Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2024 (a-asia)

Kaupunkiympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi selvityksen Helsingin liikenteen kehityksestä vuonna 2024.

Vuonna 2024 helsinkiläisten liikkumiseen vaikutti erityisesti kantakaupungin suuret katutyömaat ja metron liikennöintikatkot. Yleisesti liikenne- ja liikkujamäärät ovat pysyneet koronapandemiaa edeltävää tasoa alhaisempina, mikä kertoo muun muassa etätyöskentelyn suosion jatkumisesta.

Niemen rajalla henkilöliikenteen matkustajamäärä väheni niin koko vuorokauden kuin keskustaan suuntautuvan aamuliikenteenkin osalta edellisvuodesta. Henkilöliikenteellä tarkoitetaan henkilöautoissa ja joukkoliikenteessä kulkevien henkilöiden määrää. Helsingin niemen rajalla joukkoliikenteen osuus oli vuoden 2024 syysarkipäivän henkilöliikenteestä 67,0 %. Osuus laski 1,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2023. Keskustaan suuntautuvasta aamuliikenteestä joukkoliikenteen kuljetusosuus oli 71,3 % vuonna 2024. Osuus pieneni 1,8 prosenttiyksikköä vuodesta 2023.

Poikittaisliikenteen laskentalinjoilla joukkoliikenteen osuus oli 21 %, mikä on 2,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2023. Osuus oli jo hieman korkeampi kuin vuonna 2019.

Keskustassa Aleksanterinkadun mittauspisteellä havaittujen jalankulkijoiden määrä kasvoi edellisvuodesta 18 %. Keskimäärin jalankulkijoita oli vuorokaudessa 8 600. Vuonna 2023 jalankulkijavirtoihin on todennäköisesti vaikuttanut laskimen kohdalla ollut kiinteistötyömaa. Vilkkainta aikaa oli joulukuu, jolloin laskentapisteen ohitti keskimäärin 12 400 jalankulkijaa vuorokaudessa. Loppuvuodesta 2024 laskentapisteen jalankulkijamäärissä päästiin koronapandemiaa edeltävälle tasolle.

Kesäkuun keskimääräisenä arkivuorokautena (ma-pe) niemen rajan ylitti 26 700 pyörällä liikkujaa. Kesäkuun keskimääräinen arkivuorokauden pyöräliikenne väheni 9 % edellisvuodesta. Huippuvuorokautena niemen rajan ylitti 39 500 pyörää, mikä on 12 % enemmän kuin huippuliikenne vuonna 2023. Automaattilaskentapisteissä, joista tietoa oli saatavilla molempina vuosina, vuoden aikana havaittu pyöräilijöiden yhteenlaskettu määrä kasvoi 5 % edellisvuodesta.

Edelliseen vuoteen verrattuna autoliikenteen määrissä tapahtuneet muutokset olivat pääosin pieniä. Niemen rajalla kasvua tapahtui prosentin verran. Kantakaupungin rajan, kaupungin nykyisen rajan sekä poikittaislaskentalinjan osalta vähenemää tapahtui prosentin verran. Vuoden 2008 mukaisella kaupungin rajalla määrä pysyi samana.

Helsingissä liikennekäytössä oleva automäärä oli vuoden 2024 lopussa noin 0,53 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä tuhatta asukasta kohti eli henkilöautotiheys (320 ha/1000 asukasta) pieneni 1,6 prosenttia vuodesta 2023.

Yleistä

Henkilöliikenteen, jalankulun, pyöräliikenteen sekä autoliikenteen kehitystä seurataan jatkuvilla ja määräajoin toistettavilla laskennoilla. Liikennettä seurataan mm. Helsingin niemen rajalla, kantakaupungin rajalla sekä poikittaislaskentalinjalla. Niemen raja kulkee Hakaniemen sillalta Hesperian puiston kautta Lauttasaaren sillalle. Kantakaupungin raja kulkee Länsiväylältä Hakamäentien kautta Kulosaaren sillalle. Autoliikenteen osalta seurantaa ja laskentoja tehdään kaikilla laskentalinjoilla vuosittain, henkilöliikenteen osalta niemen rajaa sekä poikittaislinjoja seurataan myös vuosittain, mutta näissä osa joukkoliikenteen laskennoista toteutetaan vain joka toinen vuosi. Kantakaupungin rajan henkilöliikennettä seurataan joka neljäs vuosi. Pyöräliikenteen osalta niemen rajan liikennemääriä seurataan ja lasketaan vuosittain ja kantakaupungin rajalla joka kolmas vuosi. Karttakuva laskentalinjoista löytyy liitteenä olevasta esiteluonnoksesta.

Vuonna 2020 alkanut koronapandemia ja sen myötä asetetut rajoitukset vaikuttivat ihmisten elämään ja liikkumiseen merkittävästi. Voimakkaimmat vaikutukset olivat luonteeltaan väliaikaisia ja ne ajoittuivat muutamien vuosien ajalle pandemian alkamisesta. Edelleen vuonna 2024 liikkumisessa on kuitenkin havaittavissa pandemian myötä muutoksia useiden eri kulkutapojen osalta. Muutosten taustalla on todennäköisesti pandemian aikana yleistyneen etätyöskentelyn vakiintuminen osaksi useiden ihmisten elämää, ja sen myötä vähentynyt työmatkaliikkumisen tarve.

Vuonna 2022 Ukrainan sodan alettua kuluttajahinnat nousivat ja inflaatio kiihtyi. Polttoaineiden sekä energian hinnat olivat poikkeuksellisen korkealla erityisesti vuoden 2022 kesällä ja syksyllä, tämän jälkeen vuosina 2023 ja 2024 hinnoissa tapahtui jonkin verran laskua muun muassa jakeluvelvoitteen laskemisen myötä. Vuodesta 2022 lähtien Helsingin työttömyysaste on ollut myös kasvussa.

Vuodesta 2019 lähtien Helsingin ja muiden kaupunkien katukuvassa ovat yleistyneet yhteiskäyttöiset sähköpotkulaudat sekä muut mikroliikkumisvälineet. Helsingissä yhteiskäyttöisillä sähköpotkulaudoilla tehdään vuosittain useita miljoonia matkoja, ja ne ovat todennäköisesti korvannet muita kulkutapoja, kuten pyöräilyä. Sähköpotkulaudoilla ja monilla muilla mikroliikkumisvälineillä liikkuvat hyödyntävät pyöräinfraa.

Viime vuosina Helsingissä joukkoliikenneverkko on vahvistunut usean uuden raideyhteyden myötä. Länsimetron jatkeen liikennöinti alkoi joulukuussa 2022, minkä jälkeen Länsiväylää kulkeneet seutulinjat lakkautettiin suurelta osin. Vuoden 2023 lokakuussa 25 kilometriä pitkä pikaraitiotie (linja 15) aloitti liikennöinnin Espoon Keilaniemen ja Helsingin Itäkeskuksen välillä. Lisäksi Helsingin kantakaupungissa uusi raitiovaunulinja (linja 13) aloitti vuoden 2024 elokuussa liikennöinnin Kalasataman ja Pasilan välillä.

Vuonna 2023 HSL kertalippujen hinnat nousivat sekä AB- että ABCD-lippujen osalta. Vuonna 2024 lippujen hinnat puolestaan laskivat AB-, BC- ja CD-lippujen osalta sekä lisäksi tarkastusmaksu nostettiin 100 euroon. AB-vyöhykkeen kertalipun osalta hinta laski 2,95 euroon vuoden 2023 3,10 eurosta. AB-vyöhykkeen kausilipun hinta laski 66,60 euroon vuoden 2023 70,60 eurosta (HSL 2023).

Vuonna 2024 Helsingin liikenteeseen vaikuttivat edellisten vuosien tavoin useat työmaat ja liikenteen poikkeusjärjestelyt. Töölössä Mannerheimintien peruskorjaus jatkui toisella vaiheella välillä Runeberginkatu−Reijolankatu, Hakaniemessä puolestaan jatkui Kruunusiltoihin ja Kruunuratikkaan liittyvät rakennustyöt. Hakaniemessä liikenne siirtyi uudelle Hakaniemen sillalle kesällä 2024, minkä jälkeen työt jatkuivat vanhan sillan purkamisella. Kantakaupungissa katutöitä tehtiin myös muun muassa Alppiharjussa Aleksis Kiven kadulla ja Ruoholahdessa Porkkalankadulla. Teollisuuskadulla jatkui vuonna 2023 alkanut HSY:n vesihuoltourakka.

Vuoden 2024 kesällä metron parannushankkeiden takia metron liikennöinnissä oli useita katkoja. Keskustassa metro ei liikennöinyt Rautatientorin aseman paloturvallisuuden parantamisen takia Kampin ja Helsingin yliopiston välillä 3.6.–1.9. Itä-Helsingissä metro ei liikennöinyt parannustöiden takia Mellunmäessä 3.6.–8.9., Kontulassa 24.6.–4.9. ja Myllypurossa 8.7.–4.8. Katkojen aikana metroa korvattiin muilla yhteyksillä, mutta näillä on silti todennäköisesti ollut vaikutusta ihmisten liikkumiseen. Lisäksi pääradan ja kehäradan itäosan lähijunaliikenteeseen vaikuttivat ratatyöt huhti-lokakuussa.

Huhtikuusta 2023 lähtien Helsingin keskustassa oli liikenteen poikkeusjärjestelyjä kävelyn ja pyöräilyn kokeilujen myötä. Vuonna 2024 kokeilut jatkuivat edelleen Pohjois- ja Eteläesplanadien sekä Erottajankadun levennettyjen kävelyalueiden ja Lönnrotinkadun pyöräkaistan osalta. Kokeilujen purku toteutettiin loppuvuodesta 2024. Lisäksi Lönnrotinkadulla on vuoden 2022 syyskuusta ollut käynnissä nastarenkaiden käyttökieltoon liittyvä kokeilu. Kokeilun tavoitteena on parantaa ilmanlaatua sekä vähentää liikenteen aiheuttamaa melua.

Erityisesti koronatilanteen myötä liikkumisessa tapahtui nopeita muutoksia, joiden takia vuodesta 2020 alkaen henkilöliikenteen henkilöautomatkustajien ja moottoriajoneuvoliikenteen tuloksiin liittyy aikaisempaa jonkin verran enemmän epävarmuutta. Viime vuosien tulosten käsittelyssä ei ole välttämättä ole kaikilta osin pystytty huomioimaan mahdollisesti muuttunutta ajoneuvoluokkajakaumaa tai henkilöautojen henkilökuormitusta.

Henkilöliikenteen kulkumuoto-osuudet niemen rajalla

Syysarkipäivänä niemen rajan ylitti henkilöautolla ja joukkoliikenteellä molemmat suunnat yhteen laskien noin 492 000 henkilöä, mikä on 4 % vähemmän kuin edellisvuonna. Joukkoliikenteen matkustajamäärä pieneni 6 % vuoteen 2023 nähden, ja oli 35 % pienempi kuin epidemiaa edeltävänä vuonna 2019. Suhteellisesti eniten edellisvuodesta vähenivät raitiovaunuliikenteen matkustajat, missä merkittävänä tekijänä ovat olleet Mannerheimintien työmaan aiheuttamat linjamuutokset. Myös metromatkustajat sekä Helsingin sisäisten linjojen sekä runkolinjojen matkustajat vähenivät tuntuvasti. Kesän metrokatkot keskustassa ja idässä näkyivät matkustajamäärissä edelleen syksyllä.

Henkilöautoliikenteen matkustajamäärä puolestaan kasvoi vajaan prosentin vuodesta 2023 ja oli 16 % pienempi kuin syksyllä 2019. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus, 67,0 %, oli 1,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2023. Vuoden 2023 tulosta korjattiin takautuvasti henkilöautoliikenteen ja seutubussiliikenteen osalta, mikä kasvatti vuoden 2023 henkilöliikenteen kokonaismäärän 512 000:een ja joukkoliikenteen osuuden 68,5 %:iin. Kymmenen vuoden takaiseen verrattuna niemen rajan ylittävä joukkoliikenteen matkustajamäärä oli vuonna 2024 27 % (-123 000 henkilöä) ja henkilöautoilla matkustavien määrä 30 % (-71 000 henkilöä) pienempi.

Kun pyörällä liikkujat lasketaan mukaan niemen rajan liikenteeseen, ylitti rajan syksyllä 2024 noin 516 000 henkilöä arkivuorokaudessa. Pyöräilyn osuus tästä oli 4,6 % (noin 23 800 pyörällä liikkujaa), joukkoliikenteen osuus 63,9 % ja henkilöautoissa matkustavien 31,5 %. Pyöräilyn osuus kasvoi hieman vuodesta 2023, jolloin se oli 4,1 %.

Syksyn aamuliikenteessä arkisin klo 6–9 niemen rajan ylitti keskustan suuntaan henkilöautolla ja joukkoliikennevälineillä noin 52 000 henkilöä. Aamun matkustajamäärä kääntyi laskuun vuonna 2023 ja väheni edelleen 2 % (-1 200 henkilöä) syksyllä 2024 vuodentakaisesta. Vuoden 2023 tulosta korjattiin takautuvasti seutubussiliikenteen osalta, mikä kasvatti vuoden 2023 henkilöliikenteen aamuliikenteen kokonaismäärän 53 200:een ja joukkoliikenteen osuuden 73,2 %:iin. Syksyllä 2024 joukkoliikenteen matkustajamäärä kääntyi laskuun ja pieneni 5 % edellisvuodesta. Henkilöautoissa matkustavien määrä kasvoi 4 %. Joukkoliikenteen osuus syksyn niemen rajan aamuliikenteessä oli 71,3 %, 1,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisvuonna. Niemen rajan ylittävä joukkoliikenteen matkustajamäärä aamuliikenteessä keskustaan oli vuonna 2024 43 % (-28 000 henkilöä) pienempi kuin koronaepidemiaan edeltävänä vuonna 2019 ja 41 % (-25 300 henkilöä) pienempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Henkilöautoilla matkustavien määrä oli 24 % (-4 700 henkilöä) pienempi kuin vuonna 2019 ja 35 % (-8 100) pienempi kuin vuonna 2014.

Kun lasketaan mukaan myös pyörällä liikkujat, niemen rajan ylitti 56 200 henkilöä aamuliikenteessä keskustan suuntaan. Pyöräilyn osuus oli syysarkipäivän keskiarvon mukaan 7,5 % (noin 4 200 pyörällä liikkujaa), joukkoliikenteen osuus 66 % ja henkilöautoissa matkustavien osuus 26,5 %. Vuonna 2023 pyöräilyn osuus oli 7,7 %.

Poikittaisen henkilöliikenteen kulkumuoto-osuudet

Poikittaisliikenteessä syysarkipäivänä henkilöautoilla ja joukkoliikennevälineillä matkusti noin 378 000 henkilöä. Syksyllä 2024 joukkoliikenteen osuus oli poikittaisilla laskentalinjoilla yhteensä 21 %, mikä on 2,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2023. Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi 16 % (+ 10 900 henkilöllä) edellisvuodesta, henkilöautoliikenteen matkustajien määrä puolestaan väheni prosentin (- 3 600 henkilöllä) vuodesta 2023. Poikittaislinjoilla näkyi vuoden 2023 lopussa molempien linjojen kautta kulkunsa aloittaneen pikaraitiolinjan 15 vaikutus sekä työmaiden aiheuttamat poikkeusreitit Nordenskiöldinkadulla. Raideliikenteen osuus joukkoliikenteestä nousi 8 %:sta 28 %:iin. On mahdollista, että poikittaisen joukkoliikenteen palvelutason parannukset yhdistettynä työmaihin keskustan sisääntuloväylillä, ovat johtaneet tehtyjen matkojen siirtymiin niemen kautta kulkevista matkoista poikittaisliikenteeseen niemen rajan pohjoispuolella.

Kymmenen vuoden takaiseen verrattuna poikittaisliikenteen joukkoliikenteen matkustajamäärä oli 2 % (+1 900 henkilöä) suurempi ja henkilöautoissa matkustavien määrä 0,5 % (1 500 henkilöä) suurempi.

Jalankulku

Aleksanterinkadun pisteen, joka mittaa jalankulkijamääriä kadun pohjoispuolella lähellä Mikonkadun kulmaa, ohitti 3,14 miljoonaa jalankulkijaa vuonna 2024. Määrä kasvoi 18 % vuodesta 2023, jolloin jalankulkijoita laskettiin pisteessä yhteensä 2,67 miljoonaa. Vuonna 2024 jalankulkijoita oli vuorokaudessa keskimäärin 8 600, kun taas vuonna 2023 vastaava määrä oli 7 300 jalankulkijaa vuorokaudessa. Koronapandemiaa edeltävinä vuosina 2015–2019 vuorokauden keskimääräinen jalankulkijamäärä on puolestaan vaihdellut 9 500 ja 10 800 välillä. Alhaisemmat vuodet jalankulkumääriltään olivat 2020 ja 2021, jolloin koronaepidemian vaikutus keskustan kävijämääriin oli suuri. Vuonna 2024 Aleksanterinkadun vilkkain jalankulku-kuukausi oli joulukuu, jolloin laskentapisteen ohitti keskimäärin 12 400 jalankulkijaa vuorokaudessa. Vuoden viimeisimmän neljänneksen jalankulkijamäärät olivat nyt samalla tasolla verrattuna koronapandemiaa edeltävien vuosien määriin. Erityisesti vuoden 2023 osalta jalankulkijamäärät laskentapisteen kohdalla olivat todennäköisesti tavallista alhaisempia Aleksanterinkadulle sijoittuneista työmaista johtuen. Tämän takia viime vuosien laskentatulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään.

Pyöräliikenne

Niemen rajan ylitti kesäkuun 2024 käsinlaskennoissa yhteensä 29 400 polkupyörää vuorokaudessa. Laskua vuodesta 2023 tapahtui 3,1 %, jolloin niemen rajan ylitti 30 300 pyörällä liikkujaa.

Sään vaikutusta kesän käsilaskennoissa korjataan laskennallisilla kertoimilla. Kesäkuun keskimääräisenä arkivuorokautena (ma–pe) niemen rajan ylitti 26 700 pyörällä liikkujaa. Tulos on saatu kertomalla pisteen käsinlaskentatulos lähimmän konepisteen kesäkuun arkipäivien keskiarvon ja kyseessä olevan käsinlaskentapäivän konetuloksen suhteella. Kesäkuun keskimääräisen arkivuorokauden liikenne väheni 8,6 % vuodesta 2023 ja oli vuoden 2022 tasolla. Huippuvuorokautena niemen rajan ylitti 39 500 pyörää, mikä on 12,4 % enemmän kuin huippuliikenne vuonna 2023. Huippuvuorokauden luku kuvaa pyörän käyttäjien mahdollisen enimmäismäärän kyseisenä arkivuorokautena sään ollessa hyvä.

Koko vuoden yhteenlaskettujen pyöräliikennemäärien osalta vuonna 2024 automaattisissa laskentapisteissä (yhteensä 13 laskimessa, jotka ovat olleet toiminnassa molempina vuosina) havaittiin 5 % enemmän pyöräilijöitä kuin vuonna 2023. Vuosina 2023 ja 2024 usealla laskentapisteellä oli mm. työmaiden aiheuttamia ongelmia tiedonkeruussa. Pyöräliikenteen määrä kasvoi edellisvuodesta kaikissa pisteissä, joista tietoja oli saatavilla, Kaivokatua lukuun ottamatta, jossa määrät laskivat voimakkaasti Kaisantunnelin vaikutuksesta. Jos Kaivokadun laskentapiste jätetään tarkastelusta huomioimatta, kasvoivat pyörämäärät laskentapisteillä yhteensä 11 % edellisvuodesta.

Vuoden 2024 keskilämpötila ja sademäärä olivat jonkin verran tavanomaista korkeampia. Talvi oli hieman tavanomaista kylmempi, muut vuodenajat, erityisesti syksy, tavanomaista lämpimämpiä. Kevät ja syksy olivat keskimääräistä hieman sateisempia. Syksyn lämpö näkyi vilkkaana pyöräliikenteenä konelaskentapisteissä.

Autoliikenne

Syysarkipäivänä Helsingin niemen rajan ylitti keskimäärin 157 000, kantakaupungin rajan 281 000, kaupungin vuoden 2008 mukaisen rajan 558 000, kaupungin nykyisen rajan 620 000 ja poikittaislinjan 229 000 autoa ja raitiovainua. Luvuissa on henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autojen lisäksi myös raitiovaunut pikaraitiolinjaa lukuun ottamatta.

Vuoden 2023 laskentatuloksia korjattiin takautuvasti joidenkin seurantapisteiden osalta. Vuoden 2023 korjattu niemen rajan liikennemäärätulos oli 156 000 (ei muutosta pyöristetyssä luvussa), kantakaupungin 283 000, poikittaisen laskentalinjan 231 000 (ei muutosta pyöristetyssä luvussa, kaupungin vuoden 2008 mukaisen rajan 558 000 ja kaupungin nykyisen rajan 625 000. Lisäksi kantakaupungin rajan tulosta korjattiin pienissä määrin vuosien 2020–2022 osalta.

Vuoden takaiseen verrattuna niemen rajan autoliikenne kasvoi prosentin. Vuonna 2024 niemen rajan useilla pääväylillä oli edellisten vuosien tavoin käynnissä suuria katutyömaita. Näistä merkittävimmät olivat Mannerheimintien peruskorjaus Töölössä sekä Kruunusillat-hankkeeseen liittyvät työmaat Hakaniemessä. Viiden vuoden takaiseen verrattuna nimen rajan liikennemäärä oli 16 % pienempi ja kymmenen vuoden takaiseen verrattuna 29 % pienempi.

Vuoden takaiseen verrattuna kantakaupungin rajan autoliikenne väheni prosentin. Kuten myös niemen rajalla, on kantakaupungissa käynnissä olleilla työmailla todennäköisesti ollut jonkin verran vaikutusta kantakaupungin rajan liikennemääriin. Viiden vuoden takaiseen verrattuna kantakaupungin rajan liikennemäärä oli vuoden 2024 syksyllä 12 % pienempi ja kymmenen vuoden takaiseen verrattuna 17 % pienempi.

Kaupungin nykyisen rajan liikenne väheni vuoden takaiseen verrattuna prosentin. Viiden vuoden takaiseen verrattuna määrä oli 7 % pienempi ja kymmenen vuoden takaiseen verrattuna 2 % pienempi.

Poikittaislaskentalinjalla (eteläisen kantakaupungin kadut mukaan lukien) yhteenlaskettu liikennemäärä väheni 2 % vuoden 2023 tilanteesta. Erityisesti eteläisen kantakaupungin poikittainen autoliikenne on vähentynyt selvästi vuodesta 2020 lähtien. Suurin vähenemä tapahtui vuonna 2023, jolloin käynnissä oli suuria työmaita sekä Töölössä että Hakaniemessä ja lisäksi Esplanadien ja Lönnrotinkadun kävelyn ja pyöräilyn edistämiskokeilut. Sekä työmaat että kokeilut olivat käynnissä myös syksyllä 2024. Eteläisen kantakaupungin osalta liikennemäärä väheni vuoden 2023 syksystä 8 % ja Pohjoisen kantakaupungin osalta 3 %. Esikaupunkialueen poikittaislinjan osalta liikennemäärä pysyi samana. Sekä viiden että kymmenen vuoden takaiseen verrattuna koko poikittaisen laskentalinjan määrät olivat nyt 10 % alhaisemmat.

Kun tarkastellaan kaikkien neljän laskentalinjan autoliikennemääriä yhteensä, vuoteen 2023 verrattuna liikennemäärät vähenivät vuonna 2024 yhteensä prosentin. Viiden vuoden takaiseen verrattuna laskentalinjojen yhteenlaskettu autoliikennemäärä oli 9 % pienempi ja kymmenen vuoden takaiseen verrattuna 11 % pienempi.

Helsingin autokanta

Ajoneuvokanta sisältää kaikki ajoneuvoliikennerekisterissä olevat ajoneuvot. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot sisältävät vain ajoneuvot, joita ei ollut merkitty liikennekäytöstä poistetuiksi tilaston poikkileikkausajankohtana. Vuoden 2024 lopussa Helsingissä oli rekisteröity 342 900 autoa, joista liikennekäytössä oli 251 600. Henkilöautoja oli rekisterissä 291 200 ja liikennekäytössä 218 900.

Rekisteröityjen henkilöautojen määrä 1 000 asukasta kohden (eli henkilöautotiheys) oli Helsingissä vuoden 2024 lopussa 426. Kyseinen tiheys laski 0,19 % vuodesta 2023. Vuonna 2024 Helsingissä oli liikennekäytössä 320 henkilöautoa 1 000 asukasta kohden, mikä oli 1,6 % vähemmän kuin edellisenä vuotena. Liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä ei ole kasvanut samassa tahdissa verrattuna Helsingin väestönkasvuun, minkä seurauksena tiheysluvun kehityssuunta on ollut laskeva. Vuoden 2023 tilanteen tavoin myös rekisterissä olevien henkilöautojen määrä 1 000 asukasta kohden laski vuonna 2024 hieman. Muissa pääkaupunkiseudun kunnissa liikennekäytössä oli 424 henkilöautoa 1 000 asukasta kohden (Espoon, Kauniaisten ja Vantaan keskiarvo).