Valtuutettu Thomas Coelin ym. valtuustoaloite koskien lääkekannabisklinikan perustamista Helsingin olemassa olevan palveluverkoston rinnalle

Sosiaali-, terveys ja pelastuslautakunta katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Thomas Coel ja 11 muuta esittävät aloitteessaan, että Helsingin kaupungin tulisi selvittää lääkekannabiksen käyttöön keskittyvän klinikan perustamista olemassa olevan palveluverkoston rinnalle ja edistää lääkekannabiksen saatavuutta niille helsinkiläisille, jotka voivat tarvita tätä lääkettä oireisiin, joiden hoitoon kannabis voi tutkitusti olla avuksi.

Taustaa

Sosiaali-, terveys ja pelastustoimiala ei tällä hetkellä tarjoa kannabishoidon mahdollisuutta avosairaanhoidon tai psykiatrian yksiköissään. Ammattilaisilta saadun selvityksen mukaan hoito vaatii sellaista syvällistä erityisosaamista ja perehtyneisyyttä, johon ei varsin rajatun potilasaineksen vuoksi ole mahdollista suunnata resursseja, hoidon ollessa saatavilla erikoissairaanhoidon arvioimana ja toteuttamana.

Kannabisyhdisteistä

Kannabiksesta puhuttaessa on syytä huomioida, ettei kannabis yleiskäsitteenä ole yksi valmiste tai yksi yhdiste. Cannabis sativa kasvissa on yli sata erilaista fytokannabinoidia. Fytokannabinoidien määrät vaihtelevat suuresti lajeittain sekä kasvuolosuhteiden ja valmistusmenetelmän mukaan. Lääkkeelliseen käyttöön laillisesti kasvatetussa kannabiksessa fytokannabinoidien määrä pyritään vakioimaan. Kannabiksen kukinnoista tehdyissä valmisteissa fytokannabinoiden jakauma aiheuttaa suuremman riippuvuusriskin ja vähentää lääkkeellisiä vaikutuksia. Suomessa on saatavilla yksi myyntiluvallinen kannabis-valmiste, joka sisältää vaikuttavina aineina kahta kannabisuutetta. Lisäksi on mahdollista hakea erityislupaa myyntiluvattomien kannabispohjaisten valmisteiden kulutukseen luovuttamiselle. Näiden valmisteiden laatua tai näyttöä tehosta ja turvallisuudesta ei ole kuitenkaan lääkevalvontaviranomaisen toimesta arvioitu eikä hyväksytty, joten niiden lääkkeellinen käyttö on hyvin rajattua myös kasvien tuottajamaassa.

Myyntiluvallinen valmiste sisältää kannabidiolia, joka on Kelan rajoitetusti peruskorvattava tai erityiskorvattava lääke tietyissä rajatuissa käyttöaiheissa, tiettyjen vaikeiden epilepsiamuotojen hoidossa, kun tavanomaiset lääkitykset eivät ole tuoneet toivottua hoitotulosta ja kun hoito määrätään epilepsiaa hoitavasta erikoissairaanhoidon yksiköstä. Korvaukset myönnetään määräaikaisena. Vuonna 2024 korvauksen saajia oli valtakunnallisesti yhteensä 136 kappaletta. Kivun tai muun käyttöaiheen perusteella korvattavuutta ei saa. Hoidon hinta on huomattavan kallis ja kuukausitasollakin puhutaan useista sadoista- jopa tuhannesta eurosta yhtä potilasta kohti.

Kannabiksen lääkinnällinen käyttö

Aloitteessa luetellaan eri käyttöaiheita lääkekannabikselle ja todetaan tutkimustietoa olevan näiden tueksi kattavasti. Laadukkaita kliinisiä tutkimuksia on kuitenkin tehty kansainvälisestikin vain vähän. Näyttö kannabiksen hyödyistä on arvioitu riittäväksi ainoastaan MS-tautiin liittyvän spastisuuden eli jäykkyyden hoidossa ja se näyttää vähentävän kohtauksia joissain lapsuusiällä alkavissa vaikeissa epilepsian muodoissa. Tutkimustieto on kuitenkin vielä vajavaista. Aloitteessa viitattujen lääkekannabiksen käyttöaiheiden osalta voidaan todeta, ettei mikään tutkimusnäyttö tue tällä hetkellä kannabiksen käyttöä kivun hoidossa. HUSin kipupoliklinikalta saadun konsultaation mukaan kipupoliklinikalla kokeillaan kannabista hoitona kipuun harvakseltaan silloin, kun muu asianmukainen hoito ei ole auttanut eikä potilaalla ole vasta-aiheita. Myös kannabishoito aiheuttaa hoidon päättämiseen johtavia haittavaikutuksia ja sen vaste on usein odotuksiin nähden riittämätön tai huono. Lisäksi ainut saatavilla oleva myyntiluvallinen valmiste on, kuten jo mainittiin, huomattavan kallis, eikä kivun hoitoon ole mahdollista saada lääkekorvauksia.

Vaikean kivun hoitaminen vaatii käytännössä aina moniammatillista yhteistyötä ja kannabiksen käytön aloittamisen suhteen arvion siitä, että joko muut kivunhoidolliset menetelmät eivät tule kyseeseen tai että juuri kannabiksen käytön aloittaminen on perusteltua. Tämä tapahtuu jo nyt olemassa olevilla erikoissairaanhoidon kipupoliklinikoilla. Kannabiskokeilua mietittäessä tehdään aina perusteellinen moniammatillinen arvio sekä hoitavan lääkärin, psykologin, psykiatrin että fysioterapeutin toimesta. Mihin tahansa käyttöaiheeseen kannabisyhdisteitä määrättäessä tulee muistaa myös kannabishoidon haitat, joista merkittävin on psykoosiriski. Kannabinoidien käyttö aloitteessa mainitun stressin ja ahdistuksen lievittämiseen lisää tutkitun tiedon mukaan kannabiksen jatkuvan tarpeen riskiä sekä annosten suurenemista, ja myös edistää ja vahvistaa kannabisriippuvuuden kehittymistä.

Suomessa kannabiksen käyttäjistä noin viidennes kertoo nauttivansa kannabista sekä lääkinnällisen että viihteellisen käyttötavan mukaisesti. Tämä mukailee kansainvälisiä trendejä. Puhtaasti lääkinnälliseksi käyttönsä mieltäviä on vähemmän. Koettu sosiaalinen stigma voi lisätä halua kuvata käyttö lääkinnälliseksi silloinkin, kun lääkitys on aloitettu omatoimisesti ilman lääkärin konsultaatiota tai suositusta. Tällöin myös käyttöaiheiden kriittinen arviointi tai käytön lopettaminen voi olla haastavampaa. Tiedetään, että humalajuominen ja alkoholin riskikulutus ovat kannabiksen käyttäjillä muuta väestöä tavallisempia. Tämän kaltaiseen elämäntapaan sisältyy merkittävä sosiaalisen syrjäytymisen vaara erityisesti silloin, kun se yhdistyy muihin syrjäytymisen riskitekijöihin, kuten työttömyyteen, avioeroon tai yksin elämiseen.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Kannabiksen käytöstä lääkkeenä ja näytöistä sen hyötyjen suhteen on niukasti laadukasta tieteellistä tutkimusta. Haittavaikutukset lääkekannabiksella ovat samat kuin käytettäessä sitä päihteenä. Näistä korostuvat ärtyisyys, levottomuus, masennus ja tuskatilat. Myös psykoosi on mahdollinen. Lääkkeellisesti käytettynä kannabisyhdisteillä ei ole sellaisia terveyttä tai hyvinvointia parantavia vaikutuksia, joiden vuoksi käyttöä tulisi nykyisestä pyrkiä oleellisesti lisäämään.

Johtopäätökset

Sosiaali-, terveys ja pelastuslautakunta toteaa, että toimiala seuraa kansallisia hoitosuosituksia ja tukeutuu hoitokäytännöissään niihin, sekä sovittuihin ja olemassa oleviin hoidonporrastuksiin eikä sulje yksittäisiä hoitomuotoja pois. Erillisen kannabisklinikan perustaminen ei sekä tehokkaan resurssien käytön että sitä tukevan ja jo olemassa olevan hoidonporrastuksen mallin vuoksi ole perusteltua. Kaupunkistrategian mukaisesti toiminnassa tulee nojata nykyiseen palveluverkkoon perusterveydenhuollon vahvistamisessa ja sen kehittämisessä. Kannabis on lääkehoitona jo nyt saatavilla erikoissairaanhoidon toteuttamana ja valvomana niille helsinkiläisille, jotka mahdollisesti tästä hoidosta voivat hyötyä.

Valtuustoaloitteen käsittely

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi. Kaupunginhallituksen vastattavaksi jää myös aloite, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Toimielimen on vastattava aloitteeseen kahdeksan kuukauden kuluessa sen jättämisestä aloitteen tekijälle.

Kaupunginhallitus on osoittanut tämän aloitteen sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan vastattavaksi.