V 10.9.2025, Kansalliskielilautakunnan vuosikertomus 2024 ja raportti 2023–2025
V 10.9.2025, Kansalliskielilautakunnan vuosikertomus 2024 ja raportti 2023–2025
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi liitteenä 3 olevan kansalliskielilautakunnan vuosikertomuksen ja kehottaa toimialoja ja keskushallintoa huomioimaan vuosikertomuksessa 2024 esitetyt seuranta- ja toimenpide-ehdotukset.
Lisäksi kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi liitteenä 1 olevan kansalliskielilautakunnan raportin toiminnastaan kunta-Helsingin osalta 1.1.2023–31.5.2025 ja toimittaa sen tarvittavia jatkotoimenpiteitä varten toimialoille, virastoille ja liikelaitoksille.
Esittelijän perustelut
Kansalliskielilautakunta on laatinut kaupunginhallitukselle raportin toiminnastaan kuluneella valtuustokaudella. Kansalliskielilautakunnan ensimmäinen toimikausi alkoi 1.1.2023. Lautakunta on toimikautensa aikana mm. toteuttanut asiantuntijakuulemisia, antanut lausuntoja ja laatinut kielisuunnitelmia. Tarkemmat toimenpiteet ja lautakunnan ehdotukset kaksikielisyyden edistämiseksi käyvät ilmi raportista (liite 1).
Kansalliskielilautakunnan vuosikertomuksessa (liite 3) käydään läpi ruotsinkielisten palvelujen toteutumista kaupungin palveluissa vuonna 2024. Keskeisimmät havaitut puutteet koskivat terveydenhuollon takaisinsoittopalveluita, lasten ja nuorten ruotsinkielisiä psykiatrisia palveluita, palautekanavien toimivuutta ruotsin kielellä sekä vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ruotsinkielisten paikkojen riittävyyttä.
Kansalliskielilautakunta esittää toimenpide-ehdotuksia täydentämään aikaisemmin esitettyjä toimenpide-ehdotuksia:
- Osaksi vaikutusten arviointia päätöksissä sisällytetään luonnollisena osana kielellisten vaikutusten arviointia kansalliskielten ja erityisesti vähemmistökieli ruotsin näkökulmista.
- Kielitaitovaatimus kuvataan selkeästi osana työtehtävien pätevyysvaatimuksia.
- Vuonna 2024 sotepe-toimialalla alkanut ”pokka ruotsi- våga tala svenska” kielikampanjaa tulee jatkaa ja laajentaa edelleen.
- Sotepe-toimialan palautekanavat tulee kehittää niin että ne toimivat nykyistä paremmin ruotsin kielellä.
- Sotepe-toimialalla tulee varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja riittävyys molemmilla kansalliskielillä kuten esimerkiksi ruotsinkielisten terveydenhuollon takaisinsoittopalveluissa, lasten ja nuorten ruotsinkielisten psykiatristen palveluissa, palautekanavien toimivuudessa ruotsin kielellä sekä ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon ruotsinkielisissä palveluissa.
- Sotepe-toimialalla tulee kiinnittää erityistä huomiota vähemmistökielen tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistoiminnalle toimialan palveluissa sekä yhteistyöhön kaksikielisten hyvinvointialueiden välillä myös näiden teemojen ympärillä.
- Kaupungin kaksikielisen logotyypin hyödyntämistä laajennetaan.
Lisäksi lautakunta esittää, että vuonna 2023 vuosikertomuksessa esitettyjä toimenpide- ja seurantamenetelmäehdotuksia jatketaan. Ehdotukset on lueteltu liitteen 3 s. 23 alkaen.
Kansalliskielilautakunnan toiminta kunta-Helsingin osalta 2023–2025
Kansalliskielilautakunta on sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen uudistuksen jälkeen toiminut myös yleisesti kaupungin kaksikielisyystoimielimenä jatkaen kaksikielisyystoimikunnan työtä. Tästä toiminnasta määrätään hallintosäännössä. Liitteenä 1 olevassa raportissa kerrotaan lautakunnan toiminnasta 1.1.2023–31.5.2025 ns. kunta-Helsingin osalta.
Lautakunta tarkasteli toimikautensa aikana suurimman osan toimialojen, virastojen ja liikelaitosten kielisuunnitelmista. Lautakunta totesi, että suurimmassa osassa kielisuunnitelmia kaksikielisyyttä käsiteltävän melko pintapuolisesti, eikä kehittämiskohteita tai niiden kehittämissuunnitelmia ollut juuri dokumentoitu. Lautakunta kehottaakin kiinnittämään huomiota siihen, että kielisuunnitelma on kansalliskielten turvaamisen väline.
Henkilöstön saatavuudessa on ollut lautakunnan toimikauden aikana sekä suomen- että ruotsinkielisissä palveluissa erityisiä haasteita, joita on pyritty ratkaisemaan aihetta koskevalla pormestarin johtamalla strategisella ohjelmaryhmällä. Mukana keinovalikoimassa ovat olleet myös rekrytoinnit ulkomailta. Lautakunta toteaa, että myös henkilöstön suomenkielentaidon vaatimuksia voidaan laskea tietyissä tehtä-vissä, joissa toimitaan ruotsiksi.
Kaupungilla on käynnissä henkilöstöjohtamisen kokonaisuudistus, jossa niin prosesseja kuin tietojärjestelmiä uudistetaan modernimmiksi. Lautakunta katsoo, että tässä työssä on pidettävä mukana myös henkilöstön kielisyyden teemat.
Kaksikielisen Helsinki-kehystunnuksen käytön ohjeistusta tulee lautakunnan mukaan edelleen levittää paremmin organisaatiossa. Suurimmalta osalta tahattomista tunnuksen kieliversion käytön virhetilanteista vältyttäisiin, jos lähtökohtana olisi aina kaksikielinen tunnus. Kaksikielisen tunnuksen käyttö yksikielisessä materiaalissa vielä korostaisi kaupungin kaksikielisyyttä.
Raportti sisältää edellisten lisäksi useita kehotuksia kaksikielisyyden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi kaupungin toiminnassa.
Toimivalta
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain (615/2021) 19 §:n 4 momentin mukaan Helsingin kaupungin kansalliskielilautakunnan on annettava vuosittain hallitukselle kertomus kielivähemmistön palvelujen toteutumisesta. Hallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin lautakunnan antama kertomus antaa aihetta.
Kansalliskielilautakunta on käsitellyt vuosikertomuksen 2024 kokouksessaan 24.4.2025 ja sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta kokouksessaan 13.5.2025.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Jan Ihatsu, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36276