Tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja arviointisuunnitelma 2025

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antaa tarkastuslautakunnalle vuoden 2025 arviointikertomuksesta seuraavan lausunnon:

"Sitovien tavoitteiden toteutuminen

Tarkastuslautakunta suositteli vuoden 2025 arviointikertomuksessaan, että kaupunginkanslian, toimialojen ja liikelaitosten tulisi kiinnittää huomiota sitovien toiminnan tavoitteiden dokumentoitiin ohjeiden mukaisesti.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla tietojohtaminen ja tilastopalvelut-yksikkö koordinoi ja kokoaa sitovien toiminnan tavoitteiden dokumentoinnin. Dokumentoinnissa on kuvattu kaikkien sitovien toiminnan tavoitteiden mittareiden tavoitearvot sekä tietolähteet ja raportit, mistä seuranta-arvo tuotetaan. Lisäksi kaikista mittareista on laadittu erilliset liitteet, joissa on tarkemmin kuvattu mittareiden poimintasäännöt.

Sitovat toiminnan tavoitteet ja niiden mittareiden toteumat raportoidaan virallisten ennusteiden yhteydessä kaupunginkanslialle ja luottamuselimille.

Segregaation ehkäiseminen talousarviotavoitteet

Tarkastuslautakunta suositteli vuoden 2025 arviointikertomuksessaan, että kaupunginkanslian ja toimialojen tulisi määritellä segregaation ennaltaehkäisyn ja seurauksien lieventämisen tavoitteita konkretisoivat toimenpiteet, jotka ohjaavat talousarviomittareiden asettamista sekä huolehtia siitä, että kaupunkiyhteisten tavoitteiden talousarviomittarit luodaan yhteistyössä tai yhteisiksi asianomaisten toimialojen kanssa, jos tavoitteen saavuttaminen sitä edellyttää.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on ollut edustajia kaupunkitasoisessa segregaation ehkäisemisen ohjelmatyöryhmässä, jossa on kaupunkitasoisesti määritelty yhteiset segregaation ehkäisemisen talousarviotavoitteet. Segregaation ehkäisyä edistetään lisäksi osana muita ohjelmia, muun muassa asunnottomuusohjelman ja päihdestrategian tavoitteiden avulla.

Sosiaali-, terveys ja pelastustoimialan talousarviossa on määritelty keskeiset painopisteet ja teemat sekä niihin liittyvät sitovat toiminnan tavoitteet ja sitovat kaupunkiyhteiset tavoitteet. Tavoitteita konkretisoivat toimenpiteet kuvataan vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa.

Myös kaikki muut kaupunkiyhteiset tavoitteet on valmisteltu ja laadittu yhdessä kaupunginkanslian ja muiden toimialojen kanssa. Vuodelle 2026 kaupunkiyhteisten talousarviotavoitteiden valmistelua ja yhteistyötä on tiivistetty ja kaikilla toimialoilla on kolme (3) sitovaa kaupunkiyhteistä talousarviotavoitetta sekä muita yhteisiä kaupunkiyhteisiä talousarviotavoitteita.

Kaupungin häiriö- ja kriisiviestintä

Tarkastuslautakunta suositteli vuoden 2025 arviointikertomuksessaan, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulisi varmistaa häiriö- ja kriisiviestinnän harjoitusten säännöllisyys sekä riittävät viestinnän varahenkilöjärjestelyt myös pitkäkestoisissa häiriö- ja kriisitilanteissa.

Häiriö- ja kriisiviestinnän harjoitusten osalta tarkastuslautakunta totesi, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla harjoitellaan paljon häiriö- ja kriisitilanteiden viestintää. Toimialan viestintä osallistuu säännöllisesti sekä kaupungin sisäisiin että yhteistyökumppaneiden ja muiden viranomaisten harjoituksiin, ja tätä käytäntöä jatketaan. Pelastuslaitoksella on lisäksi säännöllisiä vuosittaisia lakisääteisiä harjoituksia.

Häiriö- ja kriisitilanteessa onnettomuus- ja varautumisviestintä tukee pelastuslaitoksen pelastus- ja väestönsuojelutoimintaa. Viestintä on tärkeä osa pelastuslaitoksen lakisääteistä viranomaistoimintaa. Toimialan häiriö- ja kriisitilanteiden viestinnän hallinta edellyttää jatkuvaa harjoittelua. Harjoitusten analysointi on tärkeää, jotta toimintaa voidaan kehittää.

Tarkastuslautakunta totesi arviointikertomuksessa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on asianmukaiset prosessit viranomaisviestintään häiriö- ja kriisitilanteissa. Suosituksena on varmistaa, että varahenkilöjärjestelyt ovat riittävät myös tilanteissa, joissa toimialaan kohdistuu pitkäkestoinen häiriö- tai kriisitilanne.

Riittävät viestinnän resurssit ovat keskeinen edellytys kansalaisten kriisinkestävyyden ja toimintakyvyn varmistamisessa vaativissa ja pitkäkestoisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa. Viestintä kuvaa jatkuvuussuunnitelmassaan, miten pitkäkestoisissa häiriö- ja kriisitilanteissa varmistetaan riittävät viestinnän resurssit. Häiriö- ja kriisitilanteissa viestinnän palvelut turvataan mahdollisimman pitkälle omalla henkilöstöllä normaaliajan vastuiden ja roolien mukaisesti. Tilanteen pitkittyessä viestinnän henkilöstö keskittyy etukäteen määriteltyihin viestinnän kriittisiin tehtäviin.

Tarvittaessa viestintään kohdennetaan lisäresursseja ensin oman palvelun sisältä ja sen jälkeen sovitun mukaisesti toimialan yhteisistä palveluista. Lisäksi voidaan neuvotella kaupunkitasoisesta viestinnän avusta kaupunginkanslian viestinnästä tai muilta toimialoilta. Näin toimittiin koronapandemian aikana.

Lasten ja nuorten suun terveydenhuolto

Tarkastuslautakunta suositteli vuoden 2025 arviointikertomuksessaan, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan suun terveydenhuollon tulee

Tarkastuslautakunnan havainnot ovat asianmukaisia. Suun terveydenhuolto suunnittelee ja toteuttaa toimenpiteet yhdessä sidosryhmien kanssa (muun muassa kouluterveydenhuolto, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala).

Omaishoitajien tukeminen ikääntyneiden palveluissa

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen arviointitoiminta pitää arviointikertomusta hyvänä ja omaishoitoa hyvin kuvaavana. Arviointitoiminta pitää myös arviointikertomuksen suosituksia kannatettavina.

Tarkastuslautakunta suositteli arviointikertomuksessaan, että arviointitoiminnan tulisi kerätä omaishoitajilta ja mahdollisuuksien mukaan omaishoidettavilta palautetta lyhytaikaishoidosta ja ryhtyä sen perusteella toimenpiteisiin. Tarkastuslautakunta totesi kertomuksessaan, että omaishoitajat käyttävät vain noin puolet lakisääteisistä vapaapäivistään.

Arviointitoiminta pitää tärkeänä, että omaishoitajat käyttävät lakisääteisiä vapaapäiviään, sillä tämä tukee omaishoitajien jaksamista. Arviointitoiminta haluaa kuitenkin korjata arviointikertomusta koskien vapaapäivien käyttöä siten, että tilastoista ei saada selvitettyä sitä, miten suuren osan kukin omaishoitaja on käyttänyt hänelle myönnetyistä vapaapäivistä. Sen sijaan tilastoista saadaan selville, että noin puolet omaishoitajista on käyttänyt lakisääteisiä vapaitaan.

Arviointitoiminta on toteuttanut vuonna 2024 omaishoitajakyselyn, jossa on muun muassa selvitetty syitä ja esteitä lakisääteisten vapaapäivien pitämiseen. Tämän pohjalta on jo tehty kehitystoimia, mutta sen lisäksi arviointitoiminta pitää kannatettavana arviointikertomuksen suositusta koskien palautteen keräämistä omaishoitajilta ja mahdollisuuksien mukaan omaishoidettavilta lyhytaikaishoidosta ja ryhtymistä toimenpiteisiin palautteen perusteella.

Arvioinnissa tehdyn päätelmän mukaan terveys- ja hyvinvointitarkastuksien hyödyntäminen ei ole vielä riittävää. Arviointikertomuksessa suositellaan ohjaamaan aktiivisesti omaishoitajia terveystarkastuksiin. Arviointitoiminta toteaa, että terveysasemien kanssa on tehty yhteistyötä omais- ja perhehoitajien terveystarkastusten osalta vuonna 2025 ja tätä jatketaan vuonna 2026. Kehittämisen kohteena on muun muassa ohjeistus siltä osin, että terveysasemilla tunnistetaan lakisääteinen tarveharkintainen velvoite omaishoitajien terveystarkastuksille, ja että niissä tilanteissa, kun omaishoitaja ei pysty tekemään Omaolo-palvelun kautta digitarkastusta, ohjataan häntä varamaan aika terveysasemalle.

Omaishoidon tuen kehittämishankkeessa asetettiin tavoitteeksi, että omaishoidon tuen ensimmäisen ja toisen hoitoisuusryhmän sopimusasiakkaista 80 prosentilla olisi pääsy kotihoidon lääkärin palveluihin. Tavoitetta ei saavutettu, koska ensimmäisessä hoitoisuusryhmässä 28 prosentilla ja toisessa ryhmässä 20 prosentilla asiakkaista oli kotihoidon lääkärin asiakkuus. Tätä pidetään arviointitoiminnassa tärkeänä tavoitteena. Tavoite on lisätty myös arviointitoiminnan ja Helsingin sairaalan strategiseen toimintasuunnitelmaan toimenpiteeksi ja sitä seurataan aktiivisesti.

Päihde- ja mielenterveyspalvelut lastensuojelun laitoshoidossa

Arviointikertomuksessa annetaan selkeä kuva lastensuojelulaitoksiin sijoitettujen lasten mielenterveys- ja päihdehoidon järjestämisvastuista ja hoidon saatavuuden nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Mielenterveys- ja päihdepalveluketjua ja integraatiota lastensuojelun kanssa on tavoitteellisesti kehitetty useamman vuoden ajan.

Arviointikertomuksessa on mainittu useita jo käynnissä olevia kehittämistoimia, muun muassa HUS nuorisopsykiatrian kanssa käynnissä oleva ESR+ IntO-hanke vuosina 2025–2027, jossa kehitetään nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun verkostoyhteistyön toimintamallia ja Auroranmäen EHO-osaston (erityinen huolenpito) hybridiyksikön hoito- ja toimintamallia.

Helsingin kaupungilla on uutena toimenpiteenä etenemässä hoitovastaava -toimintamalli. Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten hoitoon pääsyn parantamiseksi kehitetään niin sanottua hoitovastaava -toimintamallia. Hoitovastaava toimii lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän työparina ja tukee lapsen hoitoon pääsyä ja koordinoi hoitoa. Uudenmaan tasolla valmistellaan yhteistyössä HUS-yhtymän kanssa alaikäisten päihdepalveluketjua, jossa haetaan ratkaisuja muun muassa arviointikertomuksessa havaittuihin vastuiden ja työnjaon ongelmiin.

Terveydenhuollon digitaaliset palvelut

Tarkastuslautakunnan suosittelemia toimia Maisa-viesteihin vastaamiseksi ajallaan on tehty runsaasti vuoden 2025 aikana. Viiveet ovat selvästi lyhentyneet ja yhä useampi terveysasema on saanut kaikki Maisa-viestit käsiteltyä sovitussa ajassa. Tukitoimia ja kehittämistä on suunnattu niille terveysasemille, joissa ilmenee vielä haasteita.

Vuosien varrella kehitettyjen digitaalisten palveluiden runsauden on tunnistettu johtavan siihen, että asiakkaat eivät aina löydä tarkoituksenmukaisinta digipalvelua. Tämän vuoksi on käynnistetty laaja digipalveluiden kehittämisohjelma ja jatkossa kaikki digipalveluiden kehittämistoimet tullaan sitomaan uuteen digitaalisten palveluiden kokonaiskehittämiseen.

Kuten tarkastuslautakunta toteaa, Omaolo-palvelua on kehitetty pääosin tavoitteiden mukaisesti. Oirearvioiden käyttö on lisääntynyt ja palveluun on vastattu luotettavasti määräaikojen puitteissa. Asiakasohjausta Omaolon käyttöön uusissa oireissa tai oireiden pahenemistilanteissa on parannettu niin terveysasemien verkkosivuilla kuin Maisan asiakasportaalissa. Omaolon laajaa hyvinvointitarkastusta, jonka ammattilainen lähettää tarvittaessa asiakkaalle laajan palvelutarpeen arvioimiseksi on pilotoitu useissa eri palveluissa ja yksiköissä. Pilottitulosten perusteella hyvinvointitarkastuksen täyttäminen tuo arvokasta tietoa hoidon ja palvelukokonaisuuden suunnitteluun, mutta käytön laajentamisen haasteena on integroimattomuus Apottiin, muut osin rinnakkaiset kyselyt ja hyvinvointitarkastuksen työläys niin asiakkaalle kuin ammattilaiselle.

Tarkastuslautakunta toteaa, että digitaalisten palveluiden vaikutusta perusterveydenhuollon hoitoon pääsyyn ei voida arvioida. Digitaalisen palvelun kautta tulevista yhteydenotoista tehdään samanlaiset hoidon tarpeen arvioinnin merkinnät kuin puhelimitse tai paikan päälle tulleista, mutta hoitotakuun seurannan osalta ei pystytä erottelemaan, onko hoidon tarpeen arviointi tehty digitaalisen vai muun yhteydenoton yhteydessä."

Tarkastuslautakunta hyväksyi 14.4.2026 vuoden 2025 arviointikertomuksen ja pyytää 27.5.2026 mennessä sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausuntoa kertomuksen kohdista:

- sitovien tavoitteiden toteutuminen
- segregaation ehkäisemisen talousarviotavoitteet
- kaupungin häiriö- ja kriisiviestintä
- lasten ja nuorten suun terveydenhuolto
- omaishoitajien tukeminen ikääntyneiden palveluissa
- päihde- ja mielenterveyspalvelut lastensuojelun laitoshoidossa
- terveydenhuollon digitaaliset palvelut