Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan avointen julkisten tilojen käyttöä koskevat toimintamallit

Toimialajohtaja päätti hyväksyä Avointen julkisten tilojen käyttöä koskevat toimintamallit liitteen mukaisessa muodossa Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan hallinnoimien tilojen käyttöä ohjaavaksi toimintamalleiksi. Toimintamalleja sovelletaan toimialan hallinnoimiin avoimiin julkisiin tiloihin, kuten kirjastoihin, kulttuurikeskuksiin, liikuntapaikkoihin, nuorisotiloihin ja muihin vastaaviin tiloihin.

Toimintamallit ohjaavat avointen julkisten tilojen käyttöä niin, että käyttö on yhdenmukaista, turvallista ja lainmukaista. Ne varmistavat tilojen ensisijaisen käyttötarkoituksen toteutumisen, edistävät yhdenvertaisuutta ja selkeyttävät toimialan roolia tilojen vastuullisena hallinnoijana.

Periaatteissa ei käsitellä kaupungin laitteiden ja tilojen varaustoimintaa.

Lainsäädännöllinen tausta

Perustuslaki (731/1999)

Perustuslain 13 §:n mukaan jokaisella on kokoontumisvapaus. Kokoontumisvapaus mahdollistaa myös julkisissa tiloissa tapahtuvan kokoontumisen. Samalla tulee kuitenkin ottaa huomioon muiden käyttäjien oikeudet, turvallisuus sekä tilojen ensisijainen käyttötarkoitus. Perustuslain 16.2 §:n mukainen sivistyksellisten oikeuksien turvaamisvelvoite edellyttää, että julkinen valta tarjoaa mahdollisuudet mm. kirjastopalvelujen käyttöön. Kirjastopalveluiden turvallisuus sisältyy tähän turvaamisvelvoitteeseen. Perustuslain 7.1 § edellyttää yksilöiden turvallisuuden ja terveyden suojelua. Perustuslain 6 § takaa yhdenvertaisen kohtelun. Nämä perusoikeudet asettavat velvoitteen turvata kaikkien asiakkaiden turvallinen ja syrjimätön käyttöoikeus.

Kirjastolaki (1492/2016) ja muut kaupungin tilojen käyttösäännöt

Kirjastolain 2 §:n mukaan yleisten kirjastojen tehtävänä on muun muassa edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin. Lain esitöiden mukaan (HE 238/2016) kirjastojen tulee tarjota tilojaan kuntalaisten käyttöön monipuolisesti, mutta samalla huolehtia siitä, että toiminta on linjassa kirjaston tehtävien kanssa eikä häiritse muita käyttäjiä.

Kirjastolain 13 §:ssä säädetään kirjaston käyttäjän velvollisuuksista. Kirjaston käyttäjän on käytettävä kirjaston tiloja ja aineistoja huolellisesti sekä käyttäydyttävä asiallisesti. Häiriökäyttäytymiseen ja turvallisuuden vaarantamiseen sovelletaan järjestyslakia (612/2003). Lain esitöissä painotetaan, että esimerkiksi metelöinti tai uhkaava käytös voivat oikeuttaa toimenpiteisiin kirjaston toiminnan turvaamiseksi.

Kirjastolain 14 §:n mukaan kunnilla on oikeus antaa käyttösääntöjä, joiden tarkoituksena on varmistaa tilojen asianmukainen käyttö ja turvallisuus. Samoin muiden kaupungin hallinnoimien tilojen käyttösäännöissä voidaan määritellä ehtoja tilojen käytölle, jotta ne tukevat tilojen ensisijaista tarkoitusta. Kaupungin tilakohtaisista käyttösäännöistä viranhaltijapäätöksen tekee kyseisen palvelukokonaisuuden johtaja yleisen toimivallan nojalla (Helsingin kaupungin hallintosäätö luku 5 § 8).

Kokoontumislaki (530/1999)

Kokoontumislain 2 §:n mukaan lakia sovelletaan yleisiin kokouksiin ja yleisötilaisuuksiin. Yleisellä kokouksella tarkoitetaan mielenosoitusta tai muuta kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestettyä tilaisuutta, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat seurata. Yleisötilaisuudella tarkoitetaan huvi-, kilpailu- tai näytöstilaisuutta tai muuta vastaavaa tapahtumaa, joka on avoin yleisölle.

Ulkotiloissa järjestettävä yleinen kokous ei vaadi lupaa, mutta sisätiloissa omistajan tai haltijan lupa vaaditaan (HE 145/1998). Yleisötilaisuuden järjestäminen edellyttää tilan haltijan suostumusta. Lisäksi laki antaa viranomaisille mahdollisuuden asettaa tilaisuuden järjestämiselle ehtoja tai kieltää sen, jos se vaarantaa turvallisuuden tai yleisen järjestyksen.

Kaupunki voi tulkita tietyntyyppiset tapahtumat yleisötilaisuuksiksi tai yleisiksi kokouksiksi niiden luonteen ja vaikutusten perusteella. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kaikille avoimet tai laajasti mainostetut tilaisuudet. Kokoontumislaki ei suoraan määrittele kaikkia julkisissa tiloissa järjestettäviä tapahtumia yleisötilaisuuksiksi, mutta tilaisuuden avoimuuden ja vaikutusten perusteella tähän tulkintaan voidaan päätyä.

Kaupungin päätökset tilaisuuksien järjestämisestä ovat tosiasiallista hallintotoimintaa, eivät valituskelpoisia hallintopäätöksiä. Tämä tarkoittaa, että tilojen käyttöä voidaan rajoittaa perustellusti ilman erillistä valituskelpoista päätöstä, kunhan rajoitukset ovat ennakoitavia ja perustuvat objektiivisiin perusteisiin.

Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014)

Yhdenvertaisuuslain 8 § kieltää syrjinnän. Kaupungin hallinnoimissa julkisissa tiloissa kaikkia käyttäjiä on kohdeltava yhdenvertaisesti riippumatta henkilöiden taustasta, poliittisista tai ideologisista näkemyksistä. Hallituksen esityksen (HE 19/2014) mukaisesti yhdenvertaisuus ei tarkoita velvollisuutta sallia toimintaa, joka rikkoo muita lakeja tai vaarantaa turvallisuuden.

Järjestyslaki (612/2003)

Järjestyslain 3 § kieltää häiritsevän toiminnan yleisissä tiloissa. Hallituksen esityksen (HE 20/2002) mukaan lain tarkoituksena on turvata yleinen järjestys ja muiden turvallisuus. Kaupungin hallinnoimissa julkisissa tiloissa on oikeus puuttua tapahtumiin, jotka vaarantavat nämä oikeushyvät.

Käyttösäännöt

Kaupungin hallinnoimille julkisille tiloille voidaan laatia käyttösäännöt, jotka tukevat sisäistä järjestystä, turvallisuutta ja tilojen ensisijaista käyttötarkoitusta. Säännöissä määritellään esimerkiksi tilojen varaamiskäytäntöjä, käyttörajoituksia sekä mahdollisia kieltoja tilanteissa, joissa toiminta rikkoo tilojen käyttötarkoitusta tai vaarantaa käyttäjien turvallisuuden. Hallinto-oikeudellisten periaatteiden mukaisesti laadittujen käyttösääntöjen tavoitteena on varmistaa tilojen tasapuolinen ja turvallinen käyttö.

Tilojen käyttöä koskevissa säännöissä voidaan määritellä, että tiloja ei vuokrata tai anneta käyttöön tapahtumiin, jotka rikkovat yhdenvertaisuusperiaatetta, edistävät syrjintää tai vihapuhetta. Tämä linjaus on yhteneväinen muiden julkisten tilojen käyttöä koskevien sääntöjen kanssa ja perustuu oikeuskanslerin linjaukseen tilojen käyttöehdoista (OKV/1325/10/2022) sekä eduskunnan oikeusasiamiehen kannanottoihin julkisten tilojen hallinnasta (EOAK/5848/2019).

Hallinnon oikeusperiaatteet

Kaikkia tilaisuuksia tulee arvioida hallinnon oikeusperiaatteiden mukaisesti. Näitä ovat muun muassa yhdenvertaisuusperiaate, suhteellisuusperiaate ja tarkoitussidonnaisuuden periaate. Tämä tarkoittaa, että kaupungin tulee kohdella kaikkia tilojen käyttäjiä yhdenvertaisesti ja varmistaa, että rajoitukset perustuvat laillisiin ja objektiivisiin perusteisiin.

Poliittiset ja uskonnolliset tilaisuudet

Poliittisten ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan hallinnoimissa julkisissa tiloissa edellyttää erillistä lupaa. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala voi asettaa erityisehtoja poliittisten tai uskonnollisten tapahtumien järjestämiselle, esimerkiksi rajoittamalla niiden pitopaikkoja tai edellyttämällä tilaisuudelle viranomaisilmoitusta. Tällaiset rajoitukset perustuvat kaupungin oikeuteen hallinnoida tilojaan ja varmistaa, että niiden ensisijainen käyttötarkoitus säilyy.

Esimerkiksi kirjastoissa sijaitsevia avoimia tiloja voidaan luovuttaa puoluepoliittisiin tai tunnustuksellisiin uskonnollisiin tilaisuuksiin, kun tilaisuuteen osallistuu useampia eri näkökulmia tai toimijoita, kuten eri puolueita tai uskonnollisia yhteisöjä. Mikäli kirjastossa on erotettava tai suljettava tila, se voidaan luovuttaa myös yksittäiselle puolueelle, valitsijayhdistykselle tai ehdokkaalle vaalitilaisuutta varten. (Helsingin kaupungin vaalikäyttöohjeet 5.10.2023).

Kaupungin tiloja ei kuitenkaan luovuteta tahoille, joiden toiminta rikkoo YK:n rotusyrjinnän vastaista sopimusta tai jotka harjoittavat väkivaltaa tuottavaa toimintaa (Kaupungin tilojen asukaskäytön periaatteet (Kaupunginhallituksen päätös 13.6.2022 § 462)).

Vihapuheen ja syrjivän kielenkäytön kielto

Kaupungin tilojen käyttöehtojen nojalla on kiellettyä käyttää sopimatonta kieltä, kuten rasistista tai syrjivää puhetta. Tämä linjaus pohjautuu yhdenvertaisuuslain (1325/2014) velvoitteeseen edistää syrjimättömyyttä sekä oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen linjauksiin tilojen käyttöehdoista (OKV/1325/10/2022, EOAK/5848/2019). Kaupunki voi käyttöehdoissaan ja turvallisemman tilan periaatteissa määritellä tarkemmin, miten vihapuheeseen tai syrjivään kielenkäyttöön puututaan ja mitkä ovat mahdolliset seuraamukset sääntöjen rikkomisesta.

Helsingin kaupungin eettisten periaatteiden (kaupunginhallituksen päätös § 722, 28.10.2019) näkökulmasta vihapuheen ja syrjivän kielenkäytön kielto tukee yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden periaatetta, jonka mukaan kaikilla kaupunkitilojen käyttäjillä on oikeus tulla kohdelluiksi tasavertaisesti ja ilman syrjintää. Tämä vahvistaa kaupungin roolia turvallisena ja avoimena ympäristönä kaikille. Lisäksi kielto tukee ihmisoikeuksien kunnioittamista, sillä kaupunki sitoutuu edistämään perus- ja ihmisoikeuksia, kuten oikeutta turvalliseen ympäristöön.

Turvallisemman tilan periaatteiden mukaisesti kaupunki edistää julkisissa tiloissaan vuorovaikutusta, joka perustuu keskinäiseen kunnioitukseen ja vastuullisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikilla on oikeus osallistua ilman pelkoa syrjinnästä tai vihapuheesta. Kaupunki on sitoutunut edistämään demokratiaa, avointa keskustelua ja yhteisöllisyyttä tavalla, joka ei loukkaa kenenkään oikeuksia tai ihmisarvoa.

Kuvaaminen ja livestreamaus kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yleisissä tiloissa

Lähtökohtaisesti kuvaaminen on sallittua kaupungin yleisissä tiloissa, kuten kirjastoissa, kulttuurikeskuksissa ja muissa puolijulkisissa tiloissa, sananvapauden (Suomen perustuslaki 12 §) ja tiedonvälityksen vapauden nojalla. Kuvaaminen ei kuitenkaan saa olennaisesti häiritä tilan muuta toimintaa.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 5 luvun 8 §:n mukaan Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan toimintaa ja hallintoa johtaa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja, joka toimii kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan, sen jaostojen sekä toimialan apulaispormestarin esittelijänä. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja on toimialaan kuuluvien palvelukokonaisuuksien johtajien sekä toimialan yhteisten palvelujen johtajan esihenkilö. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja suorittaa kansliapäällikön määräämät tehtävät. Toimialajohtajan yleinen toimivalta kattaa toimialan julkisten avointen tilojen käytön toimintamallien hyväksymisen.