Järjestöneuvottelukunnan asettaminen ja jäsenten nimeäminen

Kaupunginhallitus päättää asettaa toimikaudekseen 2025–2027 järjestöneuvottelukunnan. Järjestöneuvottelukunta vaikuttaa kaupungin toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, viestintään ja seurantaan asioissa, jotka liittyvät järjestöjen toimintaedellytyksiin ja vaikuttamismahdollisuuksiin sekä kaupungin ja järjestöjen väliseen yhteistyöhön.

Järjestöneuvottelukunnan tehtävänä on varmistaa järjestöjen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia:

- tuomalla esiin järjestöjen näkökulmaa esityksillä, lausunnoilla ja kannanotoilla

- osallistumalla kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevaan yhteistyöhön, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 6 §:ssä tarkoitettuihin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvotteluihin muiden laissa kuvattujen sidosryhmien ohella

- edistämällä osaltaan viestintää järjestöjen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista Helsingin kaupungin toimintaan

- edistämällä Helsingin kaupungin ja järjestöjen välistä yhteistyötä sekä

- edistämällä Helsingissä toimivien järjestöjen välistä yhteistyötä.

Järjestöneuvottelukunta tekee toimikausittain toimintasuunnitelman ja - raportin kaupunginhallitukselle.

Samalla kaupunginhallitus nimeää järjestöt, jotka nimeävät järjestöneuvottelukuntaan jäsenen, varajäsenen tai molemmat:

Järjestöneuvottelukunnan jäsenen toimikausi voi olla korkeintaan kaksi perättäistä kautta ja erovuorossa on puolet järjestöneuvottelukunnan jäsenistä kerrallaan toiselta toimikaudelta alkaen.

Kaupunginhallitus nimeää järjestöneuvottelukuntaan muut jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä seuraavasti:

Lisäksi kaupunginhallitus nimeää järjestöneuvottelukunnan puheenjohtajaksi Sini Toivosen. Järjestöneuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, joka on järjestöedustaja.

Järjestöneuvottelukunta valitsee keskuudestaan toimintaa valmistele- van työvaliokunnan, johon kuuluvat neuvottelukunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi neuvottelukunnan viisi jäsentä. Vähintään puolet työvaliokunnan jäsenistä ovat järjestöjäseniä. Työvaliokunnan järjestöjäsenet edustavat eri toimialojen kanssa toimivia järjestöjä.

Järjestöneuvottelukunnan sihteerit toimivat työvaliokunnan asiantuntijoina. Työvaliokunta kokoontuu ennen järjestöneuvottelukunnan kokouksia. Työvaliokunta valmistelee kokouksia, suunnittelee neuvottelukunnan toimintaa ja valmistelee kannanottoja. Työvaliokunnan jäsenille maksetaan palkkio.

Järjestöneuvottelukunta ja Helsingin kaupunki arvioivat yhteistyössä järjestöneuvottelukunnan rakenteen ja toimintamallin ennen seuraavan valtuustokauden alkua. Rakennetta ja toimintamallia voidaan päivittää uuden neuvottelukunnan asettamisen yhteydessä

Kaupunginhallitus päättää lisäksi:

- kehottaa kaupunginkansliaa vastaamaan järjestöneuvottelukunnan valmistelu- ja sihteeritehtävistä, viestinnästä ja kokous- sekä ja muista toiminnan kannalta tarpeellisista järjestelyistä jäsenten erityistarpeet huomioiden.

- oikeuttaa järjestöneuvottelukunnan tehtäväkokonaisuuden kannalta keskeiset keskushallinnon ja toimialojen viranhaltijat ja työntekijät osallistumaan järjestöneuvottelukunnan kokouksiin.

- kehottaa kaupunginkansliaa vastaamaan järjestöneuvottelukunnan valmistelu- ja sihteeritehtävistä, viestinnästä ja kokous- sekä ja muista toiminnan kannalta tarpeellisista järjestelyistä jäsenten erityistarpeet huomioiden.

- oikeuttaa järjestöneuvottelukunnan tehtäväkokonaisuuden kannalta keskeiset keskushallinnon ja toimialojen viranhaltijat ja työntekijät osallistumaan järjestöneuvottelukunnan kokouksiin.

- kehottaa keskushallintoa ja kaikkia toimialoja nimeämään tarkoituksenmukaisen määrän kokouksiin osallistuvia pysyväisluonteisia asiantuntijoita.

- kehottaa keskushallintoa myöntämään järjestöneuvottelukunnalle toimintamäärärahan tehtäviensä hoitamista varten.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että järjestöneuvottelukunnan kokouksiin jäseninä tai varajäseninä sekä työvaliokunnan kokouksiin osallistuville maksetaan luottamushenkilöiden taloudellisia etuisuuksien periaatteita soveltaen:

- kokouspalkkiota

- ansionmenetyksen ja lastenhoidon korvausta

- korvausta avustajan käyttämisestä, jos henkilö tarvitsee vammansa vuoksi avustajaa kokoukseen tai siihen valmistautumiseen sekä

- matkakustannusten korvausta, jos henkilö ei vammansa vuoksi kykene käyttämään julkisia kulkuvälineitä.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että korvataan matkakustannukset järjestöneuvottelukunnan kokouksissaan erikseen päätetyn mukaises- ti järjestöneuvottelukunnan virallisiin edustamistehtäviin osallistuville, jos henkilö ei vammansa vuoksi kykene käyttämään julkisia kulkuvälineitä.

Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto linjasi kokouksessaan 6.6.2022 (§ 27), että järjestöyhteistyötä edistetään verkostomaisella mallilla, jota koordinoidaan kaupunginkansliasta. Kaupunki on alusta vapaalle kansalaistoiminnalle, jossa yhdessä tekeminen ja järjestöaloitteisuus on keskiössä.

Kaupunginhallitus asetti järjestöneuvottelukunnan ensimmäiselle toimikaudelleen 6.2.2023. Järjestöneuvottelukunta ei ole kuntalain mukainen kunnan toimielin. Järjestöneuvottelukunnalle ei voi siirtää toimivaltaa eikä se tee hallintopäätöksiä. Järjestöneuvottelukunnan toimintaan ei myöskään sovelleta suoraan hallintosäännön määräyksiä.

Järjestöneuvottelukunta vaikuttaa kaupungin toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, jotka liittyvät järjestöjen toimintaedellytyksiin ja vaikuttamismahdollisuuksiin sekä kaupungin ja järjestöjen väliseen yhteistyöhön.

Järjestöneuvottelukunnan yhtenä tehtävänä on osallistua kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevaan yhteistyöhön, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 6
§:ssä tarkoitettuihin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvotteluihin muiden laissa kuvattujen sidosryhmien ohella.

Järjestöneuvottelukunnan tehtävänä on myös edistää yhteistyötä kaupungin ja järjestökentän sekä Helsingissä toimivien järjestöjen välillä.

Järjestöneuvottelukunta ja Helsingin kaupunki arvioivat yhteistyössä järjestöneuvottelukunnan rakenteen ja toimintamallin. Toimikauden 2023-2025 toimintakertomus on liitteessä 1.

Kokoonpano

Järjestöneuvottelukunnan kokoonpanosta ei ole erityistä sääntelyä. Järjestöneuvottelukunnan jäsenet eivät ole kunnan luottamushenkilöitä. Kokoonpanoon ei suoraan sovelleta tasa-arvolain kunnan toimielimiä koskevia sukupuolikiintiötä, mutta järjestöjä kehotetaan kiinnittämään
huomiota sukupuolten tasa-arvoon nimetessään varsinaisia ja varajäseniä. Osallistumisen ja avoimuuden edistämiseksi ja yhteistyöverkostojen vahvistamiseksi kukin jäsen ja yhteisö voi olla järjestöneuvottelukunnan jäsenenä vain kaksi perättäistä toimikautta.

Järjestöneuvottelukunta muodostuu neljästätoista järjestöjäsenestä ja varajäsenestä ja viidestä valtuustoryhmien nimeämästä jäsenestä ja varajäsenestä sekä keskushallinnon ja toimialojen pysyväisluonteisista asiantuntijoista ja heidän varajäsenistään.

Järjestöneuvottelukunnan järjestöedustus kattaa mahdollisimman tasa- puolisesti helsinkiläisen järjestö- ja kansalaisyhteiskunnan kentän.
Edustus muodostuu seuraavista teemaryhmistä:

lapsi- ja perhejärjestöt, ennaltaehkäisevän päihdetyö ja päihdetyön järjestöt, mielenterveyttä edistävät järjestöt, eriarvoisuuden ehkäisyn parissa toimivat järjestöt, nuoriso- ja varhaisnuorten järjestöt, kotoutumisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen parissa toimivat järjestöt, vanhusjärjestöt, vammais-, pitkäaikaissairaus- ja potilasjärjestöt, kulttuurialan järjestöt, liikunta- ja vapaa-ajan järjestöt, pääosin vapaaehtoisvoimin toimivat järjestöt, kaupunginosa-, asukas- ja paikallisjärjestöt, ympäristön ja liikenteen parissa toimivat järjestöt sekä turvallisuuden ja varautumisen järjestöt.

Rotaatiovuorossa olevat järjestöjäsenet valittiin järjestöneuvottelukunnan keskustelun pohjalta. Järjestöillä on ollut mahdollista ehdottaa uusia järjestöjäseniä rotaatiovuorossa olevien järjestöryhmien edustajiksi sähköisen kyselyn kautta huhtikuun ajan. Kyselyyn jätettiin 22 ehdotusta järjestöneuvottelukunnan järjestöjäseniksi. Valmistelussa on painotettu varajäseninä edellisellä kaudella toimineita järjestöjä järjestöedustajiksi kaudelle 2025-2027 sekä ehdotuksia, joiden takana oli järjestöryhmä tai useampia järjestöjä tai joiden muuten katsottiin edustavan erityisen hyvin kyseistä järjestöryhmää. Järjestöneuvottelukunnan keskustelussa rotaatioperiaatteista tunnistettiin tiettyjen toimijoiden, kuten Helsinki-Team ry:n, erityisasema oman järjestöryhmänsä edustajana järjestöneuvottelukunnassa.

Järjestöneuvottelukuntaan asetetaan kustakin järjestöryhmästä korkeintaan kaksi järjestöä. Jos järjestöjä asetetaan kaksi, toinen nimeää jäsenen ja toinen varajäsenen neuvottelukuntaan.

Järjestöneuvottelukuntaan nimetään myös viisi luottamushenkilötaustaista jäsentä varajäsenineen, joiden osallistuminen on tarpeen järjestöneuvottelukunnassa käydyn keskustelun ja näkemysten välittämiseksi päätöksentekoon ja valtuustoryhmille. Järjestöneuvottelukunnan puheenjohtaja on luottamushenkilötaustainen. Varapuheenjohtaja valitaan järjestöjen keskuudesta.

Järjestöneuvottelukunnan kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus tarvittavilla keskushallinnon ja toimialojen edustajilla, jotka eivät kuitenkaan ole neuvottelukunnan jäseniä. Kokonaisuuden tuntevan toimialan henkilöstön pysyvä läsnäolo kokouksissa on neuvoston toiminnan kannalta välttämätöntä. Keskushallinto ja toimialat nimeävät neuvottelukunnan toimintaan osallistuvat henkilöt.

Toimintaedellytykset

Järjestöneuvottelukunnan välittömät toimintaedellytykset turvataan muun muassa kokoustilojen, kokousten järjestämisen, kokouskustannusten ja kokousasioiden valmistelun sekä kokouksen sihteeritehtävien osalta.

Järjestöneuvottelukunnan kokouksia sekä lausuntoja ja kannanottoja valmistelee työvaliokunta, jonka järjestöneuvottelukunta valitsee keskuudestaan. Järjestöneuvottelukunnan työvaliokunta koostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja viidestä jäsenestä. Vähintään puolet työvaliokunnan jäsenistä ovat järjestöjäseniä. Järjestöjäsenten tulee koostua eri toimialojen yhteistyökumppaneista niin, että vähintään sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan, kulttuurin ja vapaa-ajan sekä kaupunkiympäristön tai kasvatuksen ja koulutuksen toimialan järjestökumppaneita on mukana työvaliokunnassa.

Järjestöneuvottelukunnan jäsenille maksetaan kaupunginvaltuuston hyväksymien luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien periaatteiden mukaisia kokouspalkkiota ja korvauksia ansionmenetyksestä, lastenhoidosta ja matkakustannuksista. Puheenjohtajan palkkio on 180 euroa ja jäsenen ja varapuheenjohtajan on 160 euroa. Lisäksi jäsenille ja varajäsenille maksetaan luottamushenkilöiden taloudellisten etuisuuksien periaatteiden mukaista ansionmenetyksen korvausta, joka on suuruudeltaan enintään 43 euroa tunnilta. Menettelyllä varmistetaan, että järjestöneuvottelukunta voi kokoontua myös virka-aikana.

Yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi järjestöneuvottelukunnan jäsenille maksetaan korvauksia avustajan palkkaamisesta aiheutuneista kustannuksista. Kustannuksia korvataan enintään viideltä tunnilta kokousta kohden. Avustajalle maksettavan tuntipalkkion määrä on enintään 35 euroa. Lastenhoidon järjestämisestä maksettavan korvauksen määrä on enintään 30 euroa tunnilta. Lisäksi maksetaan matkakustannusten korvausta taksi- tai invataksikuluista niissä tapauksissa, kun jäsen tai kokoukseen osallistuva varajäsen ei vammansa vuoksi ei kykene käyttämään julkisia kulkuvälineitä. Edellisen periaatteen mukaisesti kokousmatkojen lisäksi korvataan järjestöneuvottelukunnan kokouksissa erikseen sovitut järjestöneuvottelukunnan edustamiseen ja tehtäviin liittyvät matkakulut. Muita luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien mukaisia korvauksia ei makseta.

Järjestöneuvottelukunnan työvaliokunnan kokouksista maksetaan korvaus edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti.

Jos järjestöneuvottelukunta päättää perustaa teemakohtaisia alatyö- ryhmiä, niiden kokouksista ei makseta palkkiota tai ansionmenetyksen korvauksia tai korvata matkakuluja.

Järjestöneuvottelukunnan määrärahat myöntää kaupunginkanslia toimielinten toimintakustannuksiin varatuista määrärahoista. Määrärahan on tarpeen mukaan tarkoitus vastata suuruudeltaan aikaisemmin vaikuttamistoimielimille myönnettyä määrärahaa.

Kaupunginkanslia huolehtii toimielinten kokouksia varten tarvittavien kokoustilojen varaamisesta ja muista kokousjärjestelyistä sekä vastaa kokousasioiden valmistelusta ja kokouksen sihteeritehtävistä.