Vahingonkorvausvaatimus, autovaurio

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 20.4.2025 esittänyt kaupungille määrältään 1 467,54 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui Verkkosaarenrannan pysäköintialueella 9.4.2025 klo 17.15 liikennemerkin kaaduttua vasten ajoneuvoa. Hakija on toimittanut vaatimuksensa mukana valokuvia vahinkopaikalta.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitoon luetaan muun muassa katualueella olevien liikennemerkkien ja muiden vastaavien laitteiden kunnossapito.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavilta. Saadun selvityksen mukaan liikennemerkki on kaatunut tuntemattomasta syystä. Väliaikaisen liikennemerkin pystyttämiseen on käytetty raskaampaa betoniporsasta, joka täyttää liikenteenohjauslaitteen rakenteellista turvallisuutta koskevat vaatimukset. Merkki on ollut kuvien perusteella myös kiilattu asianmukaisesti niin, ettei se pääse kääntymään tuulessa tai ole helposti ohikulkijoiden käänneltävissä. Liikennemerkki näkyy muun muassa 10.3.2025 ja 9.4.2025 (klo 11.34) kuvatuissa kunnossapidon videotaltioinneissa, joissa betoniporsas ja merkki ovat ristikkäin, kuten kuuluukin olla. Hakijan toimittamasta valokuvasta, joka on otettu vahinkotapahtuman jälkeen, on nähtävissä, että liikennemerkin kyltit ovat olleet kääntyneenä väärään asentoon.

Kaupungille ei ole esitetty muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia vahinkopaikalta. Kaupungille ei ole annettu palautteita vahinkopaikalla olleista väliaikaisista liikennemerkeistä maalis–huhtikuun 2025 aikana.

Ilmatieteen laitoksen Helsingin Kaisaniemen havaintoasemalla tehtyjen mittausten mukaan voimakkain mitattu tuulenpuuska vahinkopäivänä ennen vahinkoa on ollut 19,4 m/s.

11–13 m/s tuuli luokitellaan navakaksi tuuleksi, 14–20 m/s tuuli luokitellaan kovaksi tuuleksi ja 21–24 m/s myrskyksi. Erityisesti tuulenpuuskat aiheuttavat tuhoja maa-alueilla.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Liikennemerkeille erityisrasitusta aiheuttavat esimerkiksi koirat, aura-autot, ilkivalta, liikennemerkeissä roikkuminen ja niihin törmääminen. Valtaosa liikennemerkkien vaurioitumisista aiheutuukin kaupunkiolosuhteissa kunnossapidon laiminlyönnin sijaan jonkin ulkoisen tekijän seurauksena.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitäjä vapautuu vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.

Merkki on kaatunut tuntemattomasta syystä. Vahinkopäivänä tuulennopeus puuskissa on ollut kovaa, joka on voinut vaikuttaa vahinkotapahtuman syntyyn. Myöskään ilkivallan mahdollisuutta ei voida poissulkea. Kaupungilla ei ole tietoa siitä, kuka merkin on mahdollisesti kääntänyt väärään asentoon. Merkki on ollut oikeassa asennossa vielä vahinkopäivänä kello 11.34. Kaupunki ei vastaa kolmansien osapuolien aiheuttamista vahingoista.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei asiassa ole kaupungin toimintaa koskevaa virhettä, laiminlyöntiä tai huolimattomuutta, eikä kaupunki näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen. Tapahtuma on ollut ennalta-arvaamaton. Näin ollen kaupunki ei katso olevansa asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.