Vahingonkorvausvaatimus, kompastuminen

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 14.5.2025 esittänyt kaupungille määrältään 1 000 euron ja osittain yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan vahingonkärsijä kompastui korotettuun katukivetykseen 22.4.2025 noin klo 14 Sörnäisten metroasemalle kävellessä. Hakija on toimittanut vaatimuksen yhteydessä kartan, johon vahinkopaikka on merkitty.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kadut rakennetaan alueidenkäyttölain mukaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Katu on suunniteltava ja rakennettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapitoon luetaan katualueella olevien istutusten, kadun kalusteiden, korokkeiden, suojakaiteiden, liikennemerkkien ja muiden vastaavien laitteiden kunnossapito.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Vahinkopaikka on suojatie, jota kunnossapidetään A-luokan mukaisesti.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnosta on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta sekä liikenne- ja katusuunnittelupalvelun johtavalta katuasiantuntijalta. Saadun selvityksen mukaan jalkakäytävän ja pyörätien välissä oleva korkeusero on suunnitteellinen ratkaisu eikä siinä ole rakenteellista vikaa. Jalkakäytävän ja pyörätien välissä oleva enintään 5 cm korkea reunatuki on vakiintunut käytäntö vuodesta 2014 alkaen, ja se on merkitty vahinkopaikalla kahden noppakiven lisäraidalla. Vahinkopaikalla ei ole tehty korjaustoimenpiteitä eikä vahinkopaikalla ole korjaustarvetta.

Kaupungille ei ole annettu palautteita vahinkopaikalla olleesta korotuksesta ennen vahinkoa eikä vahinkopaikasta ole esitetty muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia.

Forecan mukaan Kumpulan havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa 22.4.2025 klo 14 sää on ollut pilvinen ja poutainen. Aurinko on laskenut Helsingissä 22.4.2025 klo 20.58.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Vaikka kulkuväylän epätasaisuudet olisivatkin joskus hankalia havaita, vaaran ja vahingon välttämiseksi jalankulkijan on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Tieliikennelain mukaan tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä, sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla ei ole ollut vahingon tapahtumisaikana korjaustarvetta. Paikalla ei ole liikenneturvallisuutta vaarantavia tai korjausta edellyttäviä vaurioita kiveyksessä, vaan vahinkopaikalla oleva korkeusero on suunniteltu ratkaisu.

Tieliikennelaki velvoittaa jalankulkijaa havainnoimaan ympäristöään ja noudattamaan olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Sääolosuhteiden ja valaistuksen perusteella korkeusero jalkakäytävän ja pyörätien välissä on ollut vahinkoaikaan havaittavissa.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei sen toiminnassa ole laiminlyöntiä, huolimattomuutta tai virhettä, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Alueidenkäyttölaki 85 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.