Sosiaalityöntekijän viran täyttäminen, vammaisten sosiaalityö/lasten ja nuorten vammaisten sosiaalityö 1, työavain SOTEPE-01-194-25

HEL 2025-009144
§ 4

Sosiaalityöntekijän viran täyttäminen, vammaisten sosiaalityö/lasten ja nuorten vammaisten sosiaalityö 1, työavain SOTEPE-01-194-25

Vammaisten sosiaalityön päällikkö

Päätös

Vammaisten sosiaalityön päällikkö päätti ottaa koulutuksen, kokemuksen ja haastattelussa osoitetun sopivuuden perusteella sosiaalityöntekijä Apris Suvannon lasten ja nuorten vammaisten sosiaalityön sosiaalityöntekijän virkaan (vakanssinumero 052376, toimintayksikkö 395400, työpiste 100047) 11.8.2025 alkaen, 4128,81 euron tehtäväkohtaisen kuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin ja viranhoitomääräyksessä tarkemmin määrätyin ehdoin.

Tehtävässä on kuuden kuukauden koeaika.

Päätös on ehdollinen, kunnes virkaan otetun terveydentilasta saatujen selvitysten perusteella virkaan ottaminen on vahvistettu ja kunnes virkaan otettu on esittänyt hyväksyttävän selvityksen tartuntatautilain 48 §:n mukaisesta rokotussuojastaan. Selvitykset on esitettävä 30 päivän kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Päätöksen perustelut

Sosiaalityöntekijän virka tulee avoimeksi 1.6.2025 alkaen.

Virka (vakanssinumero 052376) oli julkisesti haettavana ajalla 28.4.-13.5.2025 kaupungin sähköisen rekrytointipalvelun sisäisessä ja ulkoisessa haussa, TE palveluiden internet-sivuilla sekä Duunitori- ja Jobly-palveluissa.

Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtajan tekemän henkilöstöhallinnon delegointipäätöksen 22.12.2022 § 199 mukaan sosiaalityöntekijän virkaan ottaa vammaisten sosiaalityön päällikkö.

Sosiaalityöntekijän tehtäviin kuuluu muun muassa yksilön tai perheen tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuuden arviointi, suunnittelu ja koordinointi, palveluihin ohjaamista ja vaikuttavuuden arviointia, viranhaltijapäätösten tekemistä ja valmistelua. Lisäksi tehtävään kuuluu kotikäyntien tekeminen, puhelimessa hoidettavat asiat sekä yhteistyö eri tahojen ja verkostojen kanssa.

Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää tehtävän vaativuuden mukaista osaamista, hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn, joka on osittain liikkuvaa sekä kykyä toimia yhteistyöverkostoissa.

Tehtävässä edellytetään rekisteröitymistä Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin.

Sosiaalityöntekijän viran kelpoisuusvaatimuksena on sosiaalihuollon ammattihenkilölain 817/2015 (7 §) mukainen ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä.

Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen taito.

Kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden puuttuessa tehtävä voidaan täyttää tilapäisesti enintään vuoden ajaksi

- sosiaalityöntekijän ammattiin opiskelevalla henkilöllä, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun tai 

- henkilöllä, joka on suorittanut sellaisen soveltuvan yliopistossa suoritetun yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulututkinnon tai sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, johon on sisältynyt tai jonka lisäksi on suoritettu hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelu tai 

- henkilöllä, jolla on soveltuvan yliopistossa suoritetun yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulututkinnon tai sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon ja sosiaalityön perus- ja aineopintojen lisäksi riittävä käytännön kokemus ja ammattitaito.

Tehtävässä edellytetään tartuntatautilain 48 §:n mukaista rokotussuojaa.

Perustuslain 125 §:n mukaan viran yleiset nimitysperusteet ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Määräajassa hakemuksen jätti 11 hakijaa, joista kelpoisuusehdot täytti 5 hakijaa. Yhteenveto hakemuksen jättäneistä on tämän asian liitteenä 1.

Hakemusten perusteella haastatteluun kutsuttiin Apris Suvanto, ********** ja ********** Haastattelut suoritettiin 19.5.2025 Apris Suvanto, ********** ja ********** sekä 20.5.2025 ********** Haastattelijoina toimivat johtava sosiaalityöntekijä Jenna Markkanen ja johtava sosiaalityöntekijä Camilla Sippola.

Apris Suvanto on valmistunut valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta 14.6.2015. Hän on työskennellyt Varsinais-Suomen hyvinvointialueella, Liedon kaupungilla ja Rauman kaupungilla vammaispalvelujen sosiaalityössä. Lisäksi hän on työskennellyt kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus VSEHP:n palveluksessa sosiaalityöntekijänä sekä Loimaan kaupungin lastensuojelussa, Kaarinan kaupungin etuuskäsittelyssä, Helsingin kaupungin turvapaikan hakijoiden sosiaalityössä sekä Turun kaupungin ulkomaalaistoimistossa.

********** on valmistunut valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta 14.2.2020. Hän työskentelee Helsingin kaupungilla vastaavana kuraattorina. Lisäksi hän on työskennellyt Luona Oy:lla sosiaalityöntekijänä sekä tehnyt sosiaalityöntekijän sijaistuksia muun muassa HUS:lla, Pääkaupungin turvakodilla ja Vantaan kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystyksessä.

********** on yhteiskuntatieteiden kandidaatti Itä-Suomen yliopistosta. Hän on työskennellyt Pohjois-Savon hyvinvointialueella sekä yhdyskuntaseuraamustoimistolla sosiaalityöntekijäopiskelijana.

********** on yhteiskuntatieteiden kandidaatti Jyväskylän yliopistosta. Hän on työskennellyt lapsiperheiden sosiaalityössä Keski-Suomen hyvinvointialueella sosiaalityöntekijän viransijaisena sekä sosiaaliohjaajana. Lisäksi hän on työskennellyt sosiaalityöntekijän viransijaisena lastensuojelun avohuollossa.

Kahdella haastatellulla Apris Suvannolla ja ********** oli tehtävään vaadittu koulutus. Kaikilla haastatelluilla oli mahdollisuus tehdä liikkuvaa työtä.

Kaikilla haastatelluilla oli kokemusta sosiaalityöntekijänä toimimisesta, ********** opiskelijana. Apris Suvannolla oli ainoana hakijana työkokemusta sosiaalityöntekijän työstä vammaisten sosiaalityöstä. Lisäksi hänellä oli monipuolinen työkokemus sosiaalityöntekijän työstä eri sektoreilla. ********** oli kokemusta lasten ja nuorten kanssa tehdystä työstä, mutta Apris Suvannon vahvuutena oli hänen vammaistyön kokemuksensa. Toimenkuvan vuoksi valinnassa kiinnitettiin erityistä huomiota myös vuorovaikutustaitoihin sekä mahdollisuuteen tehdä itsenäistä työtä.

Hakemuksen ja haastattelun perusteella Apris Suvanto osoitti sosiaalityöntekijän tehtävissä edellytettäviä vahvuuksia ja tuntemusta kyseessä olevaan virkaan. Työkokemuksensa lisäksi vammaisten lasten ja nuorten kanssa tehtävästä sosiaalityöstä hän osoitti haastattelussa kiinnostusta tehtävään sekä erinomaisia vuorovaikutustaitoja.

Koulutuksen, kokemuksen sekä haastattelussa osoitetun sopivuuden perusteella Apris Suvanto omaa hyvät edellytykset vammaisten sosiaalityön sosiaalityöntekijän viran tehtävien hoitamiseen Helsingissä.

Päätös tullut nähtäväksi 30.05.2025

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Lisätietojen antaja

Jenna Markkanen, johtava sosiaalityöntekijä, puhelin: 09 310 69565

jenna.markkanen@hel.fi

Päättäjä

Tove Nygård-Alanne
vammaisten sosiaalityön päällikkö

Liitteet (pdf)

1. Hakijalistaus
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.