Tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja arviointisuunnitelma 2025

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa seuraavan lausunnon vuoden 2025 arviointikertomuksesta:

Sitovien tavoitteiden toteutuminen

Kaupunginkanslian, toimialojen ja liikelaitosten tulee
▶ kiinnittää huomiota sitovien toiminnan tavoitteiden dokumentointiin ohjeiden mukaisesti.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tarkentaa toimintatapoja sitovien toiminnan tavoitteiden dokumentointiin ohjeiden mukaisesti. Jokaiseen tavoitteen toteutumista kuvaavaan asiakirjaan liitetään laatijan nimen lisäksi raportointipäivämäärä. Lisäksi toimiala varmistaa, että kaikki tarvittavat dokumentit tallennetaan ohjeistuksen mukaiseen raportointipaikkaan.

Segregaation ehkäisemisen talousarviotavoitteet

Kaupunginkanslian ja toimialojen tulee
▶ määritellä segregaation ennaltaehkäisyn ja seurauksien lieventämisen tavoitteita konkretisoivat toimenpiteet, jotka ohjaavat talousarviomittareiden asettamista.

Nykyisen valtuustokauden 2025-29 ajaksi on perustettu kaupunkiyhteinen segregaation ehkäisyn -ohjelmaryhmä. Kaupunginkanslian johtamassa ohjelmaryhmässä on luotu ehdotus kaupunginhallitukseen vietäväksi valtuustokausittaisista tavoitteista ja vuosittain talouden ja toiminnan suunnitteluun sidottavista toimialakohtaisista ja toimialojen yhteisistä toimenpiteistä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla eri palvelut, varhaiskasvatus, perusopetus sekä lukio, ammatillinen ja vapaasivistystyö, ovat työstäneet suomen- ja ruotsinkielisessä toiminnassa kaupunkiyhteisiin tavoitteisiin sidottuja toimialakohtaisia tai palvelukohtaisia toimenpiteitä. Toimenpiteet tarkentuvat syksyyn 2026 mennessä, ja nämä sidotaan talouden ja toiminnan suunnitteluun talousarviotavoitteina sekä palveluiden toimintasuunnitelmissa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan eri palveluilla on toimenpiteitä muun muassa lasten ja nuorten sekä oppijoiden huoltajien luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi. Toimiala vahvistaa vanhemmuuden tuen yhteistyötä eri toimialojen kanssa, yhtenä esimerkkinä neuvolayhteistyön tiivistäminen. Lisäksi palveluissa tehdään tarveperustaisen rahoituksen kohdentamista. Palveluissa suunnataan indikaattoreiden pohjalta erilaisia kohdennettuja toimenpiteitä tarveperustaisesti.

Koulupudokkuuksien ehkäisemiseksi oppilaitokset toteuttavat yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon toimenpiteitä ja noudattavat tuen portaiden mukaisia prosesseja. Näiden tavoitteena on vahvistaa oppijoiden osallisuuden kokemusta ja opintoihin kiinnittymistä. Huoltajayhteistyö on olennainen osa oppivelvollisten nuorten tukea. Toimialalla on kehitetty opiskelijoiden tuen tarpeiden mukaisia rakenteellisia malleja vahvistamaan toisen asteen opintojen suorittamista. Lisäksi vuosina 2024 ja 2025 talousarviotavoitteena on kehitetty ristiin opiskelun toimintamalli, jonka vahvistamista vuodesta 2026 alkaen jatketaan osana perustoimintaa. Ristiin opiskelun toimintamalli antaa nuorelle mahdollisuuden valita tulevaisuuden näkökulmasta mielekkäitä opintoja vapaasta sivistystyöstä, lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta opiskelupaikasta riippumatta.

▶ huolehtia siitä, että kaupunkiyhteisten tavoitteiden talousarviomittarit luodaan yhteistyössä tai yhteisiksi asianomaisten toimialojen kanssa, jos tavoitteen saavuttaminen sitä edellyttää.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla suunnitellaan ja täsmennetään segregaation ehkäisyn toimenpiteitä ja jokaisen toimenpiteen vaikutukset arvioidaan ennakkoon. Toimialan yhteisten toimenpiteet ja niiden mittarit luodaan toimialarajat ylittävässä yhteistyössä. Segregaation ehkäisyn ohjelmakokonaisuus tarjoaa mahdollisuuksia aikaisempaa tiiviimpään yhteistyöhön.

Oppivelvollisuuden laajentumisen vaikutukset

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee
▶ vahvistaa ohjausta ja tukea perusopetuksen jälkeisiin opintoihin kiinnittymiseksi erityisesti niille oppivelvollisille, joiden osallistuminen koulutukseen on keskimääräistä heikompaa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala toteaa, että tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaisesti oppivelvollisten ohjausta ja toisen asteen koulutukseen kiinnittymistä on Helsingissä vahvistettu, mutta opiskelijoiden tuen tarpeet ovat samanaikaisesti kasvaneet ja moninaistuneet. Kiinnittymisen haasteet näyttäytyvät erityisesti tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa ja aikuisten perusopetuksessa.

Toimialan järjestämään aikuisten perusopetukseen (aipe) ohjataan oppivelvollisia, jotka suuntautuvat jatkossa sekä ammatillisiin opintoihin että lukiokoulutukseen. Aipen rooli on keskeinen opinpolulle kiinnittymistä tukeva ratkaisu nivelvaiheessa. Opiskelijat ovat esimerkiksi nuoria, joiden kielelliset valmiudet eivät vielä riitä tutkintotavoitteisiin opintoihin siirtymiseen esimerkiksi vasta maahan muuttamisen vuoksi tai nuoria, joiden opinpolku voi olla katkonainen riittämättömistä opiskelutaidoista, neuropsykiatrisista tai elämänhallintaan liittyvistä haasteista johtuen. Tämä edellyttää toimialalta rakenteellista ja tiivistä yhteistyötä erityisesti sosiaali-, terveys- ja pelastusalan toimialan kanssa.

Aipen tavoitteena on tukea oppivelvollisia vahvistamalla suomen tai ruotsin kielen taitoa, opiskeluvalmiuksia ja opiskelumotivaatiota sekä luomalla realistinen ja kestävä jatkopolku joko ammatilliseen koulutukseen tai lukiokoulutukseen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala huomioi opiskelijoiden moninaiset tarpeet, jotta oppivelvollisuuden laajentumisen sekä segregaation ehkäisyn tavoitteet toteutuvat ja opintojen keskeyttämisriski vähenee. Aipen opiskelijat hyötyvät pienryhmässä tapahtuvasta ohjauksesta ja opetuksesta, joka tukee kielen kehittymistä, opintoihin kiinnittymistä, tuen toteutumista, osallisuuden kokemusta sekä opintojen loppuun saattamista.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla palkattiin Stadin ammattiopiston järjestämään tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen (TUVA-koulutukseen) vuonna 2025 kolme arkiohjaajaa tukemaan opiskelijoiden opintoihin kiinnittymistä ja ehkäisemään opintojen keskeytymistä. Arkiohjaus on ennaltaehkäisevää, matalan kynnyksen ja jalkautuvaa ohjausta, jota toteutetaan yksilö- ja ryhmämuotoisesti opiskelijan arjessa moniammatillisella työotteella.

Stadin ammattiopistossa on vuonna 2026 aloitettu toiminnallinen TUVA-koulutus. Tähän koulutukseen voidaan ohjata keskeytymisvaarassa olevia oppivelvollisia opiskelijoita tai jo kaupungin ohjausvastuulle siirtyneitä nuoria. Koulutuksessa painopiste on toiminnallisessa pedagogiikassa. Yhteistyötä toteutetaan vahvasti nuorten työpajojen kanssa sekä osana kuntouttavan opetuksen kokeilua. Nuorten työpajat voivat toimia oppimisympäristönä oppivelvollisille opiskelijoille ns. liikkuvana työpajatoimintana.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala katsoo, että opiskeluhuollon resursointia olisi tarkoituksenmukaista tarkastella tarveperusteisesti paljon tukea tarvitsevien oppilas- ja opiskelijaryhmien osalta. Palveluiden riittämättömyys aiheuttaa lakisääteisten määräaikojen noudattamatta jäämisen.

▶ varmistaa oppivelvollisten pedagogisten ja opiskeluhuollollisten tietojen siirtyminen perusasteen ja toisen asteen välillä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pitää tärkeänä ja tavoiteltavana, että oppivelvollisten pedagogisten ja opiskeluhuollollisten tietojen siirtymistä lisätään perusasteen ja toisen asteen välillä.

Toimialalla on perustettu tiedonsiirtoon keskittyvä kehittämistyöryhmä, johon osallistuu sekä perusopetuksen että toisen asteen pedagogisia asiantuntijoita ja opiskeluhuollon vastaavia kuraattoreita. Toimialan oppimisen tuen seurattaviin tavoitteisiin on toimenpiteeksi kirjattu pedagogisen ja opiskeluhuollollisen tuen tarpeen tietojen siirtyminen siirtymävaiheessa. Tavoitteen saavuttamiseksi on asetettu seurattavat mittarit tavoitearvoineen.

Toimialalla on päivitetty perusopetuksen sähköinen tiedonsiirtolomake opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömän pedagogisen tiedon siirtämiseksi toiselle asteelle huomioiden uusi lainsäädäntö. Toimiala on laajentamassa sähköistä tiedonsiirtoa siten, että se palvelee paremmin myös Helsingin ulkopuolelta Helsinkiin siirtyviä oppijoita.

Opiskeluhuollollisen tiedon siirtymisen osalta yhteinen sähköinen asiakasjärjestelmä Apotti tukee tiedon siirtymistä. Kokonaisvaltaisessa oppijan elämäntilanteen huomioivassa tiedonsiirrossa toimialalla hyödynnetään yksilökohtaisen opiskeluhuollon monialaisen asiantuntijaryhmän mukaista prosessia. Toimialan tavoitteena on lisätä opiskeluhuollollisen tiedon siirtymistä molempia tapoja hyödyntäen.

Siirtymävaiheen yhteistyön vahvistaminen on yksi kaupungin opiskeluhuoltosuunnitelman painopisteistä. Tämä on ollut myös toimialan toisen asteen vastaavien kuraattorien yhtenä kehittämiskohteena syksystä 2023 alkaen. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijan opiskeluhuollollisen tiedonsiirron prosessia ja sen avulla tuen jatkumista perusasteelta toiselle asteelle.

▶ selvittää, onko sairaalakoulun järjestämiselle tarvetta toisella asteella.

Toimiala tunnistaa arvioinnissa esiin nostetun puutteen siltä osin, että sairaalaopetus on Helsingissä lakisääteisesti järjestetty esi- ja perusopetuksessa. Toimiala tunnistaa, että oppivelvollisuuden suorittamisen keskeytyminen pitkäkestoisen hoidon ajaksi voi katkaista opintojen jatkumon ja heikentää opintoihin kiinnittymistä. Opiskelun jatkuminen hoidon ajan voi toimia myös kuntouttavana toimenpiteenä. Toimiala pitää tarkastuslautakunnan suosituksen mukaisesti perusteltuna edelleen kehittää ja järjestää sairaalaopetuksen pedagogista tukea myös toisella asteella osana oppivelvollisten yksilöllisen tuen vahvistamista ja koulutuksellisen yhdenvertaisuuden edistämistä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala valmistelee vuoden 2026 aikana selvityksen sairaalaopetuksen järjestämisen tarpeesta toisen asteen opetuksen toteuttamiseksi.

▶ kehittää suomen ja ruotsin kieltenopetusta siten, että oppivelvollisten valmiudet riittävät toisen asteen opintojen suorittamiseen.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan yhtenä keskeisenä tavoitteena on lukutaidon edistäminen, mikä on näkynyt ja tulee jatkossakin näkymään toimialan sitovissa tavoitteissa. Vuonna 2026 lukutaidon edistämisen sitovan tavoitteen mittarit perusopetuksessa liittyvät lukutaitoa edistävien toimintatapojen lisäämiseen sekä lukutaidon kehittymistä kuvaavan mittarin luomiseen ja pilotoimiseen. Näillä toimenpiteillä toimiala pyrkii kaikkien oppivelvollisten lukutaidon parantamiseen, jolloin heidän valmiutensa jatko-opintoihin ja työelämään paranevat. Tämä koskee yhtä lailla kotimaankielisiä kuin vieraskielisiä oppivelvollisia.

Valtakunnalliset käynnissä olevat ja tulevat laki- ja opetussuunnitelmamuutokset tuovat mukanaan useita erilaisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on tukea niin kotimaankielisten kuin vieraskielisten oppivelvollisten opiskelua ja heidän valmiuksiensa kehittymistä. Elokuussa 2025 voimaan tullut oppimisen tuen uudistus on tuonut mukanaan uudenlaisia tukitoimia kuten opetuskielen tukiopetuksen, josta hyötyvät erityisesti vieraskieliset oppivelvolliset. Perusopetuslain arviointiosuutta uudistetaan ns. osaamistakuun myötä niin, että voidaan varmistaa perustaitojen ja oppiainekohtaisen vähimmäisosaamistason saavuttaminen vuosiluokittain jokaiselle oppilaalle. Lakimuutoksen on määrä tulla voimaan elokuussa 2027.

Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteita on uudistettu niin, että elokuusta 2026 alkaen suomen tai ruotsin kielen taidon tavoitetaso nousee kehittyvästä alkeiskielitaidosta kehittyvään peruskielitaitoon. Lisäksi jatkossa oppilaalla, joiden kielitaito ei valmistavan opetuksen jälkeen ole kehittynyt tavoitetasolle tai joiden koulunkäyntihistoria on puutteellinen tai vähäinen, on mahdollisuus perusopetukseen siirtyessään opiskella ns. valmistavan opetuksen lisäopetuksessa eli saada kielitaitonsa vahvistamiseen suunnitelmallista ja joustavaa tukea.

Elokuussa 2026 tulee voimaan myös S2-oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden muutos, jonka tavoitteena on tukea vieraskielisten oppijoiden suomen tai ruotsin kielen kehittymistä perusopetuksessa. Opetussuunnitelman perusteissa on nyt aiempaa selkeämmin kuvattu, miten oppilas siirtyy S2-oppimäärän opiskelusta suomen tai ruotsin kieli ja kirjallisuus -opetukseen. Oppilas siirtyy S1-oppimäärään silloin, kun hänellä on riittävä suomen tai ruotsin kielen taito, ja kun siirtyminen S1-oppimäärään tukee hänen oppimistaan. Kielitaidon arvioinnin tueksi on kehitteillä valtakunnallinen kielitaidon arviointiväline.

Koululaisten iltapäivätoiminta ja Harrastamisen Suomen malli

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee
▶ jatkaa toimenpiteitä Harrastamisen Suomen mallissa käytettävien harrastustilojen saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi.

Harrastamisen Suomen malli on sitoutunut järjestämään säännölliset yhteistyötapaamiset koulujen yhteyshenkilöille ja harrastustoimijoille. Yhteistyötapaamisten tavoitteena on yhteistyön kehittäminen, tilatarpeiden saatavuuden parantaminen sekä yhteisten rakenteiden vahvistaminen.

▶ vahvistaa palveluohjausta yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden kanssa vähän harrastavien lasten ja nuorten ohjaamiseksi harrastuksiin ja sitouttamiseksi harrastuksessa jatkamiseen.

Harrastamisen Suomen mallin koordinaattorit tekevät tiivistä yhteistyötä nuorten kanssa työtä tekevien sidosryhmien kanssa, mm. oppilashuolto, kouluvalmentajat, koulunuorisotyö ja alueellinen nuorisotyö ja eri maahanmuuttajajärjestöt. Kaupunginhallituksen erillismäärärahalla tulee neljäs koordinaattori kehittämään etsivän harrastustoiminnan toimintamalleja ja rakentamaan yhteistyötä vähemmän harrastavien nuorten sitouttamiseksi harrastuksiin. Henkilö sijoittuu kulttuurin- ja vapaa-ajan toimialalle. Kulttuurin- ja vapaa-ajan toimialalle on myös palkattu harrastamisen tietopohjaa koko toimialalla kehittävä koordinaattori, jonka työ tuottaa entistä parempaa tietoa Harrastamisen Suomen mallille. Lisäksi Harrastamisen Suomen malli Helsingissä on ottamassa käyttöön uutta ilmoittautumis- ja raportointijärjestelmää. Uuden järjestelmän kautta saadaan näkymä osallistujien taustatietoihin. Järjestelmä tulee käyttöön uuden tarjouskilpailun sopimuksiin merkittynä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee
▶ jatkaa toimenpiteitä iltapäivätoimintaan osallistumisen lisäämiseksi alueilla, joilla osallistuminen on vähäisempää.

Iltapäivätoiminnalla on keskeinen rooli lasten hyvinvoinnin ja arjen tukemisessa, ja sen saavutettavuuden varmistaminen on tärkeää. Olemme kehittäneet palvelunohjausta ja tiedottamista aktiivisesti. Tietoisuuden lisäämiseksi kouluissa on muun muassa järjestetty pop up -tapahtumia, joissa huoltajille on kerrottu iltapäivätoiminnasta sekä autettu ilmoittautumisessa. Lisäksi koulutulokkaiden huoltajia on informoitu iltapäivätoiminnan palvelusta sosiaalisen median kanavissa. Ammattilaisten tietoisuuden lisäämiseksi olemme järjestäneet tilaisuuksia sekä tehty hakuninfoon liittyvän video.

Yhteistyötä eri ammattilaisten välillä tullaan kehittämään ja tiivistämään myös jatkossa. Lisäksi etsimme tehokkaita keinoja, joilla osallistujamäärää saadaan kasvatettua niillä alueilla, joilla osallistuminen on vähäisempää. Jatkamme panostamista ammattilaisten välisen yhteistyön kehittämiseen ja tiivistämiseen, sillä yhdessä toimimalla voidaan löytää vaikuttavampia ratkaisuja. Yhteistyötä vahvistetaan opiskeluhuollon, oppimisen tuen ja esiopetuksen välillä, jotta palvelut ja prosessit selkeytyvät ja tukevat lasten arkea entistä paremmin. Koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään niin, että iltapäivätoiminnan rakenteet ja toimintamallit tulevat tutummiksi kaikille osapuolille.

Kuntalain (410/2015) 121 § mukaan tarkastuslautakunnan tulee laatia kaupunginvaltuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta arviointikertomus valtuustolle. Helsingin kaupungin hallintosäännön 21 luvun 2 §:n mukaan tarkastuslautakunta hankkii arviointikertomuksesta kaupunginhallitukselta ja tarvittaessa muilta kaupungin toimielimiltä lausunnot, jotka toimitetaan valtuustolle yhdessä arviointikertomuksen kanssa.

Tarkastuslautakunta hyväksyi 14.4.2026 vuoden 2025 arviointikertomuksen ja pyytää 27.5.2026 mennessä kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausuntoa kertomuksen kohdista:

• Sitovien tavoitteiden toteutuminen (s. 11‒13)
• Segregaation ehkäisemisen talousarviotavoitteet (s. 37‒40)
• Oppivelvollisuuden laajentumisen vaikutukset (s. 57‒60)
• Koululaisten iltapäivätoiminta ja Harrastamisen Suomen malli (s. 69‒73).

Päätös tullut nähtäväksi 12.05.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §