Vahingonkorvausvaatimus, autovaurio

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 29.4.2025 esittänyt kaupungille määrältään 180 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui 22.4.2025 klo 7 ajettaessa mukulakivikadussa olleeseen useamman senttimetrin syvyiseen kuoppaan Laivasillankatu 6 kohdalla. Hakija on toimittanut vaatimuksensa yhteydessä kartan, johon vahinkopaikka on merkitty.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Laivasillankatu on kokoojakatu ja luokiteltu II-luokan kunnossapidettäviin väyliin.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla ollut laakea painauma on sijainnut ajoradan oikeassa reunassa suojatien etureunassa. Painauma on ollut loivareunainen ja halkaisijaltaan noin 80 cm ja keskeltä syvimmiltään noin 5 cm. Vahinkopaikkaa on tarkkailtu useita kertoja edeltävän kuukauden aikana, eikä paikalla ole havaittu korjaustarvetta. Kiveys on korjattu kiireettömänä työnä heinäkuussa 2025. Laivasillankatu on vanha kivikatu, jossa on risteysalueella paljon erilaisia painaumia ja heittoja, mikä on normaalia vanhoille kivikaduille.

Kaupungille ei ole annettu tammi–huhtikuun 2025 aikana palautteita vahinkopaikalla olleesta kuopasta ennen vahingon tapahtumista. Kaupungille on saapunut vahingon jälkeen 4.5.2025 hakijan antama palaute vahinkopaikalla olleesta kuopasta. Kaupungille ei ole esitetty muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia vahinkopaikalta.

Liikennemäärä vahinkopaikalla on 6 200 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Forecan mukaan Kaisaniemen havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa vahinkopäivänä 22.4.2025 klo 7 on ollut selkeää ja poutaista. Lumen syvyys on havaintoaseman mittauksissa ollut 0 cm. Lämpötila on vaihdellut 5.–12.4.2025 nollan molemmin puolin useita kertoja. 9.4.2025–12.4.2025 on esiintynyt sateita, jotka ovat sataneet lumena ja vetenä. Vesisateita on esiintynyt myös 17.4.2025 ja 20.–21.4.2025. Lämpötila on noussut plussan puolelle 12.4.2025 klo 3 ja pysynyt plussan puolella vahinkohetkeen saakka.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Routiminen tarkoittaa maaperän tilavuuden muutosta, kun vesi jäätyy tai sulaa maan sisällä. Routaa alkaa muodostua, kun maan lämpötila laskee pakkaselle. Routimista edesauttavat erityisesti pitkät ja kireät pakkasjaksot, jolloin routa ulottuu syvemmälle maahan. Runsaat sateet ja niistä johtuva korkea kosteuspitoisuus maaperässä voimistavat jäätymisen aiheuttamaa laajenemista. Myös vähäinen lumipeite pakkaskaudella altistaa maaperän routimiselle, koska tällöin lumi ei suojaa maata pakkaselta. Routiminen heikentää teiden kuntoa. Päällystetyillä teillä se aiheuttaa murtumia ja päällystämättömillä kelirikkoa. Kivipäällysteisillä teillä routiminen voi nostaa ja siirtää kivipäällystettä epätasaisesti. Seurauksena ajoradan pinta voi aaltoilla, saumat avautua ja yksittäiset kivet nousta tai kallistua.

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikka on ollut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa vahingon tapahtuma-aikaan. Loiva ja laakea painauma ei ole edellyttänyt kiireellisiä kunnossapitotoimenpiteitä, ja se olisi ollut sijaintinsa puolesta ollut myös väistettävissä.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.