

Ilmoitusta on täydennetty 15.4.2025 sähköpostitse. Täydennyksessä toimitettiin mm. tarkennetut tiedot purettavien rakennusten alapuolelta tehtävistä tarkentavista maaperätutkimuksista ja esitys päiväkotirakennuksen alapuolisen maaperän tutkimisesta. Lisäksi täydennyksessä tarkennettiin maalämpökaivojen riskitarkastelun toimittamisen ajankohtaa ja ilmoitusasiakirjan julkisuutta.

Ilmoitusta on myös täydennetty 16.4.2025 maalämpökaivojen rakentamista koskevalla riskitarkastelulla (Maaperän ja pohjaveden riskitarkastelu liittyen maalämpökaivojen rakentamiseen – Maunulanmäki 5, Helsinki, Ramboll Finland Oy, 16.4.2025).

Maalämpökaivojen rakentamiseen liittyvää riskitarkastelua on täydennetty 29.4.2025 pohjaveden osalta. Täydennyksessä on arvioitu, ovatko öljyhiilivetyjen keskiraskaat tai kevyemmät jakeet mahdollisesti jo kulkeutuneet alueen pohjaveteen, kulkeutuvatko pohjavedessä mahdollisesti esiintyvät öljyhiilivedyt edelleen maalämpökaivojen porauksen yhteydessä sekä perusteltu pohjaveden näytteenoton tarpeellisuutta.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoitusalueen pinta-ala on 16 400 m². Ilmoitusalue on esitetty alla olevassa kuvassa violetilla värillä rajattuna.

Vanhojen ilmakuvien perusteella alue on ollut vuonna 1932 luonnontilainen. Koulurakennus on valmistunut vuonna 1951 ja laajennusosa vuonna 1957. Alue on rakentamisesta alkaen ollut Maunulan ala-asteen käytössä.

Kohde on voimassa asemakaavassa (nro 9561) merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Alueen toimintaan ei ole tämänhetkisten tietojen valossa tulossa muutoksia.

Maunulan ala-asteen koulurakennukselle on suunnitteilla peruskorjaus. Koulu käsittää peruskorjattavat rakennukset (RAK1 ja RAK2) sekä rakennukset yhdistävän välirakennuksen, joka tullaan purkamaan. Koulurakennuksen uudisosa (RAK3) sijoittuu purettavan rakennuksen kohdalle. Kiinteistön eteläpäässä sijaitsee lisäksi erillinen päiväkotirakennus, joka tullaan purkamaan.

Piha-alueilla kulkureittien päällysteenä on kivituhka tai asfaltti. Tulevat leikki-/ulkoilupaikat päällystetään hakkeella, turva-alustalla, turvatekonurmella tai puutasoilla. Alueelle on suunniteltu lisäksi uusia ruohovartisen kasvillisuuden peittämiä viheralueita.

Ilmoituksen täydennyksen (15.4.2025) mukaan päiväkodin kohdalle on pihasuunnitelman perusteella tulossa pysäköintialue sekä pelikenttä. Pohjatutkimustietojen ja pinnantasaussuunnitelman luonnosversion perusteella tuleva kaivutarve tulee olemaan varsin vähäinen.

Kiinteistölle tulee sijoittumaan suunnitelmien perusteella 21 kpl maalämpökaivoja. Kunnostussuunnitelman laatimishetkellä suunnitelmia maalämpökaivojen toteutuksesta ei ollut saatavilla. Ilmoituksen täydennyksissä (16.4.2025 ja 29.4.2025) on esitetty riskitarkastelu maalämpökaivojen rakentamiseen liittyvistä ympäristöriskeistä.

Ilmoitusalue rajautuu lännessä ja pohjoisessa puustoalueeseen, itäpuolella Maunulankentälle ja Maunulan liikuntahalliin. Etelässä alue rajautuu Haavikkotien katualueeseen.

Maaperä, pohjavesi ja pintavedet

Helsingin karttapalvelun mukaan kohteen maaperä koostuu moreenista, jonka päällä on täyttömaakerros. Ilmoitusalueella tehdyissä tutkimuksissa maaperän havaittiin koostuvan pääasiassa hiekasta ja sorasta sekä pintamaassa murskeesta. Koulun pihan pohjoisosissa esiintyy myös avokallioalueita.

Kallion pinnan korkeus vaihtelee ilmoitusalueella merkittävästi. Alueen pohjoisosassa kallion pinta on pohjatutkimusten mukaan noin tasolla +30,5…34,5 metriä (N2000). Alueen eteläosassa kallion pinta on tasolla +15…30 metriä. Matalimmalla kallionpinta on tontin kaakkoisreunassa noin tasolla +12,6. Kallion pinta viettää etelään.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet ovat Kaivokselan (0109202, 1. lk) pohjavesialue noin viisi kilometriä kohteesta luoteeseen ja Tattarisuon (0109102, 1. lk) pohjavesialue noin 7,5 km kohteesta koilliseen. Kohdealueella mahdollisesti esiintyvää pohjavettä ei käytetä talousvetenä.

Tarkkaa tietoa pohjaveden pinnankorkeudesta kiinteistön alueella ei ole, sillä alueella ei ole tiedossa olevia pohjaveden havaintoputkia. Kiinteistön koillis-, lounais- ja luoteispuolilla sijaitsevista havaintoputkista pohjaveden pinnankorkeus on mitattu viimeksi vuosina 1998–1990, jolloin pohjaveden pinta on vaihdellut välillä +21,01…+30,33 metriä (N2000). Mittaustiedot eivät välttämättä ole enää vertailukelpoisia lähialueiden rakentamisen vuoksi. Vuonna 2024 tehdyssä maaperätutkimuksessa aistinvaraisesti ei havaittu viitteitä pohja- tai orsivedestä alueella. Tutkimuspisteet ja niiden havainnot ulottuvat syvimmillään tasolle +28,6 metriä (N2000).

Avokallioalueilla kiinteistön pohjoisosissa esiintyy vajovesiä tai orsivettä lähellä kallionpintaa ja kallionpainanteissa. Maaperään mahdollisesti muodostuvan vajoveden oletetaan noudattavan alueen luontaisia kallioperän pinnanmuotoja ja siten kulkeutuvan kohti etelää.

Lähin pintavesi on noin kolme kilometriä kohteesta itään sijaitseva Vantaanjoki.

Haitta-ainetutkimukset

Koulurakennuksen sisätiloissa tehtiin helmikuussa 2024 rakenneavauksia rakenteiden alapuolisen maaperän haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi kolmesta näytepisteestä. Tutkimuspisteet sijoitettiin aiemmin rakennuksessa sijainneen polttoainevaraston ja kattilahuoneen kohdalle sekä kohtaan, jossa rakenteessa on käytetty valuasfalttia. Lisäksi koulurakennuksen piha-alueella tehtiin heinäkuussa 2024 aikana pohjatutkimuksia, joiden yhteydessä maaperän pilaantuneisuutta selvitettiin kuudesta kaivinkoneella tehdystä koekuopasta.

Purettavan rakennuksen rakenneavausten yhteydessä tehdyissä tutkimuksissa todettiin yhdessä pisteessä 0−0,1 metrin syvyydellä ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet öljyhiilivetyjä (C₁₀–C₂₁ ja C₂₁–C₄₀). Samassa tutkimuspisteessä fenantreenin pitoisuus ja öljyhiilivetyjen C₁₀–C₄₀ summapitoisuus ylittivät kynnysarvot. Piha-alueen tutkimuksissa todettiin yhden tutkimuspisteen pintakerrosnäytteessä alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus sinkkiä. Lisäksi kolmessa tutkimuspisteessä todettiin kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia metalleja (As, Pb ja Zn). Tutkimuksissa todetut haitta-aineiden pitoisuudet on esitetty alla olevassa taulukossa.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvio

Kohteessa käytetään maaperän pilaantuneisuuden perusarvioinnin mekaanisina viitearvoina lähtökohtaisesti valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja. Kohdekohtaisessa riskitarkastelussa on otettu huomioon maaperätutkimuksissa todetut haitta-ainepitoisuudet ja tunnistettu mahdolliset kulkeutumis- ja altistumisreitit.

Riskinarviossa on rajattu tulevalla piha-alueella todettu alemman ohjearvon ylittävä sinkki sekä kynnysarvon ylittävät arseeni, sinkki ja lyijy riskitarkastelun ulkopuolelle. Kyseiset haitta-aineet tullaan kaivamaan rakentamisen edellyttämien kaivujen vuoksi ja altistuminen metalleille suoran kosketuksen tai tahattoman nielemisen (pölyämisen) välityksellä ei ole mahdollista. Rakennuksen purkutöiden ja piha-alueella tehtävien kaivutöiden aikana maa-ainesten käsittely voi kuitenkin aiheuttaa pölyämistä ja suoran kontaktin maa-ainekseen. Tällöin metalleille altistuminen on mahdollista maa-aineksen pölyämisen tai suoran kontaktin kautta.

Ekologiset riskit ja kulkeutuminen pinta- ja pohjavesiin on rajattu riskitarkastelun ulkopuolelle. Ilmoitusalue sijaitsee rakennetussa ympäristössä, eikä maaperässä arvioida olevan merkittäviä ekologisia prosesseja, joille pienialaisesta pilaantumisesta voisi aiheutua kuormitusta. Myös kulkeutuminen pinta- ja/tai pohjavesiin arvioidaan vähäiseksi, sillä alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita eikä pintavesiä.

Riskinarviossa tarkasteltavina haitta-aineina käsitellään öljyhiilivetyjä (C₅–C₄₀) ja fenantreenia. Öljyhiilivedyillä pilaantuneet maa-ainekset tullaan poistamaan rakentamisen vaatimien kaivujen yhteydessä. Koska pilaantuman laajuutta ja kallion pinnanmuotoja ei tiedetä tarkemmin ennen kaivutöiden etenemistä, on riskitarkastelussa arvioitu laskennallisen SOILIRISK-tarkastelun avulla öljyhiilivetyjen kulkeutumista haihtumalla koulurakennuksen sisäilmaan. Laskennallisessa SOILIRISK-tarkastelussa arvioidaan, aiheuttaako maaperässä todetut öljypitoisuudet sisäilmariskiä suunnitellulla kaivusyvyydellä, mikäli kaikkia pilaantuneita maita ei saada poistettua. Laskentaparametrit on esitetty kunnostuksen yleissuunnitelman liitteessä.

Käsitteellisessä mallissa ja sen perusteella tehdyssä laskennallisessa riskitarkastelussa pilaantuman oletetaan jatkuvan kallioon saakka noin metrin paksuiseksi kerrokseksi. Moreenimaasta voi kulkeutua haihtuvia fraktioita tuulettuvaan alapohjaan ja edelleen alapohjasta pienempiä määriä huoneilmaan.

Öljyfraktioiden kulkeutumisriskiä sisäilmaan on arvioitu laskennallisesti SOILIRISK-laskentamallilla moreenimaan ominaisuuksilla. Laskentamalli huomioi myös PAH-yhdisteet. SOILIRISK-laskennan perusteella fenantreenia ei kulkeudu sisäilmaan terveydelle haitallisia pitoisuuksia. Mikäli koulurakennuksen alle jää vastaavia jäännöspitoisuuksia, kuin on todettu nykyisen laatan alla, sisäilmaan kulkeutuu öljyfraktioiden pitoisuuksia, jotka voivat olla terveydelle haitallisia, vaikka rakennuksessa on tuulettuva alapohja. Suoraan laatan alla oleva pilaantuma moninkertaistaa sisäilmariskin.

Riskitarkastelun perusteella pilaantunut maa-aines esitetään poistettavaksi kynnysarvotasoon. Mikäli se osoittautuu teknisesti mahdottomaksi toteuttaa, on kunnostustavoitteena päästä alle 2 000 mg/kg summapitoisuuteen (C₁₀–C₄₀). Kunnostustavoite on laskettu arvioiduilla fraktio-osuuksilla ja sisältää siten epävarmuuksia. Vaikka kunnostustavoite saavutettaisiin, tulee jäännöspitoisuus ja fraktiointi tarkistaa laboratorioanalyysein sekä tarkentaa riskinarvio analysoiduilla fraktiopitoisuuksilla.

Ilmoitusalueella on riskinarvion perusteella kunnostustarve purettavan rakennuksen alapuolisesta maaperästä todettujen öljyhiilivetypitoisuuksien osalta. Muissa tutkimuspisteissä todetut kynnysarvon ja alemman ohjearvon ylittävät maat tullaan poistamaan rakentamisen vaatimien kaivujen vuoksi.

Maalämpökaivojen riskitarkastelu

Ilmoituksen täydennyksenä (16.4.2025) on toimitettu alueelle rakennettavien maalämpökaivojen riskitarkastelu. Riskitarkastelun mukaan kohteeseen asennettavat maalämpökaivot (30 kpl) asennetaan alustavan arvion mukaan enimmillään 340 metrin syvyyteen. Osa kaivoista on tarkoitus porata viistoon. Lopullisia suunnitelmia kaivojen toteuttamisesta ei ollut kyseistä riskitarkastelua laatiessa saatavilla, mutta tämänhetkisen tiedon mukaan kallioperän yläpuolisten kaivon osien suojaputket tiivistetään kallion pintaan betonoimalla tai vastaavalla menetelmällä. Suurin osa kaivoista (21 kpl) sijoittuu koulun kiinteistölle 91-28-274-2, olemassa olevan koulurakennuksen eteläpuolelle. Itäpuolella sijaitsevalle Maunulankentän kiinteistölle 91-28-9904-5 on suunniteltu sijoitettavaksi 9 kpl varakaivoja.

Helsingin kaupungin karttapalvelun aineiston perusteella lähimmät muilla kiinteistöillä sijaitsevat maalämpökaivot sijaitsevat koulun pihaan rajoittuvan Haavikkotien eteläpuolella. Lähimmillään naapurikiinteistön kaivot ovat noin 70 metrin etäisyydellä suunnitelluista varakaivoista ja noin 45 metrin etäisyydellä lähimmästä varsinaisesta kaivosta.

Geoteknisten selvitysten yhteydessä on havaittu, että kallion pinnan taso vaihtelee kohteessa runsaasti ja maalämpökaivojen asennusalueella esiintyy paikoin kalliopainanteita. Kohteessa tuleva piha-alue on osittain asfaltoitu, mutta pihalla käytetään myös vettä läpäiseviä pintamateriaaleja. Suurimman osan hulevesistä oletetaan kuitenkin ohjautuvan rakennettuun hulevesiverkostoon. Vajoveden ja edelleen pohjaveden muodostuminen kohdealueen rakennetussa ympäristössä arvioidaan siten vähäiseksi. Tarkemmat tiedot alueen maaperästä, pohjavedestä ja pohjavesiputkista on esitetty aiemmin kertoelmaosassa.

Vuoden 2024 maaperätutkimuksissa ilmoitusalueella todetut kynnysarvon ja ohjearvojen ylittäneet haitta-ainepitoiset maa-ainekset eivät sijoitu suunniteltujen maalämpökaivojen alueelle. Ilmoituksessa on asetettu kunnostustavoitteet öljyhiilivedyille. Muutoin maaperä kunnostetaan rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Kynnysarvojen ja alemman ohjearvon ylittäneitä metalleja todettiin sellaisissa maakerroksissa, jotka tulevat rakentamisen vuoksi joka tapauksessa poistettaviksi. Riskinarvio on esitetty aiemmin kertoelmaosassa.

Ilmakuvien perusteella Maunulankentän kiinteistö 91-28-9904-5 on ollut puiden peittämää aluetta vielä koulun rakentamisen jälkeen vuonna 1956. Vuoden 1964 ilmakuvassa kenttä on nykyisessä muodossaan. Vuonna 1997 kentän pohjoisreunaan on rakennettu asfalttipäällysteinen pysäköintialue ja vuonna 1998 Maunulan liikuntahallin sisäänkäynti. Muilta osin maunulankentän kiinteistön käyttö on pysynyt samana sen käyttöönotosta saakka. Ilmakuvista ei ole nähtävissä, että kiinteistön alueella olisi ollut maaperän pilaantuneisuuteen johtavaa toimintaa.

Riskitarkastelun tavoitteena on arvioida, voiko maalämpökaivojen asentamisesta aiheutua riskiä pohjaveden virtaussuhteisiin ja haitta-aineiden kulkeutumiseen. Riskinarviossa on arvioitu maalämpökaivojen rakentamisen vaikutuksia ja käytönaikaisia vaikutuksia. Riskinarvion mukaan kohdealueella tehtyjen tutkimusten perusteella pohja- ja orsiveden esiintyminen on vähäistä. Maalämpökaivojen alueella vajovesien muodostuminen arvioidaan vähäiseksi vaihtelevien ja osin vettä pidättävien pintamateriaalien vuoksi.

Koulun alueella todetut pilaantuneet maat eivät sijaitse suunniteltujen maalämpökaivojen alueella. Lisäksi kunnostussuunnitelman mukaisesti pilaantuneeksi todetut maa-ainekset poistetaan alueelta rakennustöiden yhteydessä, joten ne eivät arvion perusteella aiheuta riskiä maalämpökaivojen osalta. Haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveteen ei arvion perusteella pääse tapahtumaan. Käytettävien lämmönsiirtonesteiden ominaisuuksien ja suljetun järjestelmän vuoksi myöskään käytön aikana haittavaikutuksia ei arvion perusteella aiheudu.

Täydennyksessä (29.4.2025) on arvioitu öljyhiilivetyjakeiden mahdollista kulkeutumista alueen pohjaveteen pilaantuneelta alueelta. Täydennyksen mukaan ylemmän ohjearvon ylittäneet öljyhiilivetyjen pitoisuudet todettiin nykyisen rakennuksen alla. Kyseisen näytepisteen alueella maaperä viettää etelään, kohti lähimpää tutkimuspistettä, joka sijaitsee noin viiden metrin etäisyydellä sekä tutkimuspiteitä, jotka sijaitsevat noin 14 metrin etäisyydellä. Painovoiman vaikutuksesta öljyhiilivetyjen arvioidaan kulkeutuvan etelään maan pinnanmuotojen mukaisesti. Lähimmissä näytepisteissä vastaavia pitoisuuksia ei ole todettu tai näytteenoton yhteydessä havaittu hajua. Todettujen öljyhiilivetyjen fraktiojakaumaa ei ole selvitetty laboratorioanalyysein, joten niiden kulkeutumisen laskennallinen arviointi alueella mahdollisesti esiintyvään pohjaveteen on epävarmaa. Laskenta on mahdollista tehdä, mutta siihen liittyy huomattavasti epävarmuuksia. Kohteen olosuhteiden perusteella arvioidaan ja maastohavainnoilla on todettu, että alueella ei esiinny merkittäviä määriä pohja- tai orsivettä. Tutkimuksissa öljyhiilivetyjen ei ole todettu levinneen laajalle alueelle. Näin ollen arvioidaan, että alueella mahdollisesti esiintyvään pohjaveteen ei ole päässyt kulkeutumaan öljyhiilivetyjä. Oletettu päästölähde (polttoainehuone) on pinta-alaltaan pieni eikä tiedossa ole, että kohteessa olisi sattunut suuria vuotoja. Maaperän pilaantuma voi siis olla myös hyvin paikallinen.

Täydennyksessä (29.4.2025) on myös arvioitu mahdollisesti pohjavedessä esiintyvien öljyhiilivetyjen kulkeutumista edelleen maalämpökaivojen porauksen yhteydessä. Öljyhiilivetyjen kulkeutuminen pohjaveteen on kohteen olosuhteet huomioiden arvioitu täydennyksessä epätodennäköiseksi. Mikäli pohjaveteen olisi kulkeutunut öljyhiilivetyjä ja tällaista pohjavettä esiintyisi suunniteltujen maalämpökaivojen alueella, voi olla mahdollista, että eri pohjavesikerrokset pääsevät sekoittumaan. Toisaalta syvemmällä sijaitsevat pohjavesikerrokset ovat usein paineellisia, jolloin vettä läpäisevän kerroksen puhkaisu maalämpökaivolla todennäköisesti aiheuttaisi veden purkautumisen alemmista kerroksista ylöspäin.

Täydennyksen (29.4.2025) mukaan pohjavesitutkimuksia mahdollisten öljyhiilivetyjen todentamiseksi ei katsota tarpeellisiksi, sillä öljyhiilivetyjen kulkeutuminen pohjaveteen arvioidaan epätodennäköiseksi, ja alueella ei esiinny merkittäviä määriä pohja- tai orsivettä. Lähimmät alueen pohjavesiputket sijaitsevat noin 110 metrin etäisyydellä. Etäisyyden arvioidaan olevan niin suuri, että vaikutusten havaitseminen on epätodennäköistä. Etäisyyden lisäksi lähimpien pohjavesiputkien kunto ei ole tiedossa, joten mahdollinen näytteenotto edellyttäisi uuden pohjavesiputken asentamista.

Kunnostustavoitteet ja arvio pilaantuneiden maa-ainesten määristä

Kunnostuksen lähtökohtana on poistaa kunnostusalueen maaperästä haitta-aineita yli VNa 214/2007 mukaisten alempien ohjearvojen sisältävä maa-aines ja jätteet rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Purettavan rakennuksen alapuolisesta maaperästä todetut öljyhiilivedyt esitetään poistettavaksi kynnysarvotasoon.

Tulevan piha-alueen rakentamisen vaatimilla kaivualueilla pintakerros toteutetaan 0,5 metrin paksuisella pilaantumattomalla (pitoisuudet alle kynnysarvon) maa-aineskerroksella. Myös rakenteiden kohdalla, pois lukien tiiviit rakenteet, sovelletaan kyseistä pilaantumattoman maan kerrospaksuutta. Pintakerrokseen katsotaan kuuluvaksi erilaisten rakenteiden (viheralueet, kiveykset, pinnoitteet) edellyttämät rakennekerrokset. Tiiviillä rakenteilla tarkoitetaan asfaltointeja.

Ilmoituksen täydennyksessä (15.4.2025) on esitetty, että purettavan päiväkodin alueelta tutkitaan vähintään maaperän pintakerros, mikäli alueella tullaan tekemään kaivutöitä tai mikäli purkutöiden aikana alueella tehdään maaperän pilaantuneisuuteen viittaavia havaintoja. Näin varmistetaan kunnostuksen yleissuunnitelmassa esitetyn ylimmän 0,5 metriä paksun maakerroksen kunnostustavoitteiden saavuttaminen.

Putket, kaapeli ja muut vastaavat kunnallistekniset rakenteet tulee asentaa siten, että niitä ympäröi vähintään 0,3 metrin kerros pilaantumatonta maa-ainesta, jossa pitoisuudet alittavat kynnysarvot.

Jos alueella todetaan muita kuin riskinarviossa arvioituja haitta-aineita alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina, arvioidaan kyseisten maiden aiheuttamat riskit ennen niiden jättämistä alueelle.

Ilmoitusalueella arvioidaan olevan pilaantunutta maa-ainesta noin 80 m³, joista 40 m³ on ylemmän ohjearvon ylittäviä maa-aineksia ja 40 m³ alemman ohjearvon ylittäviä maa-aineksia. Jätteellistä (tiili, betoni, metalli < 2 til-%) kynnysarvomaata arvioidaan olevan alueella noin 250 m³.

Kunnostustyön toteutus ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kunnostustyön aloituksesta ilmoitetaan vähintään viikkoa ennen Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille. Kunnostustyö toteutetaan massanvaihdolla. Työmaa-alue aidataan ja aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan kunnostuksesta varoittavia kylttejä.

Pilaantuneiden maiden kunnostukseen perehtynyt ympäristötekninen valvoja ohjaa ja valvoo kunnostusta. Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivua ja toteuttaa tarvittavat mittaukset. Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotoista sekä poistetuista pilaantuneista massoista, pitoisuuksista, jätteistä ja niiden sijoituspaikoista. Kirjanpidosta vastaa urakoitsija tai kohteen ympäristötekninen valvoja. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla.

Kaivu suoritetaan lähtökohtaisesti kuivakaivuna luiskatuista avokaivannoista tai tuetusta kaivannosta. Pilaantuneet maat kaivetaan ns. lajittelevana kaivuna. Massat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin ja maalajin mukaan. Kaivumaiden seasta erotellaan suuret kivet ja jätteet sekä mahdolliset selvät jätekerrokset. Pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan joko suoraan autoihin poiskuljetettavaksi tai ne välivarastoidaan ilmoitusalueella mahdollisia jatkotutkimuksia varten.

Pilaantuneisuusrajauksia tarkennetaan tarvittaessa ennen kunnostustyötä tehtävillä lisätutkimuksilla ja/tai työn aikana kaivantojen seinämistä ja pohjista sekä kasoille läjitetystä maista otettavista näytteistä tehtävien aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien avulla. Pilaantuneiden alueiden laajuuden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi otetaan seurantanäytteitä. Tutkimusvaiheessa otetut näytteet mukaan lukien seurantanäytteiden määrä on vähintään 1 näyte/200 m³ kaivettavaa maa-ainesta. Seurantanäytteitä otetaan vain alueilta, joilla on todettu haitta-aineita kynnysarvotason ylittävinä pitoisuuksina tai jos aistinvaraisesti on syytä epäillä kaivettavaa maa-ainesta pilaantuneeksi. Purettavan rakennuksen alapuolinen maaperä tutkitaan rakennuksen purkamisen jälkeen. Näytteenoton tarkoituksena on ensisijaisesti tarkentaa öljyhiilivetypilaantuman rajausta sekä selvittää, että onko pilaantuma mahdollista poistaa kaivuteknisesti.

Tilapäistä kaivumassojen välivarastointia voidaan tehdä esim. massojen lajittelun ja/tai tutkimisen vaatiman ajan. Välivarastoitavien kaivumaiden haju- ja pölyämishaittoja sekä haitta-ainepitoisten suotovesien ehkäisemiseksi välivarastokasat peitetään tarvittaessa. Välivarastointia voidaan tehdä ilmoitusalueella kunnostamattomilla ja/tai asfaltoiduilla alueilla.

Kaivetut pilaantuneet maat ja jätteet toimitetaan ulkopuolisiin käsittely- tai loppusijoituspaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. aineksia.

Pilaantuneiden maiden ja jätteiden kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maan kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ja kuormat punnitaan vastaanottopaikoissa. Siirtoasiakirjoina käytetään lähtökohtaisesti sähköisiä siirtoasiakirjoja.

Ilmoitusalueelle tai sen rajalle jäävät alemman ohjearvon ylittävät ma-ainekset merkitään huomiorakenteella, Huomiorakenteena käytetään esimerkiksi kirkkaanväristä huomioverkkoa. Huomiorakenteita ei tehdä rakennusten alapuolelle. Eristysrakenne toteutetaan, mikäli pilaantuneisuus jatkuu alueen ulkopuolelle ja/tai se on kaivuteknisesti mahdotonta poistaa sekä on riski, että pilaantuneisuus voi kulkeutua takaisin jo kunnostetuille alueille. Rakenne suunnitellaan aina erikseen tapauskohtaisesti. Asennettujen huomio- ja eristysrakenteiden sijainnit mitataan ja ne esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Alueilla, joilta poistetaan pilaantuneita maa-aineksia, varmistetaan kunnostuksen lopputulos jäännöspitoisuusnäytteillä. Pilaantuneen maan poistamisen jälkeen kaivantojen pohjista otetaan yksi edustava kokoomanäyte noin 200 m² kohti. Kaivantojen seinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäyte jokaista 20 metriä kohti. Mikäli kaivannon seinämästä on erotettavissa eri maalajeja tai eriasteista pilaantuneisuutta, otetaan jäännöspitoisuusnäytteet kerroksittain. Näytteistä tutkitaan ne haitta-aineet, joita kyseisen kaivualueen massoissa on todettu kynnysarvotason ylittävinä pitoisuuksia. Mahdollisista pontein tuetuista kaivannosta ei oteta seinämänäytteitä. Mikäli aistinvaraisesti arvioiden on syytä epäillä muuta pilaantuneisuutta, tutkitaan myös ko. haitta-aineiden pitoisuudet. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Kunnostus lopetetaan, kun pilaantuneet maat on poistettu kunnostustavoitteiden vaatimassa laajuudessa, mahdolliset kynnysarvopitoisuudet ylittävien kaivumaiden hyötykäyttö tontilla on tehty ja mahdolliset huomio- ja eristysrakenteet on asennettu. Kohteessa ei arvioida olevan tarvetta jälkiseurannalle.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin ja työsuojelu on esitetty yleissuunnitelmassa.

Veden tutkiminen ja johtaminen

Maaperätutkimusten yhteydessä ei havaittu pohja- tai orsivettä. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä vesi on todennäköisesti sadevettä ja kertyminen pienimuotoista ja lyhytaikaista.

Mikäli pilaantuneita alueita kaivaessa kaivantoihin kertyy vettä kaivua haittaavia määriä, otetaan vedestä näytteet haitta-aineiden selvittämiseksi. Poisjohdettavan veden laadunvalvontanäytteet otetaan käsitellystä vedestä. Näytteet otetaan kerran viikossa pumppauksen aikana. Vesinäytteistä analysoidaan lähtökohtaisesti ne haitta-aineet, joita pilaantuneen maaperän kunnostusalueen maaperässä on todettu. Viemäriin johdettaessa vesistä analysoidaan viemäröintiluvan edellyttämät haitta-aineet. Vesinäytteistä analysoidaan laboratoriossa vähintään pH, kiintoaine, metallit (VNa 214/2007), öljyhiilivedyt ja PAH-yhdisteet. Jos alueen maaperässä todetaan myöhemmin kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia muita haitta-aineita, analysoidaan myös näiden haitta-aineiden pitoisuudet.

Syntyvät kaivantovedet johdetaan vedenlaadun mukaan hulevesiviemäriin tai jätevesiviemäriin. Työmaavesien johtamiseksi hule- tai jätevesiviemäriin tehdään ilmoitus Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle (HSY).

Pois johdettavat kaivantovedet käsitellään aina vähintään kiintoaineksen erotuksella. Jos vesi ei täytä johtamispaikan laatuvaatimuksia, vedet käsitellään lisäksi ennen johtamista esim. öljynerottimella, aktiivihiilisuodatuksella tai muulla soveltuvalla käsittelymenetelmällä. Ennen vesien johtamista jätevesiviemäriin haetaan HSY:ltä viemäröintilupa, ja vesien jätevesiviemäriin johtaminen tehdään saadun viemäröintiluvan mukaisesti. Vaihtoehtoisesti vedet voidaan myös kuljettaa luvanvaraiseen käsittelyyn esim. imuautolla.

Maa-ainesten hyödyntäminen

Ilmoitusalueella voidaan tarvittaessa hyödyntää kaivantojen täytöissä alueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, mutta alittavat alemmat ohjearvot. Alueella ei hyödynnetä selvästi haisevia maa-aineksia eikä elohopeaa tai haihtuvia haitta-aineita yli kynnysarvotason sisältäviä maa-aineksia. Hyötykäytettävien kaivumaiden tulee täyttää geoteknisiltä ominaisuuksiltaan hyötykäyttökohtaiset vaatimukset. Kynnysarvomaita ei hyödynnetä pintakerroksissa (ylin 0,5 metriä).

Mahdollinen kynnysarvon ylittävien kaivumaiden hyödyntäminen dokumentoidaan ja se esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Raportointi

Kunnostuksen päätyttyä toimenpiteistä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään mm. seuraavat asiat:

- kunnostustyön toteutus
- toteutuneet kaivualueet ja -syvyydet
- analyysitulokset, maaperään jääneiden haitta-aineiden jäännöspitoisuudet sekä näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettynä
- kirjanpitotiedot poistetuista jäte-eristä ja pilaantuneista maa-aineksista
- hyötykäytettyjen haitta-ainepitoisten massojen määrä, laatu ja sijainti
- mahdolliset huomio- ja eristysrakenteet
- mahdolliset poikkeamat suunnitelmasta/päätöksestä
- yhteenveto vesinäytteiden analyysituloksista sekä kaivantoveden johtamisesta ja käsittelystä.

Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta.

Aikataulu

Kunnostustyö suoritetaan rakentamisen vaatimassa aikataulussa. Alustavan aikataulun mukaan työt aloitetaan elokuussa 2025.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Maunulanmäki 5, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Rakentamisalueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa, mutta kuitenkin siten, että purettavan rakennuksen alapuolella öljyhiilivetyjen tasoitetaso on kynnysarvotaso. (Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2, 3, 4 §, Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 135 §)

2. Mikäli kaivuteknisistä syistä uudisrakennuksen alle jää öljyhiilivetyjä, joiden summapitoisuus (C10–C40) ylittää kynnysarvotason, tulee riskinarviota tarkentaa rakennuksen alle jäävien öljyhiilivetyjen osalta. (VNA 214/2007 2 §, YSL 135 §)

3. Piha-alueen päällystämättömillä ja muilla kuin asfaltilla päällystetyillä alueilla haitta-ainepitoisuudet maaperän ylimmässä, vähintään 0,5 metrin maakerroksessa eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja tai arseenin osalta sen luontaista taustapitoisuutta. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §, YSL 135 §)

4. Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13 §)

5. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai haitta-aineille ei voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA 214/2007 2, 3, 4, 5 §)

6. Ilmoitusalueelle tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 13 §, VNA (214/2007) 2, 3, 4 §)

7. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §, YSL 135 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

8. Täydentäviä haitta-ainetutkimuksia on tehtävä ilmoituksen mukaisesti kunnostuksen edetessä, mikäli havaitaan jätteitä tai kenttämittausten perusteella haitta-ainepitoista maata. Maanäytteitä tulee myös ottaa paikoilta, joilta on purettu rakennuksia tai rakenteita alueen aiempien tutkimusten jälkeen. Lisäksi tarvittaessa maaperä tulee tutkia maalämpökaivojen rakentamisalueilla. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Pois kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseen voidaan käyttää siihen soveltuvia kenttämittausmenetelmiä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. (YSL 6 §, VNA 214/2007 2 §)

9. Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituksessa esitetyn lisäksi siten, että kaivantojen pohjilta otetaan yksi kokoomanäyte noin 200 m² kohti ja seinämistä jokaista 20 metriä kohden vähintään yksi näyte maalajikohtaisesti korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. Lisäksi purettavan rakennuksen alapuolelta otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä tulee tehdä öljyhiilivetyjen fraktiointi, mikäli puhdistustöiden jälkeen maaperään jää öljyhiilivetypitoisuuksia kynnysarvon ylittävänä pitoisuutena. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa vähintään jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 §)

10. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

11. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Lisäksi jos kunnostusalueelle tai sen reunoille jää helposti haihtuvia tai kulkeutuvia haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, tulee arvioida eristystarve. (JL 12, 13 §)

12. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava vähintään kaksi viikkoa ennen asentamista tarkastettavaksi suunnitelmat eristystarpeen arvioinneista ja/tai käytettävistä eristysrakenteista. (YSL 172 §)

13. Asennetut huomio- ja eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

14. Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

15. Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai siinä esiintyviä haitta-aineita tai jätteitä leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7 §, JL 13 §)

16. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5, 17 §)

17. Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

18. Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 a §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

19. Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

20. Maalämpökaivojen suojaputkien tulee olla riittävän tiiviit. (YSL 7 §)

Maa-ainesten välivarastointi

21. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Voimakkaasti haisevia massoja saa välivarastoida korkeintaan yhden viikon. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

22. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Tarvittaessa välivarastointialueelta tulee ottaa näytteet toiminnan päätyttyä. (JL 13, 16 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

23. Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §).

24. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §, Ympäristönsuojeluasetus 41 §)

Maa-ainesten hyödyntäminen

25. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää kunnostusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

26. Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto eikä hyötykäytettävästä maa-aineksesta saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kynnysarvomaita saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

27. Maa-ainesten hyödyntämistä koskevat toimenpiteet tulee raportoida kunnostuksen loppuraportin yhteydessä. Hyödyntämispaikat tulee esittää myös kartalla. (YSL 172 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

28. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

29. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

30. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli kunnostus tehdään useassa osassa, tulee jokaisesta kunnostusvaiheesta tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

31. Pilaantuneen maaperän puhdistamistöistä on tiedotettava naapureita. (YSL 7 §, JL 13 §)

32. Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

33. Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti karttaliitteineen pääasiassa ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraporttiin tulee myös liittää tiedot maalämpökaivojen toteutuksesta. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Öljyhiilivetyjen kynnys- ja ohjearvot eivät perustu samaan teoreettiseen riskitarkasteluun kuin muilla PIMA-asetuksen liitteessä mainituilla aineilla, mutta niiden määrittelyssä on otettu karkeasti huomioon esimerkiksi aineiden kulkeutumismahdollisuus ja hajuhaitat. Koska jokaiseen määritellyistä öljyhiilivetyjakeista (>C5-C10, >C10-C21, >C21-C40) kuuluu ominaisuuksiltaan erilaisia aineita, öljyhiilivetyjen aiheuttamien haittojen ja riskien suuruuttaa ei voida yleensä luotettavasti arvioida pelkästään ohjearvoilla. Öljyhiilivetyjen riskinarvioinnissa on määritettävä myös tarkempien hiilivetyfraktioiden ja yksittäisten avainyhdisteiden pitoisuudet, joille voidaan tehdä oma viitearvovertailu.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (määräysten perustelut 1–7.)

Maaperän puhdistaminen kohteessa on tarpeen, sillä Maunulan ala-asteen koulurakennukselle on suunnitteilla peruskorjaus ja rakennuksen keskiosassa sijaitseva väliosa tullaan purkamaan. Osana urakkaa on uuden osan rakentaminen, mikä sijoittuu purettavan rakennuksen kohdalle. Lisäksi kiinteistön eteläosassa oleva päiväkotirakennus puretaan ja piha-alueita uusitaan. Kohteen puhdistustavoitteet on määritetty riskinarvioperusteisesti, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Ilmoitusalueella on riskinarvion perusteella kunnostustarve purettavan rakennuksen alapuolisesta maaperästä todettujen öljyhiilivetypitoisuuksien osalta. Muissa tutkimuspisteissä todetut kynnysarvon ja alemman ohjearvon ylittävät maat tullaan poistamaan rakentamisen vaatimien kaivujen vuoksi. Kunnostuksen lähtökohtana on poistaa kunnostusalueen maaperästä haitta-aineita yli valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisten alempien ohjearvojen sisältävä maa-aines ja jätteet rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Purettavan rakennuksen alapuolisesta maaperästä todettu öljyhiilivetypilaantuma esitetään poistettavaksi kynnysarvotasoon. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on hyväksynyt esitetyt kunnostustavoitteet.

Riskitarkastelun perusteella öljyhiilivetypilaantuma esitetään poistettavaksi kynnysarvotasoon rakennuksen alapuolelta. Ilmoituksessa on esitetty, että jos kyseinen kunnostustavoite osoittautuu teknisesti mahdottomaksi saavuttaa, on öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena päästä alle 2 000 mg/kg summapitoisuuteen (C₁₀–C₄₀). Kunnostustavoite on laskettu arvioiduilla fraktio-osuuksilla ja sisältää siten epävarmuuksia. Ilmoituksessa tuodaan esiin, että vaikka kunnostustavoite saavutettaisiin, tulee jäännöspitoisuus ja fraktiointi tarkistaa laboratorioanalyysein sekä tarkentaa riskinarvio analysoiduilla fraktiopitoisuuksilla. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoo, että riskinarviota on tarpeen täydentää ilmoituksen mukaisesti etenkin, jos kunnostustavoitteeseen ei päästä öljyhiilivetyjen osalta.

Maalämpökaivojen rakentamista koskeva riskitarkastelu on toimitettu viranomaiselle arvioitavaksi ilmoituksen täydennyksenä 16.4.2025. Riskitarkastelu on sisältänyt arvion maalämpökaivohankkeen mahdollisista pohjavesivaikutuksista ja -riskeistä. Riskitarkastelun mukaan haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveteen ei arvion perusteella pääse tapahtumaan. Käytettävien lämmönsiirtonesteiden ominaisuuksien ja suljetun järjestelmän vuoksi myöskään käytön aikana haittavaikutuksia ei arvion perusteella aiheudu. Riskitarkastelua on täydennetty 29.4.2025 pohjaveden osalta. Täydennyksessä esitetyn arvion mukaan alueella mahdollisesti esiintyvään pohjaveteen ei todennäköisesti ole päässyt kulkeutumaan öljyhiilivetyjä kohteen olosuhteiden ja maastohavaintojen perusteella. Alueella ei esiinny merkittäviä määriä pohja- tai orsivettä ja tutkimuksissa ei ole todettu öljyhiilivetyjen levinneen laajalle alueelle. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoo, että maalämpökaivojen rakentamista koskeva riskitarkastelu on ollut tarpeen ympäristönsuojelulain (527/2014) 17 §:n nojalla. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoo, että esitettyyn riskitarkasteluun perustuen maalämpökaivojen rakentamiselle ei ole esteitä kiinteistöllä 91-28-274-2.

Ympäristöhallinnon ohjeiden (6/2014) mukainen suositus kestävän kunnostuksen tavoitteeksi on, että pintamaan (noin 0,5–1 metriä) edustavat haitta-ainepitoisuudet uudisrakennuskohteissa alittavat asuintonttien ja lasten leikkipaikkojen kohdalla kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden ja muualla vähintään alemman ohjearvon. Suositus ei koske suoraan asfaltoituja piha-alueita ja niitä epäorgaanisia haitta-aineita, joilla maaperän terveysperusteiset viitearvot ovat selvästi alempaa ohjearvoa suurempia. Leikkipaikan alueilla pintakerroksen kulumista on tarpeen tarkkailla ja varmistaa, että pilaantumattoman maan kerros on muilla kuin asfalttialueilla vähintään 0,5 metriä.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille.

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla ja pilaantuneiden maa-ainesten poistamisella juurien läheisyydestä estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä ja altistuminen haitta-aineille ravintokasvien kautta.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (määräysten perustelut 8–10.)

Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti. Poistettavan maa-aineksen riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan.

Ilmoituksen täydennyksessä (15.4.2025) on tuotu esiin, että purettavan rakennuksen alapuolinen maaperä tutkitaan rakennuksen purkamisen jälkeen, millä rajataan öljyhiilivetypilaantuman rajausta ja varmennetaan pilaantuneen maan poistamisen mahdolliset esteet. Lisäksi täydennyksessä on esitetty, että purettavan päiväkodin alueelta tutkitaan vähintään maaperän pintakerros, mikäli alueella tullaan tekemään kaivutöitä tai mikäli purkutöiden aikana alueella tehdään maaperän pilaantuneisuuteen viittaavia havaintoja. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoo, että myös maalämpökaivojen rakentamisalueilla on tarpeen tutkia maaperä, mikäli alueella havaitaan haisevaa tai jätteellistä maa-ainesta tai on muita viitteitä maaperän pilaantuneisuudesta.

Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen. Öljyhiilivetyjen fraktiointi purettavan rakennuksen alapuolelta on tarpeen, mikäli maaperään jää öljyhiilivetypitoisia maa-aineksia puhdistustöiden jälkeen. Fraktioinnin avulla tehtävillä johtopäätöksillä voidaan todentaa puhdistuksen tavoitetason saavuttaminen ja ehkäistä haitta-aineille altistuminen alueen tulevassa käytössä.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen (määräysten perustelut 11–13.)

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Mahdolliset eristysrakenteet estävät pilaantuneisuuden leviämistä muille alueille.

Tiedot huomiorakenteiden ja/tai eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (määräysten perustelut 14–20.)

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muunkaan altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

Maalämpökaivojen riskitarkastelun (ilmoituksen täydennys 16.4.2025) mukaan kallioperän yläpuolisten kaivon osien suojaputket tiivistetään kallion pintaan betonoimalla tai vastaavalla menetelmällä. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoo, että maalämpökaivojen rakentamisessa suojaputkien on tarpeen olla riittävän tiiviitä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Maa-ainesten välivarastointi (määräysten perustelut 21. ja 22.)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Näytteiden ottamisella välivarastointialueelta toiminnan päättyessä varmistetaan, että haitta-ainepitoisten massojen välivarastointi ei ole aiheuttanut maaperän pilaantumista kyseisellä alueella.

Veden tutkiminen ja käsittely (määräysten perustelut 23. ja 24.)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Riittävät tiedot kaivantovesien laadusta ovat tarpeen, sillä maa-aineksessa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet eivät suoraan vastaa niiden pitoisuuksia vedessä muun muassa haitta-aineiden erilaisen liukoisuuden vuoksi. Vesien laatutiedon perusteella kaivantovedet voidaan toimittaa sellaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisen laatuisia kaivantovesiä.

Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Maa-ainesten hyödyntäminen (määräysten perustelut 25–27.)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön kunnostusalueella on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla kohteen arvioinnin yhteydessä. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, eivät sovellu alueella hyödynnettäväksi haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden vuoksi.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi lähtökohtaisesti rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu lisäpilaantumista tai vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Näin ollen haitta-ainepitoisten maakerrosten päällä tulee olla riittävä pilaantumattoman maan kerros. Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014 mukaan suositus kestävän kunnostuksen tavoitteeksi on, että pintamaan (noin 0,5–1 m) edustavat haitta-ainepitoisuudet uudisrakennuskohteissa alittavat asuintonttien ja lasten leikkipaikkojen kohdalla kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden ja muualla vähintään alemman ohjearvon. Suositus ei koske suoraan asfaltoituja piha-alueita ja niitä epäorgaanisia haitta-aineita, joilla maaperän terveysperusteiset viitearvot ovat selvästi alempaa ohjearvoa suurempia.

Maa-ainesten hyödyntämistä koskeva raportointi on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (määräysten perustelut 28. ja 29.)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Tiedottaminen ja raportointi (määräysten perustelut 30–33.)

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Määräys naapureille tiedottamisesta on tarpeen, jotta voidaan varmistaa, ettei kunnostus loukkaa yksityistä etua.

Työnaikaisella kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Työn eri vaiheista tiedottaminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tarpeen, jotta valvovalla viranomaisella on mahdollisuus tehdä tarkastuksia oleellisten kunnostustyövaiheiden aikana. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 32, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 17, 29, 121 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.