Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Kruunuhaassa osoitteissa Maurinkatu 1 ja Liisankatu 1

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Kiinteistö Oy Helsingin Maurinkatu 1 ja Kiinteistö Oy Helsingin Liisankatu 1 tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Kiinteistö Oy Helsingin Maurinkatu 1, Y-tunnus 3424121-6 ja
Kiinteistö Oy Helsingin Liisankatu 1, Y-tunnus 3424119-5
c/o HGR Property Partners
Erottajankatu 11 A 23
00130 Helsinki

**********

Kiinteistön tiedot, alueen omistaja ja haltija

Ilmoitusalue sijaitsee Helsingin 01. kaupunginosassa (Kruunuhaka), kiinteistöllä 91-1-20-17 osoitteessa Maurinkatu 1 ja Liisankatu 1. Ilmoituksen tekijä omistaa alueen.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 30.5.2024.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja: HGRPP Oy/Senaatti-kiinteistöt, Kiinteistökehitys ja myynti, Uudenmaan kasarmit, kunnostuksen yleissuunnitelma, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 23.5.2025, Ramboll Finland Oy.

Ilmoitusta on täydennetty 6.6.2025 sähköpostitse mm. ilmoitusalueen tarkemmalla rajauksella, päiväkodin pihasuunnitelmalla, maalämmön asennussuunnitelmalla, töiden aikataulun ja järjestyksen tarkennuksella sekä tiedotussuunnitelmalla.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa tarkoitetun pilaantuneen maaperän puhdistusalueen pinta-ala on noin 2000 m². Alue on rajattu alempana kartassa sinisellä katkoviivalla. Pilaantuneisuus on peräisin vanhasta täyttömaasta. Täyttömaakerroksessa havaittiin vähäinen määrä tiiliä ja erilaisia rakennusaikaisia kiviaineksia.

Puhdistettavaa aluetta ympäröivät rakennukset on otettu armeijan käyttöön vuonna 1883. Viimeksi niissä on toiminut Sotamuseo vuoteen 2016 asti. Piha-alueella on ollut pysäköintiä. Voimassa olevassa asemakaavassa (6.6.1962) alueella on merkintä Y (yleiset alueet) ja piha-alueelle ei ole merkitty rakennusaloja.

Kortteliin on vireillä asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on suojella kasarmirakennukset, muuttaa niiden käyttötarkoitus liike- ja toimitilaksi sekä mahdollistaa asuinkerrostalojen rakentaminen uuden tonttijaon mukaisille tonteille 9 ja 15 korttelin pohjoisosassa. Kasarmirakennuksiin on suunniteltu päiväkotia. Naapurustossa on asutusta.

Ilmoitusalue on suunniteltu lähes kokonaisuudessaan lasten leikkialueeksi. Pihasuunnitelmassa pihan rakenteiksi on suunniteltu asfalttia, turva-alustaa, betonikiveyksiä ja vettä läpäisevää kivipäällystettä. Pihalla on säilytettäviä lehtipuita ja sinne on tarkoitus istuttaa uutta kasvillisuutta.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Helsingin kaupungin maaperäkartan mukaan alueella on kallion päällä 1–3 m paksuinen täytekerros. Alueelle tehdyissä tutkimuksissa pintakerroksen alla havaittiin täyttömaakerros, joka rajoittuu kallioon tai savisilttiseen perusmaahan. Ilmoitusalue on asfaltoitua parkkialuetta.

Suunnittelualue tulee osittain olemaan päällystämätöntä ja alueen maaperä on kohtalaisen hyvin vettä läpäisevää, joten veden suotautumista maaperään tapahtuu.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä sijaitse makeita pintavesiä. Meri sijaitsee noin 80 metrin päässä kohteesta itään. Kohteen läheisyydessä sijaitsevissa mittauspisteissä pohjaveden pinnan taso on Helsingin kaupungin karttapalvelun mukaan vaihdellut välillä -0,13…+1,17. Maaperätutkimusten aikana ei todettu pohjavettä.

Haitta-ainetutkimukset

Alueella on tutkittu maaperän pilaantuneisuutta kairauksin (8 kpl) ja koekuopin (3 kpl) 8.-10.6.2020 (Senaatti-kiinteistöt, Uudenmaan kasarmi, maaperän pilaantuneisuustutkimukset, Ramboll Finland Oy 30.6.2020). Samalla asennettiin pohjavesiputki pinnan tason seurantaa varten. Kolmessa tutkimuspisteessä todettiin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, alkuaineita ja PAH-yhdisteitä. Tiivistelmä tuloksista on koottu taulukkoon (alla).

Pilaantunutta maa-ainesta arvioidaan olevan noin 200 neliön alueella yhteensä noin 400 tonnia.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Alue on asemakaavan mukaan yleisten rakennusten korttelialuetta. Maaperää pidetään viitearvovertailun perusteella pilaantuneena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Viitearvovertailun perusteella kohteen maaperä on osittain pilaantunutta ja alueella on kunnostustarve.

Puhdistustarvetta on arvioitu myös kohdekohtaiseen riskinarvioon perustuen. Ilmoitusalueen pintamaassa todetuista, kriittisiksi valituista haitta-aineista (sinkki, arseeni, elohopea, bentso(a)pyreeni ja fluoranteeni) ei todettu terveysperusteisten viitearvojen perusteella aiheutuvan haittoja tai riskejä. Todettuja pitoisuuksia on verrattu viitearvoihin. Alueella ainoa mahdollinen altistumisreitti on maan syöminen päiväkodin leikkipihan alueella. Koska haitta-aineita sisältävät maat peitetään rakennekerroksilla tai pintarakenteilla, maan syömistä ei voi tapahtua. Syvemmällä maaperässä todetuista haitta-aineista ei arvioida aiheutuvan haittoja tai riskejä, joten alueella ei ole riskiperusteista kunnostustarvetta.

Kulkeutumisriskistä todetaan, että tutkimuksissa todetut haitta-aineet ovat kulkeutumattomia ja niukkaliukoisia tai hyvin niukkaliukoisia, joten haitta-aineiden liukenemista suotoveteen ja kulkeutumista maaperästä suotoveden mukana pohjaveteen ei tapahdu. Oletuksena on, että maaperässä on normaalit pH-olosuhteet.

Alueen maaperässä todetuista haitta-aineista ainoastaan sinkin pitoisuus (620 mg/kg) ylittää ekologisen viitearvon (SHPekoarvo, 210 mg/kg). Maaperäeliöstön haitta-aineille altistuminen maansyönnin ja kosketuksen kautta on mahdollista. Altistumista on jo tapahtunut ja alueelle jäänyt eliöstö on jo todennäköisesti jossain määrin sopeutunut haitta-aineisiin, joten tällä hetkellä haitta-aineiden aiheuttamat haitat ja riskit arvioidaan vähäisiksi.

Rakennusten alle tai piha-alueelle voi jäädä kaivutasojen tai pihan pintakerroksen (0–0,5 m) alapuolelle hiekkaa/silttiä/savea, joissa esiintyy pääkaupunkiseudulla yleisesti luontaisesti kohonneita, kynnysarvot ylittäviä alkuainepitoisuuksia ja erityisesti arseenia. Maaperän luontaiset alkuaineet eivät haihdu, eivätkä liukene veteen ja ovat siksi kulkeutumattomia. Näiden tekijöiden takia alapohjarakenteiden tai piha-alueen alle mahdollisesti jäävistä luontaisista alkuainepitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan kulkeutumis- tai terveysriskejä tai ekologisia riskejä.

Riskinarvio maalämpökaivojen asennuksesta

Ilmoitusalueelle ollaan rakentamassa 14 maalämpökaivoa noin 600 metrin syvyyteen asti.

Maalämpökaivojen ympäristöriskit liittyvät pääasiassa maaperän haitta-aineiden kulkeutumiseen pohjaveteen tai kaivon sisälle. Alueella todetut haitta-aineet ovat niukkaliukoisia ja niitä on todettu vain muutamassa pisteessä 0–2 metrin syvyydellä maaperässä pohjaveden pinnan yläpuolella. Pohjavettä ei todettu lainkaan maaperätutkimusten yhteydessä.

Maalämpökaivot ovat tyypillisesti suljettuja järjestelmiä, jossa lämmönsiirtoputket kulkevat suojaputkiston sisällä. Suojaputki porataan maan pinnalta kallioperään, johon se tiivistetään. Näin estetään mahdollisten haitta-aineiden kulkeutuminen liitoskohdan kautta kallioperään. Suojaputket ovat tyypillisesti paksua terästä ja ne on mitoitettu kestämään minimissään 100 vuotta huomioiden alueen ympäristörasitukset.

Maalämpökaivojen poraus voi aiheuttaa väliaikaista pohjaveden samentumista porauspaikan välittömässä läheisyydessä. Tietojen perusteella kohteen pohjavettä ei kuitenkaan käytetä talousvesikäytössä eikä kohteen läheisyydessä sijaitse kallioporakaivoja, joihin vaikutukset voisivat kohdistua.

Kohonneen kulkeutumisriskin ollessa lyhytaikainen (rakennusaikaiset toimenpiteet), voidaan arvioida, että haitta-aineiden kulkeutuminen pohjaveteen on vähäistä. Näin ollen maalämpökaivojen rakentamisesta suunnittelualueelle ei arvioiden perusteella aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa.

Maalämpökaivojen linjavetojen kaivutöiden aikana alueella on järjestetty ympäristötekninen valvonta.

Puhdistustavoitteet

Kunnostustavoitteena on poistaa rakentamisen vaatimassa laajuudessa ilmoitusalueelta maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt alemmat ohjearvot. Kunnostuksen jälkeen kohteen maaperään arvioidaan jäävän sinkkiä ylemmän ohjearvon ylittävänä pitoisuutena syvyydelle 1–2 m.

Lisäksi päiväkodin piha-alueen päällystämättömäksi jääviltä alueilta poistetaan 0,5 metrin syvyydeltä maa-ainekset, joissa on todettu VNa 214/72007 kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia.

Johtojen ja kaapeleiden yms. kunnallisteknisten rakenteiden ympärille toteutetaan 0,3 m suojakerros maa-aineksilla, joissa haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvot.

Mikäli työn aikana havaitaan pilaantuneisuutta (selvästi korkeampia pitoisuuksia aikaisemmin todettuja haitta-aineita tai aikaisemmin todentamattomia haitta-aineita) rakentamisen edellyttämän kaivulaajuuden ulkopuolella (alueellisesti tai syvyyssuunnassa), arvioidaan niiden osalta pilaantuneisuus ja puhdistustarve uudelleen.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Puhdistusmenetelmä on massanvaihto. Pilaantuneet maat kaivetaan ns. lajittelevana kaivuna. Pilaantumattomat ja eri tavoin pilaantuneet maat/jätteet pidetään erillään kaivun aikana ja työmaavarastoinnin aikana. Pilaantuneita maa-aineksia seulotaan tai välpätään työmaalla tarpeen mukaan.

Jätelain (646/2011) 121§ mukaan pilaantuneen maan kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ja kuormat punnitaan vastaanottopaikoissa.

Kaivannot täytetään alueen rakentamisen vaatimaan tasoon. Viimeistely tehdään päiväkodin pihasuunnitelmien mukaisesti.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Pilaantuneiden maiden kunnostukseen perehtynyt valvoja ohjaa kaivua ja toteuttaa tarvittavat mittaukset. Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotoista sekä poistetuista pilaantuneista massoista, jätteistä ja niiden sijoituspaikoista.

Pilaantuneisuusrajauksia tarkennetaan työn aikana kaivannon seinämistä ja pohjista sekä kasoille läjitetyistä maista aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien avulla.

Mikäli kaivutöiden aikana havaitaan alueella poikkeavaa jätettä tai poikkeavaan pilaantuneisuuteen viittaavaa, jota ei voida luokitella aikaisempien tutkimusten perusteella, niin selvitetään materiaalin laatu laboratorioanalyysien avulla.

Näytteitä otetaan vähintään 1 kpl/100 m³ kaivettavaa maata mukaan lukien tutkimusvaiheessa otetut näytteet. Näytteistä tutkitaan metallien (antimoni, arseeni, elohopea, koboltti, kromi, kupari, nikkeli, sinkki, vanadiini) ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Maanäytteistä voidaan tehdä alkuainemäärityksiä XRF kenttämittarilla. Pitoisuudet varmennetaan laboratorioanalyysein. Öljyhiilivedyt, PAH-yhdisteet ja VOC-yhdisteet (sis. klooratut hiilivedyt) tai muut orgaaniset haitta-aineet, tutkitaan näytteistä laboratorioanalyysein, mikäli niitä on aistinvaraisesti arvioiden syytä epäillä.

Pilaantuneen alueen kaivantojen pohjien jäännöspitoisuudet tutkitaan ottamalla yksi edustava kokoomanäyte jokaista 100 m² aluetta kohti. Kaivannon seinämien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla kaivannon seinämistä yksi edustava kokoomanäyte maalajikohtaisesti jokaista n. 25 metriä kohden. Jos kaivu toteutetaan veden alta, jäännöspitoisuusnäytteet otetaan kaivinkoneella otetuista näytteistä kaivannon pohjalta ja seinämistä. Näytteistä analysoidaan ko. alueella todettujen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet.

Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Mikäli pilaantuneisuus jatkuu alueen ulkopuolelle tai syvemmälle, merkitään pilaantunut kohta huomioverkolla. Niille alueille, joihin jää kaivannon pohjalle ja/tai seinämiin alemman ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, asennetaan huomioverkko erottamaan massat puhtaista täyttömassoista. Sijainnit raportoidaan kunnostuksen loppuraportissa. Huomioverkkorakenteita ei asenneta rakennusten alle eikä alueille, joilla ei kaiveta pilaantuneita maa-aineksia.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitaamalla kunnostettava alue. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan kunnostuksesta varoittavia kylttejä.

Kaivun aikana massoja kastellaan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Lyhytaikaiset välivarastokasat peitetään tarvittaessa. Kuljetuksen aikana pilaantuneen maan kuormat peitetään, jotta estetään pilaantuneiden maiden leviäminen ja pölyäminen ympäristöön. Jos maa-aines on hyvin märkää, käytetään tarvittaessa lietelavoja. Mikäli työmaan ulkopuolisille kaduille kulkeutuu maata, se poistetaan säännöllisesti harjaamalla ja/tai pesemällä.

Veden tutkiminen ja käsittely

Ilmoitusalueella syntyvät kaivantovedet johdetaan jätevesiviemäriin pääkaupunkiseudun työmaavesiohjeen mukaisesti. Jos vesi ei täytä johtamispaikan laatuvaatimuksia, se käsitellään ennen johtamista esim. kiintoaineksen erotuksella, öljynerottimella, aktiivihiilisuodatuksella tai muulla soveltuvalla käsittelymenetelmällä. Vaihtoehtoisesti vedet voidaan myös kuljettaa luvanvaraiseen käsittelyyn.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Alueella välivarastoidaan tarvittaessa pieniä määriä pilaantuneita kaivumassoja ja jätteitä niiden laadun varmentamisen tai kuljetuksen järjestämisen ajan. Kasat peitetään tarvittaessa. Mikäli pilaantuneita maita välivarastoidaan puhtaalla alueella, otetaan kasojen poiston jälkeen välivarastointialueen pintamaasta kokoomanäyte, josta analysoidaan välivarastoiduissa massoista todetut haitta-aineet.

Puhtaita maa-aineksia voidaan välivarastoida alueella rajoituksetta työn ajan.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Alueella hyödynnetään kaivantojen täytöissä alueelta kaivettuja ns. kynnysarvomaita, jotka voivat sisältää pieniä määriä mineraalisia rakennusjätejakeita (ns. Helsinki-moreeni). Alueella ei kuitenkaan hyödynnetä selvästi haisevia maa-aineksia eikä elohopeaa tai haihtuvia haitta-aineita yli kynnysarvotason sisältäviä maa-aineksia. Hyödynnettävät ainekset ovat geotekniseltä laadultaan täyttöön sopivia.

Hyödynnettävät kynnysarvomaat peitetään pilaantumattomalla (alle kynnysarvotason) vähintään 0,5 m paksuisella maa-aineskerroksella tai rakenteilla. Haitta-aineille ei siten voi altistua suoran kontaktin tai pölyämisen/hengittämisen kautta. Todetut haitta-aineet ovat niukkaliukoisia, jolloin niiden kulkeutumista maaperässä kynnysarvotason pitoisuuksissa ei käytännössä tapahdu.

Mahdollisten kynnysarvopitoisuuden ylittävien kaivumaiden hyödyntäminen dokumentoidaan ja se esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Massanvaihdossa kenttävalvoja seuraa koko työn ajan työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos tällaisia löytyy, asiasta informoidaan välittömästi tilaajaa ja ympäristöviranomaisia. Varautuminen muihin odottamattomiin tilanteisiin on esitetty tiivistetysti erillisessä taulukossa.

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostustyön aloituksesta ilmoitetaan ennen kunnostustyön aloittamista Helsingin kaupungin ympäristöviranomaiselle. Aloitusilmoituksessa esitetään myös kunnostuksen vastuuhenkilöt ja valvojat.

Hankkeen pääurakoitsija ilmoittaa puhdistustöiden aloittamisesta lähimpien rakennusten asukkaille.

Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, jossa esitetään ainakin seuraavat asiat:

• Tiedot kaivetuista pilaantuneista maista (määrä, sijainti, pitoisuudet)

• Tiedot huomiorakenteista (sijainti)

• Tiedot rakennetuista eristerakenteista

• Tiedot alueelta poistetuista pilaantuneista massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta)

• Tiedot hyötykäytetyistä kynnysarvomassoista

• Tiedot välivarastoiduista ja esikäsitellyistä pilaantuneista massoista

• Tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteen sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset)

• Tiedot mahdollisista poikkeavista työskentelyolosuhteista

• Pumpatun ja käsitellyn veden määrä (m³/d)

• Vesiseurannan tulokset

• Poikkeukselliset tilanteet

Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla.

Kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti. Alueen laajuudesta ja mahdollisesti kunnostustöiden pitkälle aikavälille jakautumisesta johtuen voidaan jokaisesta kunnostusvaiheesta laatia oma loppuraporttinsa. Loppuraportit toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöviranomaiselle 3 kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta. Loppuraporteissa käsitellään seuraavat asiat:

• Tunnistetiedot

• Työn vastuuhenkilöt ja muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot

• Kaivutyön toteutus

• Kaivettujen pilaantuneiden massojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet

• Toteutuneet kaivualueet ja –syvyydet karttapiirustuksessa esitettyinä analyysitulokset alueittain, maaperään jääneiden haitta-aineiden jäännöspitoisuudet sekä näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettynä

• Hyötykäytettyjen kynnysarvomassojen määrä, laatu ja sijainti

• Alueelta pois vietyjen pilaantuneiden massojen määrä ja laatu

• Kunnostetuille alueille jääneet pilaantuneet massat, niiden määrä, pitoisuudet ja sijainti sekä rakennetut huomiorakenteet

• Mahdolliset poikkeamat suunnitelmasta/päätöksestä

• Rakennetut eristerakenteet ja niiden laadunvalvonta

• Yhteenveto vesinäytteiden analyysituloksista sekä kaivantoveden johtamisesta ja käsittelystä

• Tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista

Jälkiseuranta

Jälkiseurannan tarvetta ei arvioida olevan.

Puhdistustyön ajankohta

Perustusten vahvistukset ja tarkastukset sekä salaoja-asennukset ja korjaukset aloitetaan loppukesällä 2025. Seuraavana vuonna asennetaan hulevesikaivot ja -linjat, asennetaan maalämpö ja viimeistellään piharakenteet ja pinnat.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut kiinteistöyhtiöiden Maurinkatu 1 ja Liisankatu 1 ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista kiinteistöllä 91-1-20-17 osoitteessa Maurinkatu 1, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Alueen maaperän puhdistustavoitteina ovat ilmoituksessa esitetyt haitta-aineiden tavoitepitoisuudet. (YSL 135 §)

2. Leikkialueiden päällystämättömillä alueilla haitta-ainepitoisuudet maaperän ylimmässä, vähintään 0,5 metrin maakerroksessa eivät saa esitetyn mukaisesti ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaista kynnysarvoa ja arseenin osalta sen luontaista taustapitoisuutta. Leikkialueiden päällystetyillä alueilla tulee varmistaa päällysteen eheys ja riittävä suojakerros päällysteen ja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävän maa-aineksen välissä. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §, YSL 135 §)

3. Ilmoitusalueelle tehtäviltä uusilta istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutuksen ja hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 13 §, VNA (214/2007) 2, 3, 4 §)

4. Kunnallistekniset, maalämpöön liittyvät ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai haitta-aineille ei voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

5. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta.

Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 § YSL 135 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

6. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 §)

7. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä luotettavasti haitta-ainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maita. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)

8. Mikäli poiskuljetettujen massojen kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

9. Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen tulee tutkia maaperän jäännöspitoisuudet ilmoituksessa esitetyn näytteenoton mukaisesti, mutta seinämissä enintään 1 metrin maakerrosta edustaen. Näistä näytteistä on tutkittava laboratoriossa jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 § 209 §)

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

10. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on varattava mahdollisuus huomiorakenteiden asennuksen tarkastamiseen ennen niiden peittämistä. (JL 12, YSL 7, 16 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

11. Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

12. Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely, välivarastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

13. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,15, 17 §)

14. Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

15. Maalämpökaivojen asentamisesta tai porauslietteen käsittelystä ei saa aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. (YSL 7 §)

Vesien käsittely

16. Työmaa on järjestettävä niin, että hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen vesien johtamista esitetyn mukaisesti HSY:n viemäriin. (YSL 155 §)

17. Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa HSY:n viemäriin. Veden johtamisesta viemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

18. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

19. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

20. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää puhdistusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti ja esitetyin ainesten laatua koskevin rajauksin. Kynnysarvomaita saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

21. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

22. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

23. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Tehtäessä kunnostus useana eri ajankohtana, jokaisesta kunnostusvaiheesta tulee tehdä erillinen aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksen tulee sisältää puhdistuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistustyön valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana, kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat sekä maa-ainesten suunnitellut hyödyntämispaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

24. Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. Mahdollisista odottamattomista tilanteista, joista on aiheutunut tai on ollut mahdollista aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa, on ilmoitettava mahdollisimman pian ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. (YSL 172 §)

25. Puhdistustyöstä on tiedotettava naapuruston asukkaita (YSL 7 §, JL 13 §)

26. Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi loppuraportissa tulee esittää tiedot mahdollisista huomiorakenteista. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle esitetyn mukaisesti puhdistustyön päätyttyä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin tai alueelle rakennetaan, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1–5)

Kiinteistöllä on tarve pilaantuneen maaperän poistamiselle rakentamisen vuoksi. Maaperän puhdistustavoitteet on määritetty riskinarvioperusteisesti. Puhdistustavoitteet on asetettu, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Ilmoituksessa esitetty tavoite koskien leikkialueiden päällystämättömän pintamaan hyväksyttyjä haitta-ainepitoisuuksia 0,5 metrin syvyyteen asti vastaa ympäristöhallinnon ohjeistusta (YM 6/2014) kestävästä kunnostuksesta uusilla asuinalueilla ja lasten leikkialueilla. Ympäristöhallinnon suositus ei koske suoraan asfaltoituja piha-alueita ja niitä epäorgaanisia haitta-aineita, joilla maaperän terveysperusteiset viitearvot ovat selvästi alempaa ohjearvoa suurempia. Päiväkodin piha-alueen suunnitelmassa alueelle on esitetty päällysteiksi asfaltin lisäksi turva-alustaa, betonikiveyksiä ja vettä läpäisevää kivipäällystettä. Päällystemateriaalin kestävyyden tulee vastata asfalttia, jotta voidaan suoraan soveltaa ed. mainittua ympäristöhallinnon ohjeistusta. Jos suojakerros päällysteen alla on merkittävästi 0,5 metriä pienempi, on lasten haitta-aineille altistumisen ehkäisemiseksi asfalttia merkittävästi nopeammin kuluvampien päällysteiden, kuten muovisen tekonurmen ja irtokiveysten eheyttä ja suojakerroksen riittävyyttä pilaantuneeseen maahan nähden syytä tarkkailla suunnitelmallisesti.

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Lisäksi mahdolliset muuttuneet pilaantuneisuuden lähtöoletukset on otettava huomioon, minkä vuoksi riskinarviota on edellytetty tarvittaessa täydennettäväksi.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 6–9)

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kunnostustavoitteet saavutetaan.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Määräys poikkeamien ilmoittamisesta on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen (perustelu määräykselle 10)

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Huomiorakenteiden asennuksen tarkastamiseen ennen niiden peittämistä varataan mahdollisuus, jotta voidaan arvioida perusteet kaivujen lopettamiselle asennusalueella. Samalla varmistetaan kunnostustavoitteiden toteutuminen.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (perustelut määräyksille 11–15)

Puhdistettavan kohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä. Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

Määräys maalämpökaivojen asentamisesta ja porauslietteen käsittelystä on tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi kunnostustyön aikana. Kunnostus katsotaan päättyneeksi, kun sitä koskeva loppuraportti on hyväksytty.

Veden tutkiminen ja käsittely (perustelut määräyksille 16 ja 17)

Hulevesien pääsyn minimoimisella kaivantoihin vähennetään haitta-aineiden kulkeutumisen riskiä. Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

Kiinteistöllä on HSY:n sekaviemäröinti. Hulevedet ja jätevedet johdetaan sekaviemäröinnissä samaan viemäriin. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien viemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset ja niiden toimittaminen HSY:lle.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (perustelut määräyksille 18 ja 19)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (perustelu määräykselle 20)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön kunnostusalueella on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla kohteen arvioinnin yhteydessä. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi lähtökohtaisesti rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Toiminta yllättävissä tai poikkeuksellisissa tilanteissa (perustelut määräyksille 21 ja 22)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 23–26)

Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet.

Määräys naapureille tiedottamisesta on tarpeen, jotta voidaan varmistaa, ettei kunnostus loukkaa yksityistä etua.

Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 17, 32, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 §
Hallintolaki (434/2003) 34
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750 euron maksu.

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle. Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.