Lausuntopyyntö, taiteen perusopetuksesta annetun lainsäädännön uudistaminen, opetus- ja kulttuuriministeriö

Kaupunginhallitus päättää antaa seuraavan lausunnon:

1. Ehdotus laiksi taiteen perusopetuksesta

1 § Taiteen perusopetuksen tarkoitus ja tavoitteet

Helsingin kaupunki kannattaa ehdotusta.

Helsingin kaupunki kannattaa ehdotusta poistaa viittaus oppilaiden ikäryhmistä lain 1 §:n mukaisesta ilmauksesta, jolloin uusi taiteen perusopetusta koskeva lainsäädäntö mahdollistaa opetuksen tarjoamisen kaikille ikäryhmille elinikäisen oppimisen mukaisesti.

Esitetty lakiehdotus taiteen perusopetuksesta (2025:16) on kannatettava koska se selkeyttää opetuksen järjestämisen edellytyksiä, vahvistaa yhdenvertaisuutta oppilaaksi ottamisessa ja tukee opetuksen laatua ajantasaistamalla opetuksen järjestäjän velvoitteita. Ehdotuksessa korostuvat myös oppilaiden osallisuus, saavutettavuus sekä hallinnon läpinäkyvyys, mikä vastaa taiteen perusopetuksen kehittyviin tarpeisiin ja yhteiskunnallisiin tavoitteisiin.

Myönteisenä pidetään myös yhteistyön kirjaamista lain tasolle, mikä vahvistaa taiteen perusopetuksen asemaa osana laajempaa sivistys- ja kulttuuripalvelujen kokonaisuutta.

Lakia säädettäessä on tunnistettava, että taiteen perusopetus on osa harrastamisen kokonaisuutta, jossa harrastamisen kesto voi olla lyhytaikaista ja vaihtelevaa. Silti lyhytkin taideharrastus voi tarjota merkittävän kosketuksen taiteeseen, kehittää hyödyllisiä elämäntaitoja sekä edistää hyvinvointia, itsetuntoa ja elämänlaatua kokonaisvaltaisesti. Tästä syystä taiteen perusopetuksen tulee olla avoimesti saatavilla eri elämänvaiheissa ja -tilanteissa, jotta se palvelee mahdollisimman monipuolisesti kansalaisten tarpeita.

3 § Opetussuunnitelma, oppimäärän mitoitus ja laajuus

Helsingin kaupunki kannattaa ehdotusta muutettuna.

Nykyisen lain 5 § taiteen perusopetuksesta ehdotetaan muutettavan siten, että jatkossa opetussuunnitelman perusteet sisältäisivät opintopistein määritellyn yhteisen laajuuden. Oppimäärän laajuus olisi 50 opintopistettä. Opetusta annettaisiin taiteen perusopetuksessa 20 opetustuntia yhtä opintopistettä kohden.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan näkemyksen mukaan oppimäärän laajuus 50 opintopistettä on liian laaja. Kasvatus- ja koulutuslautakunta ehdottaa, että kokonaisuus jaetaan kahteen osioon kuten nykyisin (perusopinnot ja syventävät opinnot).

Ehdotuksen mukaan yksi opintopiste sisältää 20 tuntia opetusta. Helsingin suomenkielisessä työväenopistossa tarjotaan yhä enemmän kursseja, joissa osaaminen arvioidaan ennalta määriteltyjen osaamistavoitteiden ja kriteerien mukaisesti osaamisperusteisesti. Osaamisen hankkiminen voi pitää sisällään myös itsenäistä kotona tehtävää työtä.

Yhden opintopisteen tulee määritellä sisältävän noin 20 tuntia opetusta opiskelijan ikä ja taso huomioiden.

Mahdollisimman yhteismitallinen oppimäärä taiteen perusopetuksessa kuitenkin tukee ja helpottaa toisen asteen ristiinopiskelun kehittämistä.

Helsingin kaupunki pitää oikeansuuntaisena lakiehdotuksen mukaista oppilaskohtaisen perusopetuksen oppimäärän laajuuden määrittelyä siten, että rahoituksen perusteena on vähintään 1000 ja enintään 1500 opetustuntia. Yhden oppimäärän malli voi selkeyttää ja eheyttää taiteen perusopetuksen kokonaisuutta sekä vastata tavoitteellisen harrastamisen tarpeita. Kaupunki pitää myönteisenä, että opetushallitus jatkossakin määrää taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, tavoitteet ja keskeiset sisällöt, ja tukee siirtymistä yhteen oppimäärään sekä sen laajuuden määrittelyä opintopisteinä.

Helsingin kaupunki kuitenkin huomioi, että taiteen perusopetuksen piirissä opiskelijoista vain pieni osuus suorittaa loppututkinnon, joten yleisen oppimäärän poistumisella voi olla merkittäviä vaikutuksia oppilaitoksen toimintaan ja rahoitukseen. Näitä vaikutuksia on tarpeen arvioida vielä tarkemmin.

Muutoksella voidaan helpottaa opintojen tunnistamista ja tunnistamista, mikä sujuvoittaa toisen asteen opinnoissa etenemistä ja tukee yksilöllisempien opinpolkujen rakentumista.

4 § Kunta koulutuksen järjestäjänä

Helsingin kaupunki kannattaa ehdotusta.

Taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön 4 § uudistus vahvistaa ja mahdollistaa entistä paremmin yhteistyön eri koulutusten järjestäjien ja oppilaitosten välillä ja lisää erilaisten tarkoituksenmukaisten ratkaisujen toteuttamisen ja kehittämisen kaupungissa. Tämä lisää koulutuksen saavutettavuutta.

Helsingissä taiteen perusopetuksen järjestämisessä on jo pitkään hyödynnetty hajautettua ja verkostomaista mallia, jossa opetusta tarjoavat useat itsenäiset, usein voittoa tavoittelemattomat toimijat. Kaupungin rooli on ollut kohdentaa harkinnanvaraisia avustuksia näille toimijoille avoimen ja tasapuolisen prosessin kautta. Tämä malli on osoittautunut toimivaksi ja alueellisesti vaikuttavaksi.

Helsingin kaupunki ei näe tarkoituksenmukaisena, että kaupunki itse toimisi järjestäjänä muutoin kuin vapaan sivistystyön tarjoaman opetuksen osalta, jota rahoitetaan vapaan sivistystyön opetustuntikohtaisella valtionosuudella. Nykyinen toimintatapa Helsingissä edustaa ekosysteemiajattelua, jossa kaupunki toimii mahdollistajana, ei keskusohjaajana. Tämä mahdollistaa monimuotoisen, yhteisöllisen ja joustavan taidekasvatuksen kentän, jossa eri toimijat voivat kehittää omia vahvuuksiaan ja vastata alueellisiin tarpeisiin ketterästi. Uuden lakiehdotuksen myötä selkeytetään järjestäjän vastuita, joita ovat opetuksen järjestäminen opetussuunnitelman ja lupaehtojen mukaisesti, täyttää ammatilliset ja taloudelliset edellytykset, noudattaa lupaehtoja, kuten alue- ja taiteenalarajoja, varautua siihen, että lupa voidaan peruuttaa, jos edellytykset eivät enää täyty.

Helsinki pitää tärkeänä, että uusi lainsäädäntö mahdollistaa ja tukee tällaisia hajautetun järjestämisen malleja, joissa kunta ei ole opetuksen järjestäjä, vaan edistää opetuksen saatavuutta avustamalla alueellisia toimijoita. Tällainen malli on linjassa myös liiketoiminnan ekosysteemien kehityksen kanssa, jossa arvonluonti tapahtuu verkostoissa eikä keskitetyn organisaation hallinnoimana.

5 § Koulutuksen järjestämisluvan saanut koulutuksen järjestäjä

Helsingin kaupunki kannattaa ehdotusta.

Helsingin kaupunki toteaa, että nykyiset Opetus- ja kulttuuriministeriöltä opetuksen järjestämisluvan saaneet helsinkiläiset oppilaitokset jatkanevat toimintaansa uuden opetussuunnitelman mukaisesti, kun taas yleisen oppimäärän oppilaitosten on arvioitava toimintaansa muuttuvassa tilanteessa On tärkeää tunnistaa, että kaikilla toimijoilla ei välttämättä ole lain voimaan tullessa riittäviä ammatillisia tai taloudellisia edellytyksiä järjestää opetusta ehdotetun laajuuden mukaisesti.

Lakimuutoksen seurauksena osa nykyisistä toimijoista voi jäädä taiteen perusopetuksen järjestämisluvan ulkopuolelle, vaikka ne tekevät tärkeää taidekasvatustyötä, joka tukee lasten ja nuorten kulttuurista osallisuutta sekä tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuden taiteen harrastamiseen. Tässä yhteydessä taiteen harrastamisella viitataan myös muuhun laadukkaaseen ja pedagogisesti perusteltuun taidekasvatustoimintaan, joka ei täytä taiteen perusopetuksen järjestämisedellytyksiä, mutta toimii tärkeänä väylänä, josta harrastajat voivat halutessaan ponnistaa kohti taiteen perusopetuksen opintopolkua.

Muutos on näiden oppilaitosten kannalta merkittävä. Kaupunki jatkaa muutoksen vaikutusten selvittämistä.

Helsingin kaupunki pitää merkittävänä, että taidekasvatus tunnistetaan opetussuunnitelmaan sidottua taiteen perusopetusta laajempana, moniäänisen toimijakentän muodostamana kokonaisuutena. Lakimuutoksen myötä voi entisestään korostua tarve tukea tätä taiteen perusopetuksen järjestämisluvan ulkopuolelle jäävää toimintaa muun julkisen rahoituksen keinoin, jotta taiteen harrastamisen saavutettavuus, monimuotoisuus ja jatkuvuus voidaan turvata. Verkostomainen lähestymistapa tukee paikallisesti rakentuvaa, saavutettavaa ja monipuolista taidekasvatusta.

7 § Koulutuksen järjestämislupa

Helsingin kaupunki kannattaa ehdotusta.

Lisäksi kaupunki tukee lisämäärärahan myötä avattavaa järjestämislupahaun avaamista sekä uusien lupien myöntämiseksi että olemassa olevien lupien muutoksille ja laajennuksille. On tarkoituksenmukaista, että lakimuutoksen yhteydessä kaikki toimiluvat arvioidaan uudelleen uuden lain arviointiperusteiden mukaisesti.

Lakimuutoksen tavoitteiden onnistunut toteuttaminen edellyttää myös selkeää valtion määrärahojen kasvua. Helsingissä yleistä oppimäärää tarjoavia ja kaupungin tukemia oppilaitoksia on tällä hetkellä 27, ja niiden toimintaa tuetaan vuosittain noin 1,89 miljoonalla eurolla. Yleistä oppimäärää opiskelee noin 75 % kaikista Helsingin kaikista n. 20 000 taiteen perusopetuksen piirissä olevasta oppilaasta. Koska taiteen harrastaminen ja opetuksen kehittäminen toivottavasti houkuttelee myös uusia toimijoita parantamaan saavutettavuutta, kaupunki toivoo järjestämislupien edellytysten täyttymisen säännöllistä seurantaa.

8 § Koulutuksen järjestämisluvan muuttaminen ja peruuttaminen

Helsingin kaupunki kannattaa ehdotusta.

Ehdotettu muutos selkeyttää ja yhdenmukaistaa koulutuksen järjestämislupien muuttamis- ja peruuttamismenettelyjä. Muutos lisää menettelyjen ennakoitavuutta ja tukee taiteen perusopetuksen laadun sekä saavutettavuuden varmistamista.

9 § Koulutuksen järjestäminen ja muu toiminta

Helsingin kaupunki kannattaa ehdotusta muutettuna.

Helsingin kaupunki kannattaa ehdotettua lain 9 § muotoilua
siten, että laista poistetaan erottelu musiikkioppilaitosten ja muiden taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten välillä. Kaupungilla on tavoitteena taata yhdenvertaiset ja monipuoliset mahdollisuudet taiteen tekemiseen elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. Helsingin kaupungin lukiokoulutuksessa on kehitetty kotitalouden, käsityön, median, tanssin ja teatterin oppiaineiden tarjontaa sekä mahdollisuutta suorittaa kaikkia Opetushallituksen määrittelemiä lukiodiplomeja kaupunkitasoisesti. Monipuolisten taito- ja taideaineiden opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen edellyttää kaupungissa yhteistyötä eri oppilaitosten ja opetuksen järjestäjien kesken.

Helsingin kaupunki pitää myönteisenä, että lakiehdotus selkeyttää koulutuksen järjestäjän vastuita opetuksen laadun, saavutettavuuden ja kehittämisen osalta. On tärkeää, että taiteen perusopetuksen järjestäjällä on mahdollisuus toteuttaa myös muuta opetusta tukevaa toimintaa osana kokonaisuutta. Tällaisen toiminnan on tarpeen olla sisällöllisesti ja hallinnollisesti selkeästi tunnistettavissa sekä kuntalaisille että opetuksen rahoittajille, jotta avoimuus, läpinäkyvyys ja tarkoituksenmukainen valtion- ja kuntarahoituksen kohdentuminen voidaan varmistaa.

10 § Yhteistyö

Helsingin kaupunki kannattaa ehdotusta.

Helsingin kaupunki pitää kannatettavana, että lakiehdotukseen sisällytetään velvoite koulutuksen järjestäjien ja muiden yhteisöjen yhteistyöstä. Tämä tukee opetuksen laatua, saavutettavuutta ja resurssien tehokasta käyttöä erityisesti suurissa kaupungeissa.

Pienet toimijat ja toimijoiden monimuotoisuus ovat jatkossakin merkittävä osa taiteen perusopetuksen saavutettavuutta. Yhteistyörakenteet, joissa järjestämisluvan saaneet oppilaitokset koordinoivat toimintaa ja hyödyntävät muiden toimijoiden osaamista, mahdollistavat tehokkaan työnjaon ja laajemman palvelutarjonnan. Tämä on erityisen tärkeää Helsingissä, jossa kaupunki ei itse toimi koulutuksen järjestäjänä myöntäessään avustuksia.

Taiteen perusopetuksen tulee elää ajassa ja muuttua väestön moninaisuuden mukana. Siksi tulevaisuuden toimivan koulutusekosysteemin on oltava monipuolinen, joustava ja avoin erilaisille toimijoille, jotka tavoittavat uusia yleisöjä ja madaltavat osallistumisen kynnystä.

11 § Vastuutehtävä

Helsingin kaupunki kannattaa ehdotusta.

Helsingin kaupunki kannattaa lakiehdotukseen sisältyvää vastuutehtävien käyttöönottoa. On perusteltua, että valtio tukee taiteen perusopetuksen kehittämistä valtionavustuksella ja että vastuutehtävistä säädetään selkeästi laissa. Tämä edistää rahoituksen tasavertaisuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä.

Vastuutehtävien avulla voidaan vahvistaa koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä sekä tukea pedagogisten mallien, toimintakulttuurien ja oppimisympäristöjen kehittämistä koko kentällä. Ehdotus on linjassa julkisen hallinnon uudistamisstrategian kanssa ja edistää yhteiskehittämistä, uusien toimintatapojen kokeilua sekä hallinnon tehtävien järjestämistä aiempaa vaikuttavammin.

Helsingissä toimii laaja ja monimuotoinen joukko taiteen perusopetuksen tarjoajia, minkä vuoksi vastuutehtävillä voi olla merkittävä rooli pääkaupunkiseudun yhteistyörakenteiden ja vahvistamisessa. On tärkeää, että vastuutehtävät suunnitellaan vuoropuhelussa kaupunkien kanssa ja että ne mahdollistavat myös paikallisiin tarpeisiin vastaavien pedagogisten mallien pilotoinnin. Näin voidaan tukea sekä alueellista saavutettavuutta että kehittää taiteen perusopetuksen laatua ja vaikuttavuutta tulevaisuuden oppimisympäristöissä.

12 § Valtion rahoitus

Helsingin kaupunki kannattaa ehdotusta.

Helsingin kaupunki pitää kannatettavana, että valtionosuusrahoituksen perusteita uudistetaan siten, että jatkossa rahoitus määräytyy opetustuntien lisäksi myös opetukseen osallistuvien ja oppimäärän suorittaneiden oppilaiden lukumäärän perusteella. Muutos edistää taiteen perusopetuksen laatua ja ohjautumista tulokselliseen, oppilaita motivoivaan opetukseen sekä tukee opetuksen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Pelkästään opetustuntimääriin perustuva rahoitusmalli ei ole ollut riittävän ohjaava eikä ole kannustanut koulutuksen järjestäjiä laajentamaan toimintaansa niille ryhmille ja alueille, jotka jäävät helposti palvelujen ulkopuolelle. Ryhmämuotoinen opetus ei saa lakiehdotuksen rahoitusmallissa olla toissijaisessa asemassa. Uuden mallin halutaan mahdollistavan entistä asiakaslähtöisemmän ja vaikuttavamman koulutuksen kehittämisen ja palvelun kattavuuden laajentumisen.

Helsingin kaupunki pitää myös hyvänä, että rahoituksen määräytymisperusteet muuttuvat ennakoitavammiksi ja että harkinnanvaraisten elementtien osuus vähenee. Tämä vahvistaa rahoituksen läpinäkyvyyttä ja yhdenvertaisuutta koulutuksen järjestäjien välillä sekä tukee oppilaitosten pitkäjänteistä taloudellista suunnittelua.

Kaupunki kannattaa myös rahoitusmalliin sisältyvää ns. lisäosaa, joka määräytyy toiminnan saavutettavuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta kuvaavien kriteerien perusteella. Tämä tukee taiteen perusopetuksen yhteiskunnallista merkitystä ja ohjaa rahoitusta sinne, missä sillä voidaan vastata parhaiten alueellisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin. Suurten kaupunkien näkökulmasta on tärkeää, että saavutettavuuden käsite ymmärretään laajasti niin, että se kattaa maantieteellisten ulottuvuuksien lisäksi myös sosiaaliset, kulttuuriset, taloudelliset ja kielelliset näkökulmat. Kriteerien soveltamisessa tulee olla riittävästi joustavuutta, jotta erilaisissa paikallisissa oloissa toimivat koulutuksen järjestäjät voivat osoittaa saavutettavuustyönsä tarkoituksenmukaisesti.

Strategiarahoituksen kohdentaminen vapaaoppilaspaikkojen lisäämiseen, alennettuihin oppilashintoihin sekä moninaisuuden ja inkluusion edistämiseen on kannatettavaa. Tärkeää on, että koulutuksen järjestäjät velvoitetaan raportoimaan läpinäkyvästi siitä, kuinka suuri osa oppilaista saa alennetun tai maksuttoman opiskelupaikan ja millä perusteilla. Tämä tukee rahoituksen vaikuttavuuden arviointia ja edistää yhdenvertaista kohtelua. Olisi perusteltua selvittää myös, voisiko myönnettyjen vapaaoppilaspaikkojen osuus toimia järjestäjän omarahoitusosuutena valtionosuusjärjestelmässä.

Helsingin kaupungin näkökulmasta on olennaista, että rahoitusjärjestelmä mahdollistaa kuntien ja järjestäjien välisen yhteistyön muotojen ja taloudellisten sitoumusten selkeän määrittelyn, esimerkiksi tilojen käytön, subventoidun vuokran tai muun tuen osalta. Tämä tukee tasavertaista kohtelua avustuksia hakevien oppilaitosten välillä. Helsingin kaupunki tunnistaa tarpeen kehittää seurantakäytäntöjä ja vaikuttavuusarviointeja myös oman harkinnanvaraisen avustustoimintansa osalta, jotta rahoitusta voidaan kohdentaa strategisesti ja läpinäkyvästi.

Kaupunki pitää perusteltuna, että koulutuksen järjestäjille annetaan mahdollisuus kohdentaa valtionosuussuoritteita järjestämisluvassa määritellyille taiteenaloille kulloisenkin kysynnän mukaisesti. Tämä tukee opetustarjonnan joustavuutta ja alueellisten tarpeiden huomioimista. On kuitenkin tärkeää, että seuranta- ja raportointikäytännöt varmistavat resurssien tasapuolisen ja monitaiteellisuuden säilyttävän jakautumisen, erityisesti suurissa ja väestöltään monimuotoisissa kaupungeissa, kuten Helsingissä.

Helsingin kaupunki kannattaa myös ehdotettua muutosta, jonka mukaan valtionosuusrahoituksen toteutumat arvioidaan kolmen edeltävän vuoden opetustuntikeskiarvon perusteella. Tämä vähentää vuosittaista vaihtelua ja parantaa rahoituksen ennakoitavuutta.

Mikäli ehdotetut muutokset johtavat rahoitustarpeen kasvuun, tulee se huomioida täysimääräisesti valtionosuuksina.

13 § Henkilöstö

Helsingin kaupunki kannattaa ehdotusta.

Helsingin kaupunki kannattaa uutta lakiehdotusta ja korostaa henkilöstön pätevyyden ja osaamisen merkitystä taiteen perusopetuksen laadulle. Laissa esitetyt vaatimukset tukevat opetuksen tasoa ja yhdenvertaisuutta. Tarvitaan joustavia ratkaisuja, jotka huomioivat taiteenalojen erityispiirteet ja tukevat henkilöstön jatkuvaa kehittymistä.

14 § Oppilaaksi ottaminen

Helsingin kaupunki kannattaa ehdotusta.

Helsingin kaupunki kannattaa lakiehdotusta, joka selkeyttää oppilaaksi ottamisen perusteita ja vahvistaa perustuslain syrjintäkiellon toteutumista. Oppilaaksi ottamisen kriteerien tulee olla läpinäkyviä, yhdenvertaisia ja koulutuksen järjestäjille selkeästi määriteltyjä.

Helsingin kaupunki pitää perusteltuna, että lainsäädännöstä poistetaan viittaus lasten ja nuorten ensisijaisuuteen. Tämä tukee ikäsyrjinnän ehkäisyä ja mahdollistaa opetuksen tarjoamisen myös aikuisille yhdenvertaisesti elinikäistä harrastamista tukien. Samalla muutos edellyttää huolellista toimeenpanoa ja rahoituksen ohjaamista niin, että lasten ja nuorten taideharrastamisen saavutettavuus ei heikkene.

Helsingin kaupunki tunnistaa, että sen aikuisväestön kasvu, erityisesti ikääntyneiden ja vieraskielisten osalta, lisää myös aikuisten taidekasvatuksen tarvetta. Tämä kehitys voi vaikuttaa resurssien jakautumiseen oppilasryhmien välillä. Myös nuorten aikuisten kiinnostus taidekasvatukseen on lisääntynyt. Siksi on tärkeää, että koulutuksen järjestäjillä ja kunnilla säilyy mahdollisuus painottaa lapsille ja nuorille suunnattua opetusta omissa linjauksissaan, ja että tätä tuetaan lainsäädännöllä ja rahoitusohjauksella, esimerkiksi ikäkertoimien avulla.

Erityisesti Helsingissä, jossa kunta ei toimisi koulutuksen järjestäjänä, tarvitaan selkeitä valtakunnallisia linjauksia, joiden avulla voidaan varmistaa lapsille ja nuorille suunnattujen palveluiden riittävyys ja valtionavustusten kohdentumisen läpinäkyvyys.

15 § Oppilailta perittävät maksut

Helsingin kaupunki kannattaa ehdotusta.

Helsingin kaupunki korostaa taiteen perusopetuksen saavutettavuuden turvaamista riippumatta oppilaiden taloudellisesta asemasta. On tarkoituksenmukaista, että maksuhuojennusten ja vapaaoppilaspaikkojen periaatteet ja vapaaoppilaspaikkoihin liittyvä tietopohja olisivat valtakunnallisesti vertailukelpoisia. Valtakunnalliset vähimmäisperiaatteet eivät kuitenkaan saa poistaa koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta tapauskohtaiseen harkintaan.

Oppilaitosten raportointivelvollisuus vapaaoppilaspaikkojen määrästä ja myöntämisen perusteista on tarpeen yhdenvertaisuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi. Tämä tukee rahoituksen kohdentamista alueellisesti ja sosiaalisesti tarkoituksenmukaisella tavalla ja mahdollistaa yhteistyön ja oppilaitoksen alueellisen sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin läpinäkyvästi ja tasavertaisesti.

Kuten valtion rahoitusta kommentoivassa kohdassa tuodaan esiin, Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan tulisi selvittää, voidaanko oppilaitosten tarjoamien vapaaoppilaspaikkojen arvo huomioida osana järjestäjän omarahoitusosuutta valtionosuusjärjestelmässä. Tämä vahvistaisi kannusteita tukea oppilaita, joiden taloudellinen tilanne rajoittaa osallistumismahdollisuuksia.

16 § Oppilaan osaamisen arviointi ja todistus

Helsingin kaupunki kannattaa ehdotusta.

Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että taiteen perusopetuksen järjestämisluvalla toimivat oppilaitokset huolehtivat oppilastietojen oikeellisuudesta ja ajantasaisuudesta ja tallentavat ne KOSKI-tietokantaan. Oppilaiden oikeuksien toteutumisen kannalta on olennaista, että opintosuoritukset on rekisteröity luotettavasti ja yhdenmukaisesti osaksi kansallista tietojärjestelmää. Oppilailla on oikeus saada opintotietonsa rekisteröityä asianmukaisesti ja yhdenvertaisesti.

Helsingissä yleistä oppimäärää tarjoavat 27 oppilaitosta eivät tällä hetkellä käytä KOSKI-järjestelmää, mikä voi alussa aiheuttaa järjestämisluvan saaneissa oppilaitoksissa haasteita tietojen tuottamisessa uuden lain edellyttämällä tavalla. Tämän vuoksi kaupunki korostaa tarvetta kehittää järjestäjien välistä yhteistyötä sekä palvelu- ja tukirakenteita. Tämä ehdotetaan huomioitavan valtion strategisen rahoituksen kohdentamisessa.

Uudistus vahvistaa koulutuksen järjestäjien velvollisuutta toimittaa viranomaisille tietoja arviointia, seurantaa ja kehittämistä varten. Tämä parantaa tiedon laatua ja vertailtavuutta valtakunnallisesti. Helsinki ei toimi koulutuksen järjestäjänä eikä sille siirry oppilaitoksille kuuluvia velvoitteita.

18 § Tietojensaanti- ja ilmoitusoikeus

Helsingin kaupunki kannattaa ehdotusta.

Helsingin kaupunki pitää hyvänä, että lakiin kirjataan velvollisuus luovuttaa tietoja viranomaispyynnöstä osana viranomaisen johtamis- ja valvontatehtäviä. Helsingin kaupunki näkee, että koulutuksen arviointi-, kehittämis-, tilastointi- ja seurantatiedot tulee olla myös muiden taiteen perusopetusta ja taidekasvatusta avustavien rahoittajien tiedossa.

19 § Koulutuksen arviointi

Helsingin kaupunki kannattaa ehdotusta.

Helsingin kaupunki pitää ehdotusta koulutuksen arvioinnista kannatettavana. Arvioinnin lakisääteistäminen vahvistaa opetuksen laatua, läpinäkyvyyttä ja järjestäjien velvollisuutta kehittää toimintaansa systemaattisesti. On tärkeää, että arvioinnin tuloksia hyödynnetään opetuksen kehittämisessä, ja että järjestäjillä on riittävät edellytykset osallistua sekä omiin että viranomaislähtöisiin arviointeihin.

Helsingin kaupunki pitää tärkeänä sitä, että arviointitietoa voidaan jatkossa käyttää valtakunnallisesti vertailukelpoisesti opetuksen laadun, saavutettavuuden ja vaikuttavuuden seurantaan. Tämä tukee myös kuntien omaa päätöksentekoa ja avustustoiminnan kehittämistä sekä kaupunkien välistä yhteistyötä ja vertailua.

Siirtymäsäännökset (lakiesityksen 22-24 §:t)

Helsingin kaupunki kannattaa ehdotusta.

Helsingin kaupunki pitää siirtymäsäännöksiä perusteltuina ja hyvin jäsenneltyinä. Esitys mahdollistaa hallitun siirtymän uuteen järjestämislupamenettelyyn siten, että nykyiset opetuksen järjestäjät voivat jatkaa toimintaansa siirtymäajan loppuun (vuoteen 2028) saakka.

Siirtymäsäännökset turvaavat sekä nykyisten oppilaitosten opetustoiminnan jatkuvuuden että mahdollistavat uusien toimijoiden nousun koulutuksen järjestäjiksi. Uusi lupajärjestelmä yhdenmukaistaa järjestämisedellytyksiä ja selkeyttää kenttää, mutta sen rinnalla tulee antaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa riittävää ja konkreettista ohjeistusta uusille hakijoille siitä, mitä lain tarkoittamat toimintaedellytykset käytännössä tarkoittavat ja miten niitä arvioidaan. Helsingin kaupunki korostaa, että koulutustoiminnan rakenteelliset ja hallinnolliset muutokset eivät useinkaan ole toteutettavissa yhden tilikauden tai toimintavuoden aikana. Siirtymäajan pituus on tästä näkökulmasta perusteltu ja mahdollistaa vaiheittaisen siirtymisen uuteen järjestelmään.

2. Esityksen sisältämä uusi valtionrahoitusmalli

Helsingin kaupunki kannattaa ehdotettua uutta valtionrahoitusmallia.

Valtionrahoituksen osalta kommentointi tehty lausuntoehdotuksen kohtaan 12 § Valtion rahoitus.

3. Ehdotus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Helsinki kannattaa ehdotusta, joka selkeyttää taiteen perusopetuksen opettajien kelpoisuusvaatimuksia. Määräykset tukevat opetuksen laatua ja varmistavat oppilaiden yhdenvertaisen kohtelun, edistäen näin ammattimaista ja laadukasta taiteen perusopetusta. Vaatimusten yhdenmukaistaminen ja päivittäminen varmistavat, että opetushenkilöstöllä on tarvittava ammattitaito ja osaaminen uuden opetussuunnitelman toteuttamiseen.

Tämä edistää opetuksen tasalaatuisuutta ja antaa oppilaille mahdollisuuden saada laadukasta taidekasvatusta riippumatta opetuksen järjestäjästä tai taiteen alasta. Lisäksi uudistukset tukevat opetushenkilöstön ammatillista kehittymistä ja vastaavat nykyisiä koulutustarpeita. Kokonaisuudessaan muutos vahvistaa taiteen perusopetuksen vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta.

4. Ehdotus asetukseksi taiteen perusopetuksesta

Helsingin kaupunki kannattaa ehdotusta muutettuna.

Helsingin kaupunki pitää asetusehdotusta pääosin perusteltuna ja lain tavoitteita tukevana. Asetus selkeyttää opetuksen järjestämisen käytännön ehtoja ja auttaa yhdenmukaistamaan toimintaa eri järjestäjien välillä, mikä on tärkeää opetuksen laadun ja yhdenvertaisuuden kannalta. Erityisen myönteistä on, että asetuksessa huomioidaan opetuksen laatu ja saavutettavuus.

Kaupunki kuitenkin korostaa, että asetuksen toimeenpanon tulee olla hallinnollisesti ja pedagogisesti selkeä sekä koulutuspalveluja tuottaville toimijoille että palveluja käyttäville oppilaille ja oppilaiden huoltajille. Uuden sääntelyn tulee tukea avoimuutta ja ymmärrettävyyttä myös perheiden näkökulmasta: mitä taiteen perusopetus on, miten opetuspolut rakentuvat, ja mitä järjestämislupa käytännössä tarkoittaa opetuksen sisällön ja laadun kannalta. Asetuksen toimeenpano vaatii selkeää viestintää ja mahdollisesti erillistä ohjeistusta erityisesti siltä osin, miten vaatimukset koskevat pieniä tai uusia toimijoita, joilla ei ole aiemmin ollut Opetus- ja kulttuuriministeriöltä koulutuksen järjestämislupaa. Tämä tukee kentän monimuotoisuutta ja ehkäisee hallinnollista ylikuormitusta etenkin pienemmille järjestäjille. Lasten ja nuorten kulttuurisen osallisuuden ja laadukkaan taidekasvatuksen tukeminen on kunnan toiminnassa tärkeää myös muussa palvelutuotannossa ja sen mahdollistamisessa.

Työryhmän lakiehdotuksen keskeiset muutokset

Opetussuunnitelma, oppimäärän mitoitus ja laajuus:

Esityksessä taiteen perusopetusta ehdotetaan opetettavan jatkossa kahden oppimäärän sijaan yhden, 50 opintopisteen laajuisen oppimäärän mukaan. Opetusta annettaisiin taiteen perusopetuksessa 20 opetustuntia yhtä opintopistettä kohden. Siirtyminen yhteen oppimäärään edellyttäisi, että kaikissa oppilaitoksissa otettaisiin käyttöön uudet opetussuunnitelmat. Jatkossa oppilaitoksissa olisi myös pystyttävä seuraamaan nykyistä tarkemmin oppilaan opintojen edistymistä sekä suunnittelemaan opintopolut nykyistä tarkemmin.

Valtionosuuslaskentaa varten määriteltävä taiteen perusopetuksen oppilaskohtainen oppimäärän laajuus rahoituksen suoritteina olisi vähintään 1000 opetustuntia ja enintään 1500 opetustuntia. Tämä tarkoittaisi sitä oppilaalle oppimäärän puitteissa annettua opetustuntimäärää, joka voitaisiin rahoittaa valtionosuusrahoituksella. Jatkossa mahdollinen 1500 opetustuntia ylittävä opetus tuotettaisiin oppilaalle muuna kuin taiteen perusopetuksena ja sitä rahoitettaisiin muulla kuin valtionosuusrahoituksella, mikä käytännössä tarkoittaisi näiden lisäopintojen rahoittamista oppilasmaksuilla.

Ehdotuksen muutosten vaikutukset Helsinkiin

Helsingissä on Suomen monimuotoisin taiteen perusopetuksen tarjonta. Musiikkioppilaitosten ja muiden taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten välisen erottelun poistaminen parantaa taiteenalojen välistä yhdenvertaisuutta. Muutoksen onnistumiseen Helsingissä vaikuttaa selkeästi myös uudistuksen ja uusien yhteistyöverkostojen rakentamisen onnistuminen, taiteen opetusta koskevien avustuslajien ja -kriteerien uudistaminen sekä kokonaisuuden toteuttamiseen osoitettava valtiorahoituksen määrä ja kohdentaminen. Ilman valtion osoittamaa lisärahoitusta uudistuksen tavoitteiden onnistuminen vaikeutuu.

Siirtyminen kahden oppimäärän sijaan yhteen, 50 opintopisteen laajuiseen oppimäärään sisältää valtionrahoituksen perusteena olevan oppilaskohtaisen oppimäärän rahoituksen enimmäismääräksi 1500 opetustuntia. Muutos voi edellyttää nykyisen tarjonnan tarkastelua ja mahdollistaa rakenteellisesti tarjonnan yhdenmukaistamisen. Muutoksen myötä Helsingin rooli poistuvan yleisen oppimäärän taiteen perusopetuksen järjestämislupien vahvistajana tulee myös poistumaan.

Koulutuksen järjestäminen perustuisi ehdotuksen mukaan edelleen ministeriön myöntämään järjestämislupaan tai kunnan omaan päätökseen toimia taiteen perusopetuksen koulutuksen järjestäjänä. Helsinki ei lähtökohtaisesti ole ottamassa uudistettavan lainsäädännön mukaista roolia koulutuksen järjestäjänä siihen sisältyvine velvollisuuksineen.

Lakiehdotuksessa selkeytetään koulutuksen järjestämiseen liittyviä vastuita ja todetaan, että koulutuksen järjestämistä ei voi siirtää taholle, jolla ei ole Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää järjestämislupaa. Tämä muutos perustuu muun muassa hankinta-, kunta- ja arvonlisäverolainsäädännön muutoksiin, jotka määrittelevät uudella tavalla kuntien ja yksityisten toimijoiden roolia palvelujen järjestämisessä ja rahoituksessa.

Jatkossa kaikkien taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten tulee hakea järjestämislupa suoraan Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Muutos on selkeyttävä ja tarkoituksenmukainen, koska se yhtenäistää järjestämisedellytykset valtakunnallisesti, tukee opetuksen laatua sekä selkiyttää kuntien ja oppilaitosten välistä työnjakoa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Helsingin kaupungin lausuntoa työryhmän raportista koskien ehdotusta taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi 30.9.2025 mennessä. Lausunto pyydetään antamaan lausuntopalvelussa.

Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi kokonaisuudessaan taiteen perusopetusta koskeva laki. Lisäksi esitetään muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ja eräitä muita lakeja.

Lisäksi työryhmä ehdottaa uutta mallia taiteen perusopetuksen valtionrahoitusjärjestelmäksi. Esityksen mukaan taiteen perusopetuksen laskennallisen valtionosuusrahoituksen suoritteena säilyisi edelleen opetustunti. Rahoitus perustuisi vuosittain tarkistettavaan yksikköhintaan. Valtionosuuslaskenta perustuisi toteutuneiden opetustuntimäärien lisäksi opetukseen osallistuvien oppilaiden määrään sekä oppimäärän suorittaneiden oppilaiden määrään.

Esityksessä taiteen perusopetusta ehdotetaan opetettavan jatkossa kahden oppimäärän sijaan yhden, 50 opintopisteen laajuisen oppimäärän mukaan. Laissa säädettäisiin myös valtionavustuksella rahoitettavasta uudesta vastuutehtävästä sekä valtion opetushallintoviranomaisten tietojensaantioikeudesta.

Laissa säädettäisiin koulutuksen järjestäjistä, koulutuksen järjestämisestä sekä koulutuksen järjestäjien keskinäisestä ja muiden yhteisöjen kanssa toteutettavasta yhteistyöstä.
Taiteen perusopetus säilyisi edelleen tavoitteellisesti etenevänä eri taiteenalojen koulutusmuotona, joka tukisi mahdollisuuksia hakeutua eri taiteenalojen jatko-opintoihin. Laissa olisi säännökset muun muassa opetussuunnitelmasta, koulutuksen järjestämisluvasta, henkilöstöstä, oppilaaksi ottamisesta, oppilasmaksuista, oppilaan osaamisen arvioinnista, todistuksesta ja koulutuksen arvioinnista.

Työryhmän ehdotus on valmisteltu siten, että sen sisältämät uudistukset ovat pääosin toteutettavissa valtiontalouden näkökulmasta kustannusneutraalisti. Valtionosuusrahoitteisten oppilaitosten määrän lisääminen ja opetustarjonnan laajentaminen edellyttäisi kuitenkin työryhmän esitykseen sisältyvää 10 miljoonan euron lisäystä valtion talousarvioon. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2027.

Asiasta on saatu kasvatus- ja koulutuslautakunnan ja kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunnot. Annettava lausunto perustuu lautakuntien lausuntoihin.

Hallintosäännön 19 luvun 5 §:n mukaan, ellei toisin ole säädetty tai määrätty, kaupungin puhevaltaa käyttää ja kaupungin esitykset ja lausunnot ulkopuoliselle antaa kaupunginhallitus.