Helsinki oppii - tulevaisuuden taidot, tilannekatsaus

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää merkitä tiedoksi Helsinki oppii – tulevaisuuden taidot -julkaisun mukaisen työn tilannekatsauksen 2024-2025.

Kaupunkistrategian 2021–2025 mukaisesti kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla laadittiin strategiset tavoitteet koulutuksen kehittämiselle vuoteen 2030. Tavoitteet on rakennettu vahvasti osallistaen ja yhteistyössä 1 000 työntekijän sekä miltei 4 000 oppijan ja huoltajan kanssa. ”Helsinki oppii – tulevaisuuden taidot” – strategiset tavoitteet julkaistiin helmikuussa 2024. Kaupunkistrategian 2021–2025 mukaisesti ”Helsinki oppii – tulevaisuuden taidot” tulee kulkemaan yli valtuustokausien osana strategiaa, talousarviota, toimintasuunnitelmia ja yleistä kehittämistä.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnalle raportoidaan vuosittain ”Helsinki oppii – tulevaisuuden taidot” mukaisen toiminnan edistymisestä. Huhtikuussa 2025 julkaisusta on kulunut reilu vuosi, joten tässä vaiheessa voimme raportoida, kuinka työ on käynnistynyt ja onko meidän tekemisellämme yhteinen suunta.

Kasvatuksen ja koulutuksen esihenkilöt tekivät arviointia omasta edistymisestään maaliskuun 2025 keskustelutilaisuuksissa. Lisäksi asiantuntijoilta kerättiin tietoja onnistumisista eri tavoitealueilla. Myös henkilöstön edustajat antoivat palautetta ”Helsinki oppii – tulevaisuuden taidot”-julkaisun toteutumisesta yksiköissä. Tarkastelu antaa tietoa vahvuuksista, kehittämiskohteista ja mahdollisuuden tarkentaa tulevaisuuskuvaa.

Esihenkilöryhmien vastausten perusteella toimialalla on tapahtunut eniten (n. 70–90 %*) edistymistä seuraavissa

Esihenkilöiden vastausten perusteella toimialalla on tapahtunut maltillisempaa (n. 40–60 %*) edistymistä seuraavissa

Esihenkilöiden vastausten perusteella tulevaisuudessa tulisi panostaa erityisesti

*
0 % = ei edistymistä, 100 % edistynyt hyvin
Vastaajia yhteensä noin 270.

Keskeisiä onnistumisia viidellä tavoitealueella

1. Vahvistamme ydintietoja ja -taitoja sekä sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen kehittymistä.

2. Työskentelemme tasa-arvoisen oppimisen puolesta.

3. Varmistamme yhteisöllisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin arjessa.

4. Panostamme henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvointiin.

Johtamisen lupaus valmistui 2024. Sen mukaisesti olemme edistäneet yhdessä johtamista ja vastuullista toimintaa sekä vahvempaa paikallista toimijuutta.

5. Tutkimus ja tieto ohjaavat työtämme.

Yhteisen suunnan varmistaminen

Maaliskuun keskustelutilaisuuksien perusteella ”Helsinki oppii – tulevaisuuden taidot” -julkaisun viisi tavoitealuetta toimivat jatkossakin hyvänä pääkehikkona tekemisellemme. Keskitymme kuitenkin jatkossa enemmän oppimiseen ja oppimistulosten parantamiseen. Pedagogiikka, sen johtaminen ja toteuttaminen ovat työmme ydintä ja keskeisiä keinoja oppimistulosten kohentamiseksi.

Henkilöstön edustajat viestittivät, että henkilöstö arvostaa heitä lähellä olevaa konkreettista tekemistä. Hyvänä esimerkkinä he nostivat opetustuntien lisäyksen vuosiluokilla 1–3 äidinkieleen ja matematiikkaan ilman uusien sisältöjen lisäämistä. Tämä tuo rauhaa ja levollisuutta perusasioiden oppimiseen. Rauhallinen ja hallittu kehittäminen sekä perusasioihin keskittyminen tulee olemaan tärkeä ohjaava periaate jatkossakin.

Esihenkilöiltä saadun tiedon pohjalta suuntaamme tulevien vuosien tekemistä. Ydintietojen- ja taitojen osalta on edelleenkin perusteltua panostaa luku- ja kirjoitustaitoon. Esihenkilöiden vastaukset rohkaisevat paneutumaan enemmän sinnikkyyden, minäpystyvyyden ja resilienssin kehittämiseen kasvatuksen ja koulutuksen keinoin. Nuo teemat kytkeytyvät usealle tavoitealueelle, muun muassa ydintietojen ja -taitojen oppimiseen, sosiaalisiin taitoihin ja tunnetaitoihin sekä hyvinvointiin.

Tasa-arvoisen oppimisen tavoitealueen osalta on tulevina vuosina keskeistä pystyä kehittämään oppimisen tuki parhaaksi mahdolliseksi lainsäädännön määrittämissä raameissa.

Yhteisöllisyys, turvallisuus ja hyvinvointi arjessa ovat vastausten pohjalta edelleen keskeisiä tavoitteita, samoin luottamus ja usko tulevaisuuteen. ”Hyvinvointia ja oppimista tukeva ympäristö” edellyttää yhteistä keskustelua ja paneutumista tulevina vuosina. Esihenkilöt nostivat esille tämän tärkeyden, mutta toisaalta toivat näkyviin myös, että olemme edistyneet aika maltillisesti työrauhan tukemisessa.

Demokratiakasvatus sekä tiede, teknologia- ja suunnittelutaidot eivät nousseet esihenkilöiden vastauksissa tulevaisuudessa painotettavaksi teemoiksi. Demokratiakasvatuksen tärkeyttä puoltaa se, että kansainvälisesti ilmenee asenteiden polarisoitumiskehitystä ja asenneilmapiirin koventumista. Matematiikan osaamiseen panostaminen on tärkeää, sillä kyse on keskeisestä oppiaineesta, jonka osaamisessa on tapahtunut heikentymistä ja eriytymistä. EU:n tavoitteena on parantaa tieteeseen, teknologia- ja suunnittelutaitoihin liittyvää osaamista. Vahvistaa näiden alojen uravalintoja, houkutella aloille lisää naisia ja antaa valmiudet siirtyä digitaaliseen ja puhtaaseen teknologiaan. Puhdas tai vihreä teknologia mahdollistaa resurssien ja energian säästön sekä tehokkaan hyödyntämisen - se kytkeytyy kestävän tulevaisuuden ja tulevaisuususkon rakentamiseen.

”Kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden rakentaminen” oli arvioissa keskikastia tulevaisuuden painotuksissa. Kestävyysosaamisella voisimme rakentaa ”luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen”, mikä puolestaan on esihenkilöiden mukaan tärkeä edistettävä kohta.

Kokonaisuutena voimme sanoa, että olemme ottaneet edistysaskeleita strategiastakin tutuissa teemoissa, muun muassa tunne- ja vuorovaikutustaidoissa sekä luku- ja kirjoitustaidoissa. Kasvatus- ja koulutusalan ammattilainen vastaa segregaation kysymyksiin päivittäisessä arjen toiminnassa edistämällä oppimista ja hyvinvointia. Segregaation ehkäisemiseen ja hillitsemiseen tulee edelleen panostaa yhdessä eri toimialojen kesken. Vaikuttamismuotojen moninaisuus ja kompleksisuus voivat olla syitä siihen, miksi edistymisen on koettu tapahtuneen hitaammin kuin monella muulla arvioitavalla alueella. Tarvitsemme lisää tutkimuspohjaista tietoa arjen vaikuttamiskeinoista.

Nyt tehty ensimmäinen arviointi edistymisestä painottuu esihenkilöiltä saatuihin tietoihin, joten se ei suoraan kuvasta opetuksessa ja oppimisessa tapahtuneita muutoksia. Vie useamman vuoden ennen kuin vuoden 2024 alussa käynnistyneet toimenpiteet näkyvät oppimistulosten nousuna ja hyvinvoinnin vahvistumisena. Henkilöstön edustajien mukaan seuraavaksi olisikin hyvä konkretisoida ja priorisoida tulevaisuuden taitojen toimenpiteitä.

Tutkimus ja tieto tulevat ohjaamaan toimintaamme entistä vahvemmin. Käytämme tutkimuksesta saatavaa tietoa toimintamme kehittämiseen. Teemme tiivistä yhteistyötä kaupunkitutkimuspalveluiden sekä eri korkeakoulujen kanssa. Esimerkkinä tutkimusyhteistyöstä on tarveperustaisen rahoituksen vaikuttavuuden arviointi perusopetuksessa. Tarkoitus on laajentaa arviointia varhaiskasvatukseen.

”Helsinki oppii – tulevaisuuden tavoitteet” tavoitealueiden ja painoalueiden edistymistä seurataan vuosittain. Arvioinnin perusteella teemme tarvittavia tarkennuksia tekemiseemme.