Talousarvioaloite, koulunuorisotyön laajentaminen kaikkiin Helsingin yläkouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Talousarvioesityksessä esitetään koulunuorisotyön laajentamista kaikkiin kaupungin yläkouluihin sekä toisen asteen oppilaitoksiin. Esitystä perustellaan sillä, että kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuva nuorisotyö kohdistuu suoraan sinne, missä nuoret jo valmiiksi ovat sekä moniammatillisen yhteistyön vaikuttavuuteen hyvinvointi- ja kasvatustyössä, erityisesti ennaltaehkäisevässä ja kiusaamisen vastaisessa työssä. Resursoinnin osalta esityksessä esitetään korostettavan tarveperusteisuutta toimintaa kohdennettaessa.

Kulttuuri- ja vapaa-ajan talousarvioehdotuksessa ei ole varauduttu koulu- ja oppilaitosnuorisotyön laajentamiseen kaikkiin kaupungin yläkouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin.

Koulu- ja oppilaitosnuorisotyö aloitettiin Helsingissä koronasta palautumisen valtionavustuksella kahdella peruskoululla kahden nuoriso-ohjaajan sekä projektipäällikön voimin kevätlukukaudella 2021. Vuoden 2025 alusta toimintaa on toteutettu omasta yksiköstään käsin, ja toiminta on saavuttanut vakinaisen aseman, vaikkakin toiminnan laajentuminen on tällä hetkellä riippuvaista valtionavustuksista. Peruskouluissa työskentelee alkavana lukuvuonna 11 nuoriso-ohjaajaa, joista kuusi vakinaisesti ja viisi määräaikaisella valtionavustuksella lukuvuoden loppuun. Oppilaitoksissa työskentelee tällä hetkellä 10 vakituista nuoriso-ohjaajaa. Lisäksi vuoden 2026 alussa pystytään palkkaamaan seitsemän uutta koulu- ja oppilaitosnuoriso-ohjaajaa uudella määräaikaisella valtionavustuksella. Kaikki mukana olevat koulut ja oppilaitokset on valittu yhdessä Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan (Kasko) kanssa ja resurssi on kohdennettu tarveperustaisesti, kaupunkiuudistusalueita painottaen. Toimintaa toteutetaan Nuorisopalveluista käsin, mutta sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä koulujen ja Kaskon kanssa. Toimintaa johtaa yksikön päällikkö ja oppilaitosnuoriso-ohjaajien lähiesihenkilönä toimii tiimiesihenkilö.

Toiminnan tarkoituksena on tuoda nuorisotyö ja nuorisotyön osaaminen osaksi koulujen ja oppilaitosten arkea ja tavoittaa nuoret entistä kattavammin. Perusperiaatteita ovat kiireetön ja kunnioittava kohtaaminen, toiminnallisuus, nuorilähtöisyys sekä tietoperustaisuus ja tarvelähtöisyys. Nuorisotyö edistää koulun ja oppilaiden yhteisöllisyyttä työskentelemällä nuorten kanssa sekä koulupäivien aikana että niiden jälkeisinä hetkinä. Nuoriso-ohjaajat järjestävät avointa toimintaa, johon nuoret voivat osallistua vapaaehtoisesti. Ohjaajat toimivat myös koulun olemassa olevien rakenteiden sisällä esimerkiksi osana yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Yksilöllinen tuki, turvallisuuden tunteen lisääminen, yksinäisyyden ehkäiseminen sekä toiminta-, vaikutus- ja kohtaamismahdollisuuksien lisääminen ovat avainsanoja koulu- ja oppilaitosnuorisotyön tavoitteissa. Nuoriso-ohjaaja on helposti lähestyttävä läsnä oleva aikuinen, jolla on aina aikaa nuorelle. Työ kytkeytyy vahvasti myös nuorten vapaa-aikaan ja ohjaajat tekevät moniammatillista yhteistyötä nuorten hyväksi koulun ammattilaisten lisäksi myös alueiden eri toimijoiden kanssa. Nuorisotyö on ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia lisäävää.

Vuosittain kerätty palaute sekä nuorilta että koulujen muilta ammattilaisilta on osoittanut, että toiminta vastaa hyvin sille asetettuihin tavoitteisiin, on varsin tavoittavaa ja tuo koulujen arkeen, nuorten elämään ja moniammatilliseen yhteistyöhön tarpeellista lisäarvoa. Toimintaa on tähän asti resursoitu niin, että nuorisotyön perusrahoituksesta ei ole siirretty resursseja kouluilla tehtävään työhön. Myös jatkossa on tärkeää, että koulunuorisotyö ei ole pois vapaa-ajalla ja alueilla toteutettavasta nuorisotyöstä.

Kaikkiaan toimintaa on siis ensi vuoden alusta alkaen 28:ssa koulussa ja oppilaitoksessa. Helsingissä on kaikkiaan 31 yhtenäistä peruskoulua, 4 yläkoulua ja 12 sopimuskoulua. Toisella asteella Helsingissä on kaikkiaan 15 lukiota ja 14 Stadin ammattiopiston toimipaikkaa. Näistä viisi on ruotsinkielisiä peruskouluja ja kolme ruotsinkielisiä lukioita. Mikäli toiminta saataisiin kattamaan kaikki nämä koulut ja oppilaitokset, tarvittaisiin yhteensä 76 kokopäiväistä nuoriso-ohjaajaa . Toiminnan ulottaminen kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin tarkoittaisi siis merkittävää lisäystä nykyiseen rahoitukseen. Tarvittaisiin noin 50 uutta nuoriso-ohjaajaa, mikä tarkoittaisi noin 2,5 miljoonan euron palkkakuluja. Lisäksi tarvittaisiin toiminnan toteuttamiseen liittyviin hankintoihin ja muihin kuluihin noin 250 000 euroa. Nuorisopalveluilla olisi valmiudet toteuttaa toimintaa esitetyssä laajuudessaan, mutta se merkitsisi suurta lisäresursointia sekä jonkinlaista uudelleenorganisoitumista, jotta toiminta saataisiin toteutettua ja johdettua laadukkaasti myös jatkossa.

Koulu- ja oppilaitosnuorisotyötä on syytä kehittää ja laajentaa systemaattisesti ja tarveperusteisesti. Noin viiden uuden koulun tai oppilaitoksen vuosittainen laajennus takaa sen, sen että toiminnan laajentuminen on hallittua ja laadukasta.

Kaupunginkanslia on pyytänyt 10.9.2025 mennessä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta lausuntoa kaupunginhallitukselle varavaltuutettu Nina Miettisen ja kahdeksantoista (18) muun allekirjoittaneen 16.4.2025 jättämään talousarvioaloitteeseen. Aloitteessa esitetään, että Helsingin kaupunki lisää kouluissa tehtävän nuorisotyön resursseja vuoden 2026 talousarviota laadittaessa niin, että kouluissa tehtävää nuorisotyötä voidaan laajentaa kaikkiin Helsingin yläkouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin. Kulttuuri- ja vapaa-ajan talousarvioehdotuksessa vuodelle 2026 ei ole varauduttu koulu- ja oppilaitosnuorisotyön laajentamiseen kaikkiin kaupungin yläkouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin.

Aloite on kokonaisuudessaan liitteenä.

Talousarvioaloitteesta on pyydetty lausuntoa myös kasvatus- ja koulutuslautakunnalta.

Talousarvion laatimisohjeiden mukaisesti lauta- ja johtokuntien on käsiteltävä talousarvioaloitteista annettavat lausunnot samanaikaisesti talousarvioehdotusten kanssa. Lausunnoissa on selvitettävä, miten aloitteessa esitetyt toimenpiteet on otettu huomioon talousarvioehdotuksessa.

Lausunnossa on yksiselitteisesti mainittava, kuinka paljon aloitteessa esitetty toimenpide lisää tai vähentää määrärahojen tarvetta ja onko nämä sisällytetty hallintokunnan talousarvioehdotukseen. Vastaavasti on ilmoitettava toimenpiteen vaikutukset suoritemääriin sekä sisältyvätkö muutokset talousarvioehdotukseen.