Helsingin seudun kuntien yhteistyösopimus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK) on toimittanut kaikkiin seudun kuntiin hyväksyttäväksi päivitetyn Helsingin seudun yhteistyösopimuksen. Yhteistyökokous päätti kokouksessaan 3.4.2025 seudun MAL-suunnitteluprosessin kehittämisestä ja sen johdosta tehtävistä muutoksista Helsingin seudun yhteistyösopimukseen. Sopimus päätettiin toimittaa hyväksyttäväksi seudun kuntiin, jonka jälkeen se tulee voimaan.

Helsingin seudun kuntien välinen yhteistyö perustuu kuntien vuonna 2005 hyväksymään yhteistyösopimukseen. Sopimuksessa on sovittu yhteistyön tavoitteista, organisoinnista, yhteistyökokouksesta, sen kokoonpanosta ja menettelytavoista, viranhaltijayhteistyöstä ja muista yhteistyön periaatteista.

Sopimuksen mukaan yhteistyön tavoitteena on Helsingin seudun kuntien yhteistyön kehittäminen ja edunvalvonta. Seudullisesti merkittäviä asioita käsitellään Helsingin seudun yhteistyökokouksessa, joka on johtavien luottamushenkilöiden säännöllisesti kokoontuva yhteistyöelin. Yhteistyökokous muun muassa hyväksyy valtuustokausittain Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelman osaltaan ja tekee esityksen kuntien luottamuselimille sen kuntakohtaisesta hyväksymisestä. Viranhaltijatyötä ja valmistelua johtaa kunnan- ja kaupunginjohtajien neuvottelukunta. Lisäksi yhteistyökokous nimeää maankäytön-, asumisen- ja liikenteen neuvottelukunnan (MAL-neuvottelukunta), joka vastaa seudun MAL-suunnitelman laadinnasta.

Sopimusta on päivitetty viimeksi vuonna 2021. Tuolloin sopimusta selkeytettiin rakenteeltaan ja siihen tehtiin eräitä teknisluonteisia tarkistuksia. Sopimuksessa määriteltiin myös uusi jäsenyysmuoto eli kumppanuuskunta. Sopimuksen mukaan yhteistyöhön ovat osallistuneet Helsingin seudun 14 kuntaa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti) sopimuskuntina sekä Porvoo, Lohja ja Siuntio kumppanuuskuntina. Kumppanuuskunnilla on sopimuksen perusteella ollut oikeus osallistua yhteistyöhön, sitä koskevaan valmisteluun ja päätöksentekoon muissa asioissa kuin maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksissä. Kumppanuusjäsenten johdosta Helsingin seudun yhteistyökokouksessa on ollut yhteensä 34 luottamushenkilöjäsentä (kaksi edustajaa kustakin kunnasta asemavaltuutuksen perusteella eli kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja). Lisäksi yhteistyökokous on voinut päättää 4-6 lisäjäsenestä, joista 2-4 on edustanut pääkaupunkiseudun kaupunkeja ja kaksi KUUMA-seutua.

MAL-suunnittelu on ollut järkevä työkalu edistää Helsingin seudun kestävää kasvua ja yhteistyötä. Suunnitteluprosessi ja siihen liittyvä päätöksentekorakenne ovat kuitenkin muotoutuneet vuosien saatossa monimutkaisiksi. Helsingin seudun yhteistyökokous päätti, että MAL-suunnitelman ja suunnitteluprosessin roolia kirkastetaan, suunnitteluprosessia kevennetään ja itse suunnitelmasta tehdään nykyistä fokusoidumpi. Lisäksi suunnitteluprosessiin liittyvää valmistelua ja päätöksentekoa selkeytetään seuraavilla tavoilla. MAL-prosessin pääomistajuus on seudun kunnan- ja kaupunginjohtajilla. Nykyinen laaja MAL-neuvottelukunta muutetaan kaupunkien toimialajohdon ryhmäksi, joka vastaa MAL-prosessin operatiivisesta johtamisesta. Helsingin seudun yhteistyökokous HSYK säilyy merkittävänä seudullisena toimijana, ja on jatkossakin MAL-suunnitelmasta linjaava seudun yhteinen päätöksentekoelin. Yhteistyökokouksen kokoonpanoa pienennetään siten, että jatkossa siinä on kahden sijaan yksi edustaja kustakin kunnasta. Kumppanuuskunta-jäsenyyksistä luovutaan ja lisäksi yhteistyökokouksen tehtäviä täsmennetään rajaamalla ne MAL-asioiden käsittelyyn ja seudulliseen edunvalvontaan.

MAL-suunnitteluprosessiin päätettyjen muutosten toimeenpano edellyttää Helsingin seudun yhteistyösopimuksen muuttamista. Yhteistyökokouksen 3.4.2025 kokouksessaan hyväksymä yhteistyösopimus vastaa monin osin sisällöllisesti voimassa olevaa sopimusta.

Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet (kohta 1) vastaa pääasialliselta sisällöltään aiempaa sopimusta.

Sopimuksen osapuolet ja voimaantulo-kohtaa on tarkennettu siten, että jatkossa osapuolia ovat Helsingin seudun 14 kuntaa. Jatkossa kumppanuuskunnat eivät ole yhteistyön osapuolia. Kohdasta on myös poistettu kumppanuuskunta-jäsenyyden määrittely. Kumppanuuskunnat ovat voineet osallistua yhteistyöhön ja yhteistyökokoukseen muiden asioiden paitsi MAL-suunnittelua koskevien asioiden osalta. Koska yhteistyökokous ja viranhaltijayhteistyöelimet eivät ole juurikaan käsitelleet muita kuin MAL-asioita, on kumppanuuskuntajäsenyyden käytännön merkitys jäänyt varsin vähäiseksi.

Helsingin seudun yhteistyökokouksen (kohta 3) yhteistyön kohteita on täsmennetty siten, että yhteistyön kohteina ovat jatkossa erityisesti maankäyttö, asuminen ja liikenne ja seudun yhteinen edunvalvonta, eivät voimassa olevan sopimuksen mukaisesti enää seudulliset palvelut.

Yhteistyökokouksen kokoonpano-kohtaan on tehty yllä kuvatut muutokset. Jatkossa yhteistyökokoukseen osallistuu kustakin kunnasta yksi luottamushenkilö, yhteensä 14 luottamushenkilöä. Kukin kunta valitsee edustajansa yhteistyökokoukseen, eikä jäsenyys perustu asemavaltuutukseen. Yhteistyökokous voi lisäksi päättää valita valtuustokaudeksi kolme lisäjäsentä, joista kaksi edustaa pääkaupunkiseutua ja yksi KUUMA-seutua. Voimassa olevasta sopimuksesta poiketen yhteistyökokouksen jäsenille ja lisäjäsenille nimetään myös henkilökohtaiset varajäsenet. Puheenjohtajiston valintaa on täsmennetty siten, että puheenjohtajan tulee edustaa Helsingin kaupunkia, ensimmäisen varapuheenjohtajan muuta pääkaupunkiseutua ja toisen varapuheenjohtajan KUUMA-seutua. Tämä muutos vastaa pitkään jatkunutta vallitsevaa käytäntöä. Voimassa olevan sopimuksen mukaan yhteistyökokous nimeää tarvittaessa keskuudestaan teknisen työvaliokunnan, johon kuuluisi puheenjohtajiston lisäksi 2-3 jäsentä. Teknisen työvaliokunnan nimeämismahdollisuudesta on päivitetyssä sopimuksessa luovuttu. Valtuustokausilla 2017-2021 ja 2021-2025 teknistä työvaliokuntaa ei ole katsottu tarpeelliseksi nimetä. Mikäli tällainen tarve kuitenkin myöhemmin tulisi, voisi yhteistyökokous sellaisen nimetä, vaikka sopimukseen ei nimenomaista kirjausta asiasta sisältyisikään.

Yhteistyökokouksen menettelytapoja on täsmennetty sopimukseen siten, että yhteistyökokous pidetään vuosittain tarpeen mukaan 1-3 kertaa (voimassa olevan sopimuksen mukaan 2-3 kertaa). Käytäntö on osoittanut, että MAL-suunnitelmaa koskeva päätöksenteko tai muiden asioiden käsittely ei välttämättä aina edellytä kokoontumista useammin kuin kerran vuodessa. Voimassa olevan sopimuksen nimenomaista mainintaa siitä, että yhteistyökokous tekee päätöksensä yksimielisesti täsmennetään siten, että jatkossa yhteistyökokous pyrkii päätöksenteossaan yksimielisyyteen. Sopimukseen sisältyy jatkossakin mainita siitä, että kussakin kuntien hyväksyntää vaativassa asiassa kunnat tekevät varsinaisen päätöksen kukin omassa luottamuselimessään.

Yhteistyökokouksen valmistelu ja muu viranhaltijayhteistyö (kohta 4) sekä muut yhteistyöperiaatteet (5) vastaavat sisällöltään aiempaa sopimusta lukuun ottamatta sitä, että Maankäytön, asumisen ja liikenteen neuvottelukunta korvataan maankäytön, asumisen ja liikenteen toimialajohdon ryhmällä, jonka yhteistyökokous nimeää. Toimialajohdon ryhmän tehtävät on määritelty hieman täsmällisemmin kuin MAL-neuvottelukunnan tehtävät voimassa olevassa sopimuksessa: ryhmä vastaa muun muassa seudun yhteisen MAL-suunnitelman valmistelusta, seurannasta ja raportoinnista. Lisäksi on todettu, että kunnat ja kaupungit määrittelevät muut tarvittavat prosessiin osallistuvat tahot. Näitä ovat Helsingin osalta kaupunkiympäristön toimialan ohella kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston edustajat sekä KUUMA-kuntien osalta KUUMA-seutu liikelaitoksen edustaja.

Hallintosäännön 8 luvun 1 §:n mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on päättää asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muulle kaupungin toimielimelle, viranhaltijalle tai luottamushenkilölle. Tämän kaltaisista, kaupunkien välisistä sopimuksista päättämistä ei ole säädetty tai määrätty muulle kaupungin toimielimelle, viranhaltijalle tai luottamushenkilölle.

Hallintosäännön 24 luvun 1 §:n mukaan kaupunginhallituksen päätöksiin perustuvat asiakirjat allekirjoittaa pormestari ja varmentaa esittelijä, ellei kaupunginhallitus toisin päätä.

Päätös tullut nähtäväksi 09.05.2025

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.