Tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja arviointisuunnitelma 2025
HEL 2025-007278
Asialla on uudempia käsittelyjä
Tämä on esitys
Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto tarkastuslautakunnalle vuoden 2025 arviointikertomuksesta
Lausuntoehdotus
Kaupunkiympäristölautakunta antaa vuoden 2025 arviointikertomuksesta seuraavan lausunnon:
Sitovien tavoitteiden toteutuminen (s. 11‒13)
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkanslian, toimialojen ja liikelaitosten tulee kiinnittää huomiota sitovien toiminnan tavoitteiden dokumentointiin ohjeiden mukaisesti.
- Kaupunkiympäristön toimiala tarkentaa toimintatapojaan sitovien toiminnan tavoitteiden dokumentoinnissa ohjeiden mukaisesti. Jos sitovat tavoitteet eivät toteudu, esitetään myös syyt tavoitteiden toteutumatta jäämiselle. Lisäksi toimiala varmistaa, että kaikki tarvittavat dokumentit tallennetaan ohjeistuksen mukaisesti.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee esittää toteutumattomien sitovien toiminnan tavoitteiden selvityksissään kaupunginvaltuustolle syyt tavoitteiden toteutumattomuudelle.
Tavoite kaupungin kasvamisesta tasapainossa lähiluonnon kanssa ei toteutunut, koska mittari kaupungin oman asuntotuotannon rakentamisaloituksista ei toteutunut.
- Asuntotuotantotavoite perustuu asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman (AM-ohjelma) linjauksiin, joiden mukaan tavoitteena on 1 500 asunnon vuotuinen tuotanto, josta vähintään 750 asuntoa on pitkäaikaisesti säänneltyjä ARA-vuokra-asuntoja (nyk. VARKE = Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus) ja vähintään 250 asuntoa on muita hallinta- ja rahoitusmuotoja: vielä tulevina vuosina rakentuvat Hitas-, hintakontrolloidut ja asumisoikeusasunnot sekä mahdolliset vuokralla omaksi -tyyppiset asunnot sekä omistusasunnot kaupunkiuudistusalueille, jos tuotantoa ei sinne muuten käynnisty.
- Vuoden 2025 asuntotuotanto käynnisti 838 asunnon rakentamisen (10 hanketta). 712 asuntoa (8 hanketta) oli pitkäaikaisesti säänneltyjä VARKE-vuokra-asuntoja ja VARKE- asumisoikeusasuntoja, joista 54 % eli 449 asuntoa oli VARKE-vuokra-asuntoja (4 hanketta, joista 2 on ikääntyneiden ER-hankkeita). 31 % eli 263 asuntoa oli VARKE-asumisoikeusasuntoja (4 hanketta) ja 15 % eli 126 asuntoa oli Hitas-asuntoja (2 hanketta).
- Käynnistyneiden hankkeiden jakaumassa VARKE-vuokraa on aloitettu nykyistä tavoitetta vähemmän ja välimuotoa eli Hitasta ja asumisoikeutta tavoitetta enemmän. Hankkeen hallintamuoto määräytyy jo tontinvarausvaiheessa, ja Att:n (=Asuntotuotanto) vuonna 2025 käynnistyneiden hankkeiden hallintamuotojakauma kuvastaa edelleen varsin tarkasti aikaisempaa jakaumatavoitetta (50 % ARA-vuokraa ja 50 % välimuotoa).
- Nykyisen tavoitteen hallintamuotojakaumaan verrattuna VARKE-vuokrahankkeita on käynnistetty noin 300 asunnon verran liian vähän ja näille hankkeille tarvitaankin lisää soveltuvia, rakentamiskelpoisia tontteja. Samalla vaikuttamistyötä valtion suuntaan VARKE:n lainavaltuuksien riittävän tason turvaamiseksi on tarpeen jatkaa.
- Kaupungin oma asuntotuotanto saavutti viime vuonna noin 26 % osuuden koko kaupungin alkaneiden asuntojen määrästä, vaikka ei yltänyt lukumääräiseen tavoitteeseensa.
- Näillä näkymin VARKE-asumisoikeus uudishankkeita ei voida niiden rahoituksen lakkauttamisen vuoksi enää aloittaa. Att:n rakennuttama viimeinen Haso- hanke (Haso= Helsingin asumisoikeus Oy) Kalasatamassa kirjautuu vuoden 2026 aloituksiin.
Tavoite kaupunkilais- ja asiakaskokemuksen paranemisesta ei toteutunut, koska asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset eivät olleet riittävän korkeita.
Kaupunkilaistyytyväisyysasteen laskennassa huomioidaan kolmen eri kyselyn tulokset ja niiden analyysit:
- Analyysi Yhdyskuntatekniset palvelut –kyselyn tuloksista: Laaja tyytyväisyyskysely suoritetaan vuosittain keväällä ja tulokset saadaan syyskuussa. Kyselyn tulos muodostuu katujen, puistojen ja valaistuksen arvosanoista. Kyselyn kokonaistulos (3,93) on parantunut edellisestä vuodesta (3,82). Tulos on parantunut lähes kaikkien osamittareiden osalta, ja jokainen osamittari ylittää tavoitearvon (3,4).
- Analyysi KTI-asiakaskyselyn tuloksista: Laaja asiakastyytyväisyystutkimus teetetään KTI-asiakastieto Oy:llä parillisina vuosina ja 2 suppeaa tutkimusta tehdään itse parittomina vuosina. Laajuuseron vuoksi tuloksia voidaan vertailla vain osittain. Vuonna 2024 tehty laaja tutkimus osoitti tyytyväisyyttä valmiisiin hankkeisiin ja parannustarpeita mm. hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen liittyen verrattuna 2022 kyselyyn. Tilankäyttäjien tyytyväisyys kiinteistöjen piha-alueisiin pysyi samana vuosina 2022-2024. Kyselyn mukaan tilat ja niiden tekniset ratkaisut mahdollistavat jätteiden kierrättämisen ja lajittelun paremmin vuonna 2024 kuin vuonna 2022. Vuoden 2025 suppeat tutkimustulokset (3,27) olivat positiiviset verrattuna vuoden 2024 laajaan kyselyyn (2,98). Vuoden 2025 tuloksessa käytettiin vuoden 2025 suppeaa tutkimustulosta. Seuraavan kerran laaja tutkimus tehdään syksyllä 2026.
- Analyysi viestintätutkimuksen tuloksista: Viestintätutkimusta ei tehty vuonna 2025, joten tutkimuksen osalta on käytetty vuoden 2024 tuloksia (2,7), jotka ovat uusimmat käytettävissä olevat tulokset. Mittarin tuloksena käytetään siis lähtöarvoa. Kyselyn tulokset vaikuttavat kolmasosaan mittarin arvosta. Jos tulos otettaisiin vain kahdesta muusta vuonna 2025 tehdystä kyselystä, mittarin tavoitearvo olisi toteutunut
Asioivien asiakkaiden asiakastyytyväisyyslaskennassa huomioidaan kuuden eri kyselyn tulokset ja niiden analyysit:
- Analyysi asunnonostajien tyytyväisyydestä (ATT): Vuoden 2024 asiakastyytyväisyyden tulos 3,78 on parantunut vuoden 2023 tuloksesta 3,47. Vuoden 2025 tulos saadaan myöhemmin ja tämän vuoksi mittarin tuloksena käytetään edellisen vuoden tuloksia. Vuonna 2024 valmistui 4 hanketta: 3 Haso-hanketta ja yksi Hitas-hanke. Tulos saatiin vain Haso-hankkeista. Kyselyssä parhaat arvosanat saatiin pohjaratkaisun toimivuudesta, asunnon valmiudesta sisään muutossa, kohteen sijainnista sekä kohdetta / asuntoa koskevasta esitemateriaalista. Kyselyssä huonoimmat arvosanat saatiin urakoitsijan tekemistä jälkitöistä, asioinnin/palvelun saamisen helppoudesta, piha-alueen viihtyisyydestä sekä asunnon hinta-laatusuhteesta. Avovastauksissa negatiivisia kommentteja saivat Hason vastikekorotukset ja isännöintitoimiston toiminta, johon Att ei ole voinut vaikuttaa. Piha-alueen viihtyisyyden osalta korostuu, että yhden kohteen tontin koon vuoksi piha on pieni.
- Analyysi rakennuslupaa hakeneiden tyytyväisyydestä: Rakennuslupaa hakeneiden asiakkaiden asiakastyytyväisyys parani lähtötasosta (3,64) hieman (vuoden 2025 toteuma oli 3,78). Yleisesti rakennuslupaa hakeneet kiittivät eniten nopeaa ja sujuvaa käsittelyä, ystävällistä asiantuntevaa palvelua sekä selkeitä ohjeita ja neuvontaa. Suurimmat kehittämiskohteet liittyivät pitkiin ja vaihteleviin käsittelyaikoihin, vaiheittan esitettyihin täydennyspyyntöihin sekä tavoitettavuuden ja viestinnän haasteisiin.
- Analyysi kunnossapitolainmukaisen ilmoitusmenettelyn (katutyöilmoitusten käsittely) asiakastyytyväisyydestä: Asiakastyytyväisyys heikkeni hieman lähtötasosta (4,37) vuoden 2025 toteumaan (4,15). Palvelun suurimmat vahvuudet olivat nopeus, ystävällinen asiakaspalvelu ja sujuva prosessi silloin kun kokonaisuus toimi. Keskeisimmät kehittämistarpeet liittyivät käsittelyaikojen ennakoitavuuteen, digitaalisten palveluiden toimivuuteen (erityisesti Haitaton-järjestelmän haasteisiin) sekä ohjeistuksen ja viranomaisviestinnän selkeyteen ja ymmärrettävyyteen.
- Analyysi elintarviketarkastusten asiakastyytyväisyydestä: Asiakastyytyväisyys parani hieman lähtötasosta (4,3) vuoden 2025 toteumaan (4,5).Palvelussa onnistuttiin erityisesti ystävällisessä ja asiantuntevassa kohtaamisessa (asiakkaat kokivat tulleensa kuulluiksi), selkeässä neuvonnassa sekä sujuvissa tarkastuskäynneissä. Kehittämistarpeet liittyvät tarkastusten ajoitukseen (tarkastukset ruuhka- ja lounasaikoina koettiin kuormittavina), eri tarkastajien tulkintojen yhdenmukaisuuteen sekä ennakoivan ohjauksen lisäämiseen, esim. infoin.
- Analyysi Tonttijaon asiakastyytyväisyydestä: Asiakastyytyväisyys heikkeni hieman vuoden 2024 lähtötasosta (4,8) vuoden 2025 toteumaan (4,6). Palvelussa onnistuttiin ystävällisessä ja aktiivisessa asiakaskohtaamisessa, nopeassa etenemisessä ja hyvässä neuvonnassa. Kehityskohteina nostettiin esiin erityisesti oikean palvelun löytäminen, prosessin etenemisestä viestiminen ja ohjeiden kansantajuistaminen.
- Analyysi pysäköintitunnusten (sähköinen pyyntö) asiakastyytyväisyydestä: Asiakastyytyväisyys heikkeni kaikista palveluista eniten lähtötasosta 4,4 vuoden 2025 toteumaan 3,5 vaikuttaen selkeimmin siihen, ettei tavoiteltuun sitovan tavoitteen mittaritasoon päästy. Asiakastyytyväisyyden heikkenemiseen vaikuttivat ensisijaisesti kaksi asiaa: asukaspysäköintitunnuksen vuosien 2024–2025 vaihteessa merkittävästi noussut hinta sekä uuden pysäköintitunnusten verkkokaupan avautuminen ja sen toimivuuden haasteet.
Itämeren suojelu (s. 27−30)
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan ympäristöpalvelujen tulee:
Asettaa kaikille kauden 2024–2028 Itämerihaasteen toimenpiteille tavoitetasot sekä mittarit, joilla toimenpiteiden toteutumista voidaan seurata.
- Toimenpiteiden vastuutahot ovat edustettuina sisäisessä Itämeri-työryhmässä, jossa seurataan toimenpiteiden etenemistä. Itämerihaasteen koordinaattori koostaa vuosittain raportin toimenpideohjelman edistymisestä. Kun Ympäristövahti-työkalu otetaan käyttöön, ohjelman toteuman seuranta ja suunnittelu tehdään sen avulla. Ympäristövahti-palveluun kirjataan myös yhdessä vastuutahojen kanssa määritelty tavoitetaso, jota seurataan jatkossa säännöllisissä tapaamisissa ja kaupungin sisäisen Itämeri-työryhmän kokouksissa.
- Osalle toimenpiteille on jo toimenpidekauden alusta asetettu tavoitetasot ja lopuille toimenpiteille tämä tehdään Ympäristövahtiin siirryttäessä yhdessä vastuutahojen kanssa. Tavoitetasojen määrittelyssä huomioidaan myös kunnianhimoinen ja esimerkillinen vesiensuojelu toimenpideohjelman kokonaisvaltaisen toteutumisen lisäksi. Itämerihaasteen toimenpideohjelman tarkoitus on ylittää lain vaatima minimitaso.
Varmistaa, että toimenpiteille on määritelty sellaiset vastuutahot, jotka voivat konkreettisesti edistää kyseisiä toimenpiteitä.
- Toimenpideohjelmaa laadittaessa vastuutahojen määrittely tehtiin yhdessä vastuutahojen kanssa ja ne on kirjattu ohjelmaan. Vastuutahoja on pyydetty nimeämään henkilö sisäiseen Itämeri-työryhmään ja vastaamaan toimenpiteen toteuttamisesta ja raportoinnista. Vastuun jalkauttamisessa on ollut joitakin haasteita esimerkiksi henkilövaihdosten ja tiedonkulun takia. Osana siirtymisprosessia Ympäristövahtiin yhteyshenkilöt tullaan käymään läpi toimenpiteittäin ja päivittämään tarvittaessa.
- Kaupunki on jatkuvassa muutoksessa ja myös toimenpiteiden tarkoituksenmukaisin toteutustapa ja vastuutaho voidaan päivittää toimenpidekauden aikana. Säännöllisesti kokoontuva sisäinen Itämeri-työryhmä mahdollistaa keskustelun toimenpiteiden toteuttamisesta ja yhteistyöstä eri palveluiden välillä ja vastuutahoja voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti kaupunkitasolla.
- Toimenpideohjelmaan laadittaessa tunnistettiin, että osa kunnianhimoisimmista toimenpiteistä ei ole toteutettavissa ilman ulkoista rahoitusta tai lisäresursointia. Tästä syystä osalla vastuutahoista ei välttämättä ole ollut riittävää resurssia viedä konkreettisesti eteenpäin yksittäisiä toimenpiteitä niiden vaatimalla laajuudella.
Lisätä yhteistyötä HSY:n kanssa niiden Itämerihaasteen toimenpiteiden toteuttamiseksi, joissa HSY:n panos on tarpeellinen.
- HSY:n edustaja oli mukana toimenpideohjelman laatimisvaiheessa järjestetyissä työpajoissa keväällä 2023. Yhteistyö HSY:n kanssa on aktiivista ja heillä on edustaja toimenpideohjelman toteutusta seuraavassa kaupungin sisäisessä Itämeri-työryhmässä. HSY:llä on oma Itämeri-ohjelmansa. Kartoitetaan yhdessä HSY:n kanssa ne toimenpiteet, joissa yhteistyötä voidaan edelleen tiivistää.
- HSY:n rooli oli mainittu tässä arviointikertomuksessa hulevesiteeman toimenpiteiden yhteydessä. HSY:llä ja kaupungilla on keskinäinen hulevesisopimus, jossa on sovittu vastuista
Tarkastuslautakunta toteaa, että Kaupunkiympäristön toimialan tulee nimetä selkeät vastuutahot vesienhallinnan kokonaisuuden koordinoinnin kehittämiselle.
- Vesienhallinnan kokonaisuuden koordinointiin liittyvät haasteet on tunnistettu myös Itämeri-toimenpideohjelmaa laadittaessa. Vesienhallinnan teemat läpileikkaavat monia toimialan toimintoja, joista osan koordinointivastuu on selkeä ja tarkoituksenmukainen. Toimialalle on rekrytoitu lisäresurssia vesienhallintaan, muun muassa hulevesien hallintaan ja virtavesien suojeluun liittyen. Itämeri-ohjelman näkökulmasta yhteistyön tiivistäminen on tarpeen eri palveluiden ja vesienhallintaan liittyvien aihekokonaisuuksien välillä kaupunkiympäristön toimialalla ja etenkin johdon sitoutuminen on tärkeää. Vesienhallinnan vastuiden tilannekuva ja koordinoinnin kehittämistarpeet viedään toimialan ylimmän johdon käsiteltäväksi.
Elinkaaren hallinta hankinnoissa ja rakentamisessa (s.32−35)
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee varmistaa yhteinen ymmärrys elinkaariarvioinnista ja elinkaarikustannusten laskennasta eri palveluissa, jotta hankkeen koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ja kustannukset voidaan ottaa huomioon.
- Kaupunkiympäristön toimiala vahvistaa palveluiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta elinkaarivaikutusten ja -kustannusten arvioinnista yhteisen ymmärryksen kasvattamiseksi. Esimerkiksi tilat-palvelussa tänä vuonna käynnissä oleva elinkaarikustannusten laskennan menettelytavan määrittäminen nykytilaselvityksineen ja tulevaisuuden tarpeiden arviointeineen antaa hyvän lähtökohdan myös laaja-alaisempiin keskusteluihin toimialalla.
- Kaupunkiympäristön toimialalla huomioidaan ja optimoidaan jo nyt hankkeiden suunnitteluvaiheessa mm. erilaisten ratkaisujen, järjestelmien ja materiaalien elinkaarikustannuksia ja -vaikutuksia. Elinkaariedullisuus on usein todennettu aikaisemmissa hankkeissa tai käyttövaiheen aikana erillisillä laskelmilla tai kokemusperäisesti. Optimaaliseen elinkaariedullisuuteen ohjaavia tavoitteita, vähimmäisvaatimuksia ja toteutustapoja sisällytetään suunnitelmiin ja hankinta-asiakirjoihin, joilla urakat kilpailutetaan. Näin kilpailutetuissa hankinnoissa ei välttämättä ole tarpeen tarkastella erikseen monia eri vaihtoehtoja tai teettää joka hankkeessa erikseen elinkaarivaikutusten tai -kustannusten arviointia samankaltaisista ratkaisuista.
- Kaupunkiympäristön toimialan tavoitteena on selkeyttää ja yhtenäistää palveluiden näkemyksiä siitä, missä yksityiskohdissa elinkaarivaikutusten tai -kustannusten erillinen hankekohtainen selvittäminen on tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee lisätä rakentamisen suunnittelusta, rakennuttamisesta ja käytöstä vastaavien tahojen vuoropuhelua, jotta hankkeessa voidaan valita sen koko elinkaaren kannalta kustannustehokas ja ympäristöystävällinen vaihtoehto.
- Kaupunkiympäristön toimiala tarkastelee rakentamisen prosessejaan lisätäkseen tai parantaakseen hankkeissa oikea-aikaista vuoropuhelua suunnittelusta, rakennuttamisesta ja käytöstä vastaavien tahojen välillä vähentääkseen eroja vuoropuhelun toteutuksessa eri hankkeiden välillä ja varmistaakseen koko elinkaaren kannalta kustannustehokkaat ja ympäristöystävälliset ratkaisut.
- Vuoropuheluiden toteutustavat eri palveluiden prosesseissa ovat erilaisia. Niiden tavoitteina on varmistaa tiedonkulku mm. ylläpitovaiheen aikana kertyvistä käyttökokemuksista, huolto- ja korjaustarpeista ja kustannuksista osaksi suunnittelun lähtötietoja sekä aiemmin tai hankkeen aikana tehtyjen laskelmien ja arviointien hyödyntäminen. Parhaan lopputuloksen varmistamiseksi on tärkeää huomioida kaikki kunkin prosessin osapuolet kaikissa palvelukokonaisuuksissa toimialan sisällä hankinnan valmistelusta ja suunnittelusta rakentamiseen, käyttövaiheeseen ja mahdolliseen purkamiseen asti.
- Vuoropuhelu eri tahojen välillä on jo nyt vakiintunut osa prosesseja erityisesti asuntojen ja toimitilojen rakentamisessa, mutta käytännöt eri hankkeissa saattavat vaihdella jonkin verran. Suunnitteluohjeita kehitetään jatkuvasti yhdessä eri osapuolten kanssa.
Segregaation ehkäisemisen talousarviotavoitteet (s. 37‒40)
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkanslian ja toimialojen tulee määritellä segregaation ennaltaehkäisyn ja seurauksien lieventämisen tavoitteita konkretisoivat toimenpiteet, jotka ohjaavat talousarviomittareiden asettamista.
- Segregaation ehkäisyn kaupunkitasoisten tavoitteiden valmistuminen viivästyy alkuperäisestä aikataulusta. Tavoitteet toimitetaan toimialoille toukokuussa, minkä jälkeen toimialalla voidaan määritellä niitä konkretisoivat toimenpiteet talousarviomittareiden pohjaksi. Toimenpiteiden valmistelussa hyödynnetään toimialan segregaation ehkäisyn ohjelmaa, jonka tarkoituksena on vahvistaa segregaation ehkäisyn ja lieventämisen vaikuttavuutta toimialan perustyössä.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkanslian ja toimialojen tulee huolehtia siitä, että kaupunkiyhteisten tavoitteiden talousarviomittarit luodaan yhteistyössä tai yhteisiksi asianomaisten toimialojen kanssa, jos tavoitteen saavuttaminen sitä edellyttää.
- Kaupunkiympäristön toimiala tekee talousarviomittareiden valmistelussa yhteistyötä kaupunginkanslian kanssa.
Esittelijän perustelut
Kuntalain (410/2015) 121 § mukaan tarkastuslautakunnan tulee laatia kaupunginvaltuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta arviointikertomus valtuustolle. Helsingin kaupungin hallintosäännön 21 luvun 2 §:n mukaan tarkastuslautakunta hankkii arviointikertomuksesta kaupunginhallitukselta ja tarvittaessa muilta kaupungin toimielimiltä lausunnot, jotka toimitetaan valtuustolle yhdessä arviointikertomuksen kanssa.
Tarkastuslautakunta hyväksyi 14.4.2026 vuoden 2025 arviointikertomuksen ja pyytää 27.5.2026 mennessä kaupunkiympäristölautakunnan lausuntoa kertomuksen kohdista:
– Sitovien tavoitteiden toteutuminen (s. 11‒13)
– Itämeren suojelu (s. 27−30)
– Elinkaaren hallinta hankinnoissa ja rakentamisessa (s.32−35)
– Segregaation ehkäisemisen talousarviotavoitteet (s. 37‒40)
Kasvatus- ja koulutuslautakunta 05.05.2026 § 155
05.05.2026 Ehdotuksen mukaan
30.04.2026 Ehdotuksen mukaan
14.04.2026 Ehdotuksen mukaan
07.04.2026 Ehdotuksen mukaan
12.08.2025 Ehdotuksen mukaan
13.05.2025 Ehdotuksen mukaan
Esittelijä
Nimi
Ville Lehmuskoski
Titteli
Kaupunkiympäristön toimialajohtaja