Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Johanna Nuortevan toivomusponnesta koskien taidelähtöisten menetelmien hyödyntämistä kaupungin kehittämisessä

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Johanna Nuortevan toivomusponnesta koskien taidelähtöisten menetelmien hyödyntämistä kaupungin kehittämisessä:

"Toivomusponnessa edellytetään selvitettävän mahdollisuutta lisätä taiteen tekijöiden osaamisen ja taidelähtöisten menetelmien hyödyntämistä kaupungin kehittämisessä läpi toimialojen Helsingin taide- ja kulttuurivision 2030 mukaisesti. Lisäksi edellytetään, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala selvittävät yhdessä, miten taide voidaan ottaa vahvemmin osaksi hoitotyötä ja sosiaali- ja terveydenhuollon hoitosuunnitelmia WHO:n vuonna 2019 antamien suositusten pohjalta. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta vastaa lausunnossaan näistä hoitotyöhön ja hoitosuunnitelmiin liittyvistä näkökohdista.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että taiteentekijöiden osaamisen ja taidelähtöisten menetelmien hyödyntäminen kaupungin kehittämisessä ja palveluissa on tärkeää. Toimialalla hyödynnetään taidetoimintaa asiakas- ja potilastyössä, hoitotyössä sekä palveluohjauksessa Maailman terveysjärjestö WHO:n suositusten (2019) mukaisesti. Kulttuurihyvinvointia vahvistetaan monialaisella taidetoiminnalla sekä kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton ja palveluohjauksen toimintamalleilla. Yhteistyötä syvennetään kaupungin ja järjestöjen kulttuuri- ja taidetoiminnan suuntaan.

Taide ja kulttuuri osana kaupungin kehittämistä

Helsingin kaupunkistrategian 2025–2029 mukaisesti kaupunki tunnistaa taiteen ja kulttuurin merkityksen lasten ja nuorten hyvinvoinnille, kasvulle ja sivistykselle. Helsingissä lapsille tarjottava kulttuuritoiminta syntyy tiiviissä yhteistyössä Helsingin monipuolisen kulttuurikentän kanssa.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala hyödyntää taidelähtöisiä menetelmiä kaupunkitasoisessa yhteistyössä, erityisesti kulttuurisen vanhustyön kehittämisessä sekä neuvolan, lastensuojelun, perhesosiaalityön ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhteyksissä. Tavoitteena on varmistaa, että kaikilla helsinkiläisillä on elämäntilanteesta riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua, liikkua sekä kokea ja hyödyntää taidetta ja kulttuuria.

Kulttuurin avustustoiminnalla on tuettu hankkeita, jotka vahvistavat kulttuurin saavutettavuutta ja helsinkiläisten yhteyttä taiteeseen eri elämänvaiheissa. Kehittämishankkeita on toteutettu yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kumppaniorganisaatioiden, järjestöjen ja kaupungin eri palveluiden kanssa. Taidelähtöisten menetelmien avulla on vahvistettu yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja osallisuutta Helsingin kaupungin taide- ja kulttuurivision 2030 tavoitteiden mukaisesti.

Kulttuurin ja taiteen hyödyntäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa

Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla painotetaan ennaltaehkäisevää työtä toimialan palvelustrategian (2023–2025) mukaisesti. Peruspalveluilla on keskeinen rooli hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä. Kulttuurihyvinvointi kuuluu Helsingin hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen teemoihin. Kaupunkiyhteinen johtamis- ja koordinaatiorakenne vahvistaa poikkihallinnollista työtä kaikissa ikäryhmissä. Sosiaali- ja terveysalalla kulttuuritoiminnan merkitys hyvinvoinnille ja terveydelle tunnistetaan heikommin kuin esimerkiksi liikunnan ja ravitsemuksen. Palveluiden välillä on eroja siinä, kuinka vahvasti kulttuurihyvinvointi on osa rakenteita ja arjen toimintaa. Tämän vuoksi kulttuurihyvinvoinnin vahvistaminen palveluissa ja asiakassuunnitelmissa nähdään tärkeänä, erityisesti heikommassa tilanteessa oleville väestöryhmille.

Neuvoloissa tehdään yhteistyötä Kulttuurin kummilapset -toiminnan kanssa, joka tarjoaa kaikille vuonna 2020 ja sen jälkeen syntyneille helsinkiläisille vähintään kaksi maksutonta kulttuuritapahtumaa vuosittain kouluikään asti. Toiminta toteuttaa jokaisen lapsen oikeutta taiteeseen ja kulttuuriin, tukee lasten kehitystä ja perheiden hyvinvointia sekä vahvistaa yhdenvertaisuutta ja osallistumista. Yhteistyö neuvoloiden ja leikkipuistojen kanssa on vuosittaista ja avainasemassa saattamaan lapsiperheitä taiteen ja kulttuurin pariin. Vuonna 2024 toiminnassa oli mukana 11 500 lasta, ja toiminta vakiinnutetaan strategiakaudella 2025–2029. Osassa neuvoloista käytetään myös rauhoittavaa taustamusiikkia tukemaan positiivista mielialaa.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan lastensuojelussa ja perhesosiaalityössä tehdään yhteistyötä Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa hyödyntämällä nuorisopalveluiden, Seikkailutalon ja Vartiosaaren toimintaa, ohjaamalla asiakkaita harrastus- ja kulttuuritoimintaan sekä osallistumalla Harrastamisen Suomen malli Helsingissä -ohjausryhmään. Luovia menetelmiä käytetään yksilö-, ryhmä- ja yhteisöllisissä toiminnoissa, ja lisäksi on järjestetty taiteeseen painottuvia ryhmiä. Yhteistyön vahvistamista kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa ja tiedon lisäämistä taiteen tarjoamista mahdollisuuksista ja asiakkaiden erityistarpeet huomioivasta harrastustoiminnasta pidetään tärkeänä.

Sosiaali-, terveys-ja pelastustoimialan vammaispalveluissa taidetta ja kulttuuria hyödynnetään erityisesti päiväaikaisessa toiminnassa musiikin, kuvataiteen, teatterin ja itseilmaisun keinoin. Asiakkaat sekä tuottavat taidetta että osallistuvat museo- ja konserttivierailuihin. Yhteistyötä tehdään taiteilijoiden ja alan opiskelijoiden kanssa.

Toimialan aikuisväestön palveluissa on vahvistettu taidelähtöisiä menetelmiä ottamalla käyttöön Kestävän kasvun hankkeessa (2023–2025) kehitetty kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malli sekä ammattilaisten koulutus- ja tukimateriaalit. Malli auttaa ottamaan kulttuurin, taiteen ja luovuuden puheeksi asiakastyössä ja ohjaamaan palveluohjauksen kautta hyvinvointia tukevaan toimintaan. Lisäksi on julkaistu Hyvinvoiva Helsinki -sivusto (www.hel.fi/hyvinvointi), joka kokoaa yhteen kaupungin ja järjestöjen maksuttomia tai edullisia hyvinvointia tukevia palveluita, myös kulttuurihyvinvoinnin parista.

Taide ja kulttuuri tukevat kuntoutumista ja hyvinvointia vaikeissa elämäntilanteissa. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan työtoiminnan asiakkaat osallistuvat kulttuuritapahtumiin ja kehittävät omaa taiteellisuuttaan esimerkiksi päivittäisen musiikkitoiminnan ja Musakontin kautta.

Toimialan psykiatrian ja päihdepalveluissa hyödynnetään luovia menetelmiä yksilö- ja ryhmätoiminnoissa. Asiakkaita ohjataan kulttuuripalveluihin ja kolmannen sektorin toimintaan. Aito Välittäjä -kokemusasiantuntijat tukevat kuntoutujia kulttuuritoimintaan osallistumisessa. Päihdepalveluissa toteutetaan taidelähtöistä toimintaa ja hyödynnetään kulttuurilaitosten tarjoamia maksuttomia vierailuja. Yhteistyön vahvistaminen kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa nähdään tärkeänä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan senioripalveluissa kulttuurihyvinvointia on kehitetty yhteistyössä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa. Toimintaa on vahvistettu kulttuuriohjaajien työnkuvalla, vakiintuneilla hankkeilla, digitaalisilla kulttuuripalveluilla ja etäkulttuurikokeiluilla. Kulttuurikaveritoiminnan laajentaminen ja Lämpiö.fi-alustan noin 20 000 käyntikertaa osoittavat laajaa tavoittavuutta. Tavoitteena on lisätä toimintakykyä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä ehkäistä yksinäisyyttä.

Henkilökunnan osaamista taiteen ja kulttuurin merkityksistä hyvinvoinnin ja terveyden tukena vahvistetaan koulutusten ja tukimateriaalien avulla.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Kulttuuritoiminta, taide ja luovuus vahvistavat hyvinvointia ja terveyttä sekä tuottavat hyvää mieltä. Osallistuminen taiteen kokijana tai tekijänä voi ehkäistä ja lievittää sairauksia, tukea toipumista sekä lisätä merkityksellisyyden kokemusta, elinvoimaisuutta ja sosiaalisia suhteita. Taiteen keinoin voidaan vähentää yksinäisyyttä, parantaa mielialaa, ehkäistä ja vähentää ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta sekä auttaa luomaan sosiaalisia kontakteja. Kulttuuri- ja taidetoimintaan osallistuminen antaa syyn lähteä liikkumaan, lisää toimintakykyä ja sitoutumista hoitoon sekä vähentää terveyspalvelujen tarvetta. Lisäksi taide edistää yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta kaupungin palveluissa.

Lapsivaikutusten arviointi

Taideaktiviteetit tukevat lasten kehitystä vahvistamalla kiintymyssuhdetta, vähentämällä stressiä ja tukemalla kielellisiä ja sosiaalisia taitoja. Varhainen taideharrastus edistää oppimista, luovuutta ja empaattisuutta, mikä suojaa käyttäytymisen ja sosiaalisen sopeutumisen ongelmilta, erityisesti lapsilla, joilla on oppimisvaikeuksia tai kehityksen riskitekijöitä.”