Vanhusneuvoston asettaminen ja jäsenten nimeäminen toimikaudeksi 2025-2027

Kaupunginhallitus päättää asettaa toimikaudekseen 2025–2027 vanhusneuvoston edistämään ikääntyneiden helsinkiläisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kuntalain, hyvinvointialuelain ja vanhuspalvelulain mukaisesti vanhusneuvosto osallistuu kunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja terveyden, osallisuuden ja liikkumisen, elinympäristön ja asumisen, päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen tai heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.

Vanhusneuvoston tehtävänä on varmistaa ikääntyneiden kaupunkilaisten yhdenvertaisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Vanhusneuvosto:

• seuraa, että Helsingin palvelujen kehittämisessä huomioidaan niiden riittävyyttä ja soveltuvuutta ikääntyneille

• seuraa, että Helsingin palveluissa huomioidaan esteettömyys ja saavutettavuus

• tuo esiin ikääntyneen väestön näkökulmaa

• tekee esityksiä, lausuntoja ja kannanottoja kaupungin muille toimijoille

• osallistuu kaupungin lakisääteisen hyvinvointisuunnitelman laatimiseen ikääntyneen väestön tukemiseksi

• edistää Helsingin kaupungin ja ikääntyneiden parissa työskentelevien järjestöjen välistä yhteistyötä

• edistää palveluita ja osallistumismahdollisuuksia koskevaa viestintää

Työskentelytapoja kuvataan liitteenä olevassa vanhusneuvoston toimintasäännössä.

Vanhusneuvosto tekee toimikausittain toimintasuunnitelman ja raportin kaupunginhallitukselle.

Kaupunginhallitus nimeää yhteisöt ja pyytää niitä nimeämään vanhusneuvoston jäsenen ja tälle tarvittavan määrän varajäseniä.

Nimetyt yhteisöt ovat:

1. Eläkeläiset ry:n Helsingin Aluejärjestö

2. Eläkkeensaajien Keskusliiton Helsingin piiri ry

3. Helsingin Kansallinen Senioripiiri ry

4. Helsingin Muistiyhdistys

5. Helsingin Seurakuntayhtymä

6. Jade-yhteisö ry

7. Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ry

8. Samrådet I SPF (Svenska Pensionärsförbundet)

9. Sateenkaariseniorit ry.

Kaupunginhallitus nimeää vanhusneuvoston muut jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä seuraavasti:

Kaupunginhallitus nimeää vanhusneuvoston puheenjohtajaksi Riikka Dahlmanin ja kehottaa vanhusneuvostoa valitsemaan keskuudestaan varapuheenjohtajan, joka on järjestöjen edustaja.

Vanhusneuvosto valitsee keskuudestaan toimintaa valmistelevan työvaliokunnan, johon kuuluu neuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi neljä vanhusneuvoston jäsentä. Työvaliokunnan kokoonpanosta vähintään puolet on oltava järjestöjen edustajia.

Kaupunginhallitus päättää kehottaa kaupunginkansliaa vastaamaan vanhusneuvoston ja sen työvaliokunnan valmistelu- ja sihteeritehtävistä, kokousjärjestelyistä, viestinnästä sekä muista toiminnan kannalta tarpeellisista järjestelyistä jäsenten erityistarpeet huomioiden.

Kaupunginhallitus päättää kehottaa keskushallintoa ja toimialoja nimeämään vanhusneuvoston kokouksiin osallistuvat pysyväisluontoiset asiantuntijat ja lisäksi oikeuttamaan tehtäväkokonaisuuden kannalta keskeiset viranhaltijat ja työntekijät osallistumaan vanhusneuvoston kokouksiin.

Kaupunginhallitus päättää kehottaa keskushallintoa myöntämään vanhusneuvostolle toimintamäärärahan tehtäviensä hoitamista varten. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vanhusneuvoston kokouksiin jäseninä tai varajäseninä, sekä työvaliokunnan kokouksiin osallistuville maksetaan luottamushenkilöiden taloudellisia periaatteita soveltaen:

- kokouspalkkiota

- ansionmenetyksen ja lastenhoidon korvausta

- korvausta avustajan käyttämisestä, jos henkilö tarvitsee vammansa vuoksi avustajaa kokoukseen tai siihen valmistautumiseen sekä

- matkakustannusten korvausta, jos henkilö ei vammansa vuoksi kykene käyttämään julkisia kulkuvälineitä

Kaupunginhallitus päättää myös, että matkakustannukset korvataan vanhusneuvoston jäsenen osallistuessa neuvoston virallisiin edustamistehtäviin, jos henkilö ei vammansa vuoksi kykene käyttämään julkisia kulkuvälineitä.

Kaupunginhallitus vahvistaa liitteenä 1 olevan vanhusneuvoston toimintasäännön, merkitsi tiedoksi liitteenä 2 olevan vanhusneuvoston raportin toimintakaudelta 2023–2025 sekä kehottaa vanhusneuvostoa hyödyntämään toimintakauden 2025–2027 suunnittelussa edellisen kauden toimintaraportin ehdotuksia.

Vaikuttamistoimielimet

Vanhusneuvosto on kuntalaissa asetettavaksi säädetty vaikuttamistoimielin, jonka tehtävänä on edistää ikääntyneiden henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Vaikuttamistoimielimet ovat edustamansa ryhmän kuulemis- ja vaikuttamiskanavia. Ne täydentävät muita vaikuttamiskeinoja ja välittävät ryhmän näkemykset kunnan päätöksentekoon. Vaikuttamistoimielimet ovat osa Helsingin osallisuustyötä, jonka pääperiaatteet ovat yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen, omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen sekä yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien luominen.

Vaikuttamistoimielimet eivät ole kuntalain mukaisia kunnan toimielimiä. Niille ei voi siirtää toimivaltaa eivätkä ne tee hallintopäätöksiä. Toimielimen toimintaan ei myöskään sovelleta suoraan hallintosäännön määräyksiä.

Vanhusneuvosto on otettava mukaan ikääntyneen väestön tukemista koskevan hyvinvointisuunnitelman valmisteluun ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980, 5§ ja 6§). Kuntalain mukaan vaikuttamistoimielinten lisäksi kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan monin eri keinoin (Kuntalaki 22 § 8.2.2019/175).

Vuorovaikutus

Kaupunkilaisten sekä ikääntyneiden parissa toimivien yhdistysten näkemyksiä vanhusneuvoston toiminnasta, tehtävistä, kokoonpanosta sekä yhteistyöstä kysyttiin Kerro kantasi -kyselyllä 1.4.-30.4.2025. Kyselyn lisäksi järjestettiin keskustelutilaisuus 25.4.2025. Lisäksi vanhusneuvosto on arvioinut toimintaansa ja toimintakäytäntöjään jäsenille ja varajäsenille lähetetyllä itsearviointikyselyllä sekä kokouksissa käydyssä keskustelussa.

Kokoonpano

Vanhusneuvoston kokoonpanosta ei ole erityistä sääntelyä. Vaikuttamistoimielinten jäsenet eivät ole kunnan luottamushenkilöitä. Kokoonpanoon ei suoraan sovelleta tasa-arvolain kunnan toimielimiä koskevia sukupuolikiintiöitä, mutta järjestöjä kehotetaan kiinnittämään huomiota sukupuolten tasa-arvoon nimetessään varsinaisia ja varajäseniä. Osallistumisen ja avoimuuden edistämiseksi ja yhteistyöverkostojen vahvistamiseksi saman henkilön tulisi olla järjestön edustajana korkeintaan kahdeksan vuotta. Vanhusneuvoston on tarkoitus muodostua yhdeksästä järjestöjen nimeämästä jäsenestä ja viidestä valtuustoryhmien nimeämästä jäsenestä. Järjestöjäsenistä 4 edustaa HEJ ry:hyn kuuluvia eläkeläisten ja seniorien järjestöjä: Eläkeläiset ry:n Helsingin Aluejärjestö, Helsingin Kansallinen Senioripiiri ry, Samrådet I SPF (Svenska Pensionärsförbundet) ja Eläkkeensaajien Keskusliiton Helsingin piiri ry.

Viisi edustaa muita järjestöjä ja tahoja, joiden toiminnassa ikääntyneillä on merkittävä osuus: Jade-yhteisö ry, Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ry, Helsingin Muistiyhdistys, Helsingin seurakuntayhtymä ja Sateenkaariseniorit ry.

Vanhusneuvoston tehtävänä on varmistaa ikääntyneiden kaupunkilaisten yhdenvertaisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Vanhusneuvoston kokoonpanolla halutaan varmistaa, että ikääntyneiden erilaiset elämäntilanteet, näkökulmat ja moninaiset tarpeet tulevat kattavasti huomioiduksi.

Ikääntyneiden määrän kasvu vaikuttaa sekä muistisairauksia sairastavien määrän kasvuun että omaishoitoon kohdistuvaan tarpeeseen. Helsingin Muistiyhdistys tuo esiin muistisairaiden ihmisten näkökulmia ja tekee yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa. Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ry tuo esiin omaishoitajien ja -hoidettavien näkökulmia ja tekee yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa. Sekä Helsingin Muistiyhdistys että Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ry ovat olleet Helsingin vanhusneuvostossa useiden kausien ajan osallistuen vanhusneuvoston toimintaan aktiivisesti. Jade-yhteisö ry valittiin vanhusneuvostoon ensimmäisen kerran vuonna 2021 edustamaan Suomeen muualta muuttaneiden ikääntyneiden näkökulmaa. Jade-yhteisö on ikääntyneiden vieraskielisten oma yhdistys, ja se järjestää toimintaa vieraskielisille ikääntyneille sekä Jade-toimintakeskuksessa että Helsingin kaupungin palvelukeskuksissa. Jade-yhteisö on ollut vanhusneuvostossa aktiivinen jäsen. Sateenkaariseniorit ry aloittaa vanhusneuvostossa uutena järjestönä. Sateenkaariseniorit ry: edistää ikääntyneiden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisoikeuksia, osallisuutta ja hyvinvointia. Yhdistys on valtakunnallinen, ja sillä on paikallista toimintaa Helsingissä.

Vanhusneuvoston toiminnassa ja valmisteluun liittyvissä kuulemisissa on tunnistettu tarve tuoda esiin myös järjestöihin kuulumattomien, vähävaraisten ja yksinäisten ikääntyneiden näkökulmia. Helsingin seurakuntayhtymän on tunnistettu tekevän työtä näiden kohderyhmien kanssa mm. diakoniatyön ja ruoka-avun muodossa. Vanhusneuvostossa on noussut esiin myös Helsingin seurakuntayhtymän rooli yhteistyötahona tilojen tarjoamisessa eläkeläisjärjestöjen toimintaan.

Helsingin eläkeläisjärjestöillä on yhteistyöfoorumi Helsingin Eläkeläisjärjestöt HEJ ry, jolla on seitsemän jäsenjärjestöä. HEJ ry:n jäsenjärjestöjä on ollut mukana vanhusneuvostossa vuodesta 1997 lähtien. Eläkeläisjärjestöjen mukana olo mahdollistaa yhteistyön tekemistä näihin yhdistyksiin kuuluvan laajan eläkeläisten joukon kanssa. Eläkeläisjärjestöt ovat tuoneet aktiivisesti esiin eläkeläisten näkökulmia, sekä välittäneet myös tietoa omiin paikallisjärjestöihinsä.

Neuvostoon valitaan myös viisi luottamushenkilötaustaista jäsentä, joiden osallistuminen on tarpeen vanhusneuvostossa käydyn keskustelun ja näkemysten välittämiseksi päätöksentekoon ja valtuustoryhmille. Vanhusneuvoston puheenjohtaja on luottamushenkilötaustainen.

Vanhusneuvoston asettamispäätöksessä vuonna 2021 siirryttiin kahden varapuheenjohtajan käytännöstä yhden varapuheenjohtajan käytäntöön. Tuolloin vanhusneuvosto on katsonut arvioinnissaan, että yksi varapuheenjohtaja on riittävä, ja että hänen tulee olla järjestöedustaja, jonka neuvosto itse valitsee keskuudestaan. Neuvoston toimintakausilla 2021–2023 ja 2023–2025 yhden varapuheenjohtajan malli on osoittautunut toimivaksi.

Vanhusneuvoston kokouksissa on myös läsnäolo- ja puheoikeus tarvittavilla keskushallinnon ja toimialojen edustajilla, jotka eivät kuitenkaan ole neuvoston jäseniä. Kaupungin keskushallinnon ja toimialan kokonaisuuden tuntevan toimialan henkilöstön pysyvä läsnäolo kokouksissa on neuvoston toiminnan kannalta välttämätöntä. Keskushallinto ja toimialat nimeävät neuvoston toimintaan osallistuvat asiantuntijat.

Toimintaedellytykset

Vanhusneuvoston välittömät toimintaedellytykset turvataan muun muassa kokoustilojen, kokousten järjestämisen, kokouskustannusten ja kokousasioiden valmistelun sekä kokouksen sihteeritehtävien osalta. Vanhusneuvoston työvaliokunta valmistelee kokouksia, suunnittelee neuvoston toimintaa ja valmistelee vanhusneuvostossa päätettäviä lausuntoja, kannanottoja ja esityksiä. Vanhusneuvoston työvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä neljä jäsentä. Työvaliokunnasta vähintään puolet koostuu järjestöjen edustajista. Vanhusneuvoston sihteeri toimii myös työvaliokunnan sihteerinä.

Vanhusneuvoston jäsenille maksetaan kaupunginvaltuuston hyväksymien luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien mukaisia tiettyjä palkkioita ja korvauksia. Vaikuttamistoimielinten jäsenten palkkio on puheenjohtajan osalta 180 euroa ja jäsenen ja varapuheenjohtajan osalta 160 euroa. Lisäksi kokoukseen osallistuville jäsenille tai varajäsenille maksetaan luottamushenkilöiden taloudellisten periaatteiden mukaista ansionmenetyksen korvausta, joka on suuruudeltaan enintään 43 euroa tunnilta. Menettelyllä varmistetaan, että vaikuttamistoimielimet voivat kokoontua myös virka-aikana.

Yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi vanhusneuvoston jäsenille maksetaan korvauksia avustajan palkkaamisesta aiheutuneista kustannuksista. Kustannuksia korvataan enintään viideltä tunnilta kokousta kohden. Avustajalle maksettavan tuntipalkkion määrä on enintään 35 euroa. Jäsenelle tai varajäsenelle, joka vammansa vuoksi ei kykene käyttämään julkisia kulkuvälineitä, maksetaan matkakustannusten korvausta kokoukseen saapumisesta, kokouksesta poistumisesta sekä toimielimen kannalta tarpeellisiin tilaisuuksiin osallistumisesta aiheutuneet todelliset taksikulut. Myös vanhusneuvoston työvaliokunnan kokouksista maksetaan korvaus edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti.

Kaupunginkanslia myöntää vaikuttamistoimielinten määrärahat toimielinten toimintakustannuksiin varatuista määrärahoista. Määrärahan on tarkoitus vastata suuruudeltaan aikaisemmin vaikuttamistoimielimille myönnettyä määrärahaa. Määrärahan suuruudessa voidaan kuitenkin ottaa huomioon yhdenvertaisuuslain edellyttämä yhdenvertaisuuden edistäminen ja kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi.

Vaikuttamistoimielinten kokouskustannukset maksetaan tarjoiluiden ja muiden vastaavien kustannusten osalta vaikuttamistoimielimen määrärahoista. Kaupunginkanslia huolehtii toimielinten kokouksia varten tarvittavien kokoustilojen varaamisesta ja muista kokousjärjestelyistä sekä vastaa kokousasioiden valmistelusta ja kokouksen sihteeritehtävistä.