Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Nina Miettisen talousarvioaloitteesta koskien tarveperustaisen rahoituksen kaksinkertaistamista

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon liitteenä olevasta Nina Miettisen talousarvioaloitteesta kasvatuksen ja koulutuksen tarveperustaisten rahoituksen kaksinkertaistamisesta:

Talousarvioaloitteessa esitetään selvitettäväksi, mitä mahdollisuuksia tarveperustaisen rahoituksen kaksinkertaistaminen toisi ja voitaisiinko tutkimustietoon ja kansainvälisiin esimerkkeihin nojaten laajentaa myös tapoja, joihin tarveperustaista rahoitusta voisi käyttää.

Tarveperusteinen rahoitus on keskeinen keino, jolla vastataan eriytymisen aiheuttamiin haasteisiin ja seurauksiin varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella. Tarveperusteisella rahoituksella tukea kohdistetaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetusopetuksessa niihin yksiköihin, joissa lasten tarve on suurinta yksikkökohtaisten taustamuuttujien perusteella. Riittävällä tarveperusteisen rahoituksen tasolla on mahdollista pienentää ryhmäkokoja, vähentää opettajien työn kuormitusta ja turvata tarvittava henkilökunnan määrä. Oppijoilla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, ohjausta ja riittävää tukea oppimiseen kasvuun ja kehitykseen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa sekä oppimisen tukeen toisella asteella.

Tarveperustainen rahoitus koulutusasteittain

Alueellisen eriytymisen negatiivisia vaikutuksia päiväkodeille ja kouluille sekä toisen asteen opiskelijoille ja oppijoille ehkäistään kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tarveperusteisella rahoituksella. Vuoden 2025 talousarviossa on kohdennettu 9 737 000 miljoonaa euroa tarveperusteista rahaa perusopetukseen. Rahoitusta saavia kouluja Helsingissä on 42, joista kaupungin kouluja 39. Vuoden 2025 talousarviossa tarveperusteista rahaa on kohdennettu 4 648 000 euroa varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksessa rahoitusta saavia yksiköitä on 52 ja kolme leikkipuistoyksikköä. Toisen asteen tarveperustainen rahoitus on yhteensä 1 920 000 euroa. Tarveperusteista rahoitusta saa neljä lukiota.

Vuoden 2026 talousarvioehdotuksen laatimisohjeiden mukaisesti perusopetuksen rahoitusta on nostettu talousarvioehdotuksessa 0,5 miljoonalla eurolla.

Keväällä 2022 uusitussa mallissa siirryttiin perusopetuksessa aluepohjaisesta tiedosta yksikkökohtaiseen tietoon. Uusi malli tuli käyttöön 1.8.2023. Aikaisempi malli perusopetuksessa perustui oppilasalueiden väestötietoihin, eikä siinä pystytty huomioimaan lapsiperheväestöä erillään eikä kouluvalintoja. Uusittu malli kuvaa koulujen tilannetta huomattavasti luotettavammin ja mallien selitysasteet paranivat selvästi aikaisemmin käytetystä mallista. Tavoitteena on, että laskennan perusteena olevia indikaattoreita tarkastellaan muutaman vuoden välein.

Tarveperustaisen rahoituksen käyttö

Varhaiskasvatuksen tarveperusteisella rahoituksella on palkattu lapsiryhmiin lisähenkilöstöä, esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettajia, S2-opettajia ja opettajia. Lisäksi rahoituksella on mahdollistettu lapsiryhmien tekemiä retkiä ja lasten osallistumista kulttuuritapahtumiin, hankittu yksiköihin pedagogista materiaalia sekä vahvistettu perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja alueellista yhteistoimintaa esimerkiksi kirjastojen kanssa. Perusopetuksen tarveperusteista rahoitusta käytetään henkilöstön palkkaamiseen ja syrjäytymistä ehkäiseviin toimenpiteisiin. Lisäksi rahoitusta jaetaan keskitetysti syrjäytymistä ehkäisevään toimintaan, kuten kouluvalmentajien ja monikielisten ohjaajien palkkakuluihin. Lukiokoulutukseen on kohdennettu 720 000 euroa neljälle lukiolle sekä 200 000 euroa erikseen liikkumisen asiantuntijoiden palkkakuluihin sekä ammatilliseen koulutukseen yhteensä 1 000 000 euroa. Toisella asteella tarveperustaista rahoitusta kohdennetaan lukioihin, joissa on suuri määrä vieraskielisiä opiskelijoita sekä matala sisäänpääsykeskiarvo. Ammatillisessa koulutuksessa tarveperustainen rahoitus kohdistuu aloille, joissa opiskelijoiden valmiudet ovat erityisen puutteelliset ja maahanmuuttajien, tukea tarvitsevien sekä keskeyttäneiden määrä on erityisen suuri.

Päiväkodin johtajille ja perusopetuksen rehtoreille laaditaan tarkemmat ohjeet vuodelle 2026 tarveperustaisen rahoituksen kohdentamisesta vaikuttavalla tavalla. Ohjeisiin tullaan lisäämään tarkempaa kuvausta rahoituksen tavoitteista sekä vaikuttavasta pedagogisesta toiminnasta, johon tarveperustainen rahoitus tähtää.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on toteuttanut yhdessä Educa-lippulaivan konsortion kanssa tarveperustaisen rahoituksen intervention. Konsortiota johtaa Jyväskylän yliopisto ja mukana ovat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto. Interventiotutkimuksella selvitettiin, miten luokassa olevien opettajien määrä vaikuttaa oppilaiden lukutaidon kehitykseen, matematiikan perustaitoihin, tunne- ja vuorovaikutustaitoihin sekä työskentelytaitoihin. Lisäksi tutkimuksella selvitettiin vaikutuksia opettajien yhteisopettajuutta koskevien pedagogisten käytänteiden ja toimintakulttuurin mahdollisiin muutoksiin. Alustavat tutkimustulokset valmistuvat syksyllä 2025. Samoin varhaiskasvatuksessa tullaan toteuttamaan tutkimus tarveperustaisen rahoituksen vaikutuksista. Tutkimus toteutetaan Educa-lippulaivan konsortion kanssa. Alustava aikataulu tutkimuksen toteutukselle on kevät 2026. Lautakunta pitää tärkeänä, että tarveperusteisen rahoituksen vaikuttavuutta seurataan ja kehitetään edelleen.

Kustannusvaikutukset

Talousarvioaloitteen mukainen tarveperustaisen rahoituksen kaksinkertaistaminen tarkoittaisi perusopetuksessa 10 miljoonan euron lisämäärärahatarvetta ja lisäksi varhaiskasvatuksessa 5 miljoonan euron sekä toisella asteella noin 3,8 miljoonan euron lisämäärärahatarvetta.

Yhteenveto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä oppimisen tuen ja eriarvoisuuden vähentämiseen kohdistettavaa resursointia. Uudessa Helsingin kaupungin kaupunkistrategiassa vuosille 2025–2029 tavoitteeksi on asetettu tarveperustaisen rahoituksen kasvattaminen. Kaupunkistrategian mukaisesti tarveperustaista rahoitusta kohdennetaan tutkimusperustaisesti niin, että palvelut eri alueilla vastaavat asukkaiden todellista tarvetta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan talousarvioehdotuksessa 2026 on varauduttu 0,5 miljoonan euron korotuksella perusopetuksen rahoitukseen.

Kaupunginhallitus on pyytänyt mennessä kasvatus- ja koulutuslautakunnalta lausuntoa 10.9.2025 Nina Miettisen ja 19 muun allekirjoittaneen talousarvioaloitteeseen. Aloitteessa esitetään kasvatuksen ja koulutuksen tarveperustaisen rahoituksen kaksinkertaistamista. Lisäksi talousarvioaloitteessa esitetään selvitettäväksi, mitä mahdollisuuksia tarveperustaisen rahoituksen kaksinkertaistaminen toisi ja voitaisiinko tutkimustietoon ja kansainvälisiin esimerkkeihin nojaten laajentaa myös tapoja, joihin tarveperustaista rahoitusta voisi käyttää.