Kasvatus ja koulutuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Johanna Nuortevan talousarvioaloitteesta selvittää Helsingin peruskoulujen oppikirjavajeen laajuus ja varata rahoitus kirjojen hankintaan
Kasvatus ja koulutuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Johanna Nuortevan talousarvioaloitteesta selvittää Helsingin peruskoulujen oppikirjavajeen laajuus ja varata rahoitus kirjojen hankintaan
Lausuntoehdotus
Kasvatus ja koulutuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon liitteenä olevasta Johanna Nuortevan talousarvioaloitteesta selvittää Helsingin peruskoulujen oppikirjavajeen laajuus ja varata rahoitus kirjojen hankintaan.
Oppimateriaalin valinnan kuhunkin oppiaineeseen tekevät peruskoulun opettajat ja rehtori yhteisen keskustelun pohjalta. Opetusvälineet ja oppimateriaalit valitaan oppiaineen opetukseen tarkoituksenmukaisesti. Pedagogisesti tarkoituksen mukaisilla ja monipuolisilla oppimisympäristöillä, -materiaaleilla ja -välineillä mahdollisestaan hyvät oppimisen edellytykset.
Opetussuunnitelma ohjaa koulussa toteutettavaa pedagogiikkaa. Oppikirja on väline opetussuunnitelman mukaisen opetuksen toteuttamiseen. Oppikirjahankinta on koulussa pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen prosessi, jossa opettajat yhdessä rehtorin kanssa pohtivat tarkoituksenmukaiset ratkaisut. Suurella osalla oppikirjoista on usean vuoden elinkaari. Näin kaikkia käytössä olevia oppikirjoja ei tarvitse hankkia lukuvuosittain. Opettajat voivat myös päätyä pedagogisilla perusteilla käyttämään oppikirjojen lisäksi tai sijaan muita oppimateriaaleja. Valmiit oppikirjat helpottavat opettajan opetuksen suunnittelua.
Peruskoulujen käyttömenoissa materiaali- ja palvelumääräraha määräytyy oppilasmäärän mukaan. Oppilaan tuoma resurssi vuosiluokilla 1–6 on 160 euroa ja vuosiluokilla 7–9 225 euroa. Suomi toisena kielenä -oppilas tuo lisäksi oppimateriaaliresurssia 45,18 euroa, valmistavan opetuksen ryhmä 230 euroa sekä erityisopetuksen ryhmä vuosiluokilla 1–6 230 euroa ja vuosiluokilla 7–9 273 euroa. Oppikirjat vievät noin 50 % materiaalirahasta. Rehtori päättää miten koulun määrärahat käytetään.
Toimialan tarveperustaisella rahoituksella ehkäistään alueellisen eriytymisen negatiivisia vaikutuksia koulujen oppilaille. Vuoden 2025 talousarviossa on kohdennettu 9 737 000 miljoonaa euroa tarveperusteista rahaa perusopetukseen. Rahoitusta saavia kaupungin kouluja on 39. Perusopetuksen tarveperusteista rahoitusta käytetään henkilöstön palkkaamiseen ja syrjäytymistä ehkäiseviin toimenpiteisiin sekä esimerkiksi oppimateriaalin hankintaan.
Vuodelle 2025 lautakunta on varannut peruskouluille ja lukioille 500 000 euron määrärahalisäyksen painettujen oppikirjojen hankkimiseen. Lisämäärärahasta 384 000 euroa on kohdennettu suomenkieliselle ja 35 000 ruotsinkieliselle perusopetukselle. Peruskoulut ovat budjetoineet vuodelle 2025 oppimateriaaleihin yhteensä 5 789 189 euroa.
Kustannusvaikutukset
Vuonna 2025 peruskoulujen budjeteissa on varattu lähes 5 789 200 euroa oppimateriaalin hankintaan. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan talousarvioehdotuksessa 2026 ei ole varauduttu oppikirjojen hankinnan lisämäärärahaan.
Yhteenveto
Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä, että kouluissa on käytössä opetukseen tarvittavat oppimateriaalit ja että ne valitaan kuhunkin oppiaineeseen tarkoituksen mukaisesti. Vuoden 2025 lisärahoituksen vaikutusta koulujen oppikirjatilanteeseen tulee seurata. Kouluissa on tärkeä tehdä useamman vuoden suunnitelma oppimateriaalien hankintoihin ja uusintaan.
Esittelijän perustelut
Kaupunginhallitus on pyytänyt kasvatus- ja koulutuslautakunnalta lausuntoa 10.9.2025 mennessä Johanna Nuortevan ja 15 muun allekirjoittaneen talousarvioaloitteeseen selvittää peruskoulujen oppikirjavajeen laajuus ja varata rahoitus kirjojen hankintaan. Aloitteessa esitetään, että Helsinki selvittää peruskoulujen oppikirjavajeen laajuuden ja varaa rahoituksen oppikirjojen hankintaan kaikkiin helsinkiläisiin kouluihin.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Kirsi Kukkonen, pedagoginen asiantuntija, puhelin: 09 310 81030