Raitioteiden ylityspaikkojen merkitseminen kantaraitioverkolla

Liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö päätti, että toteutetaan liikenteen ohjausjärjestelyt piirustusten 7679 ja 7992 mukaisesti.

Jalankulkijaylitysten muutokset ovat osa kaupunginhallituksen 19.3.2018 170 § hyväksymän raitioliikenteen kehittämisohjelman toimeenpanoa, ja ne ovat kaupunkiympäristölautakunnan 25.5.2021 277 § hyväksymän Raitioteiden pysäkkien ja jalankulkijaylitysten kehittämistoimenpiteet -selvityksen mukaisia. Ylityspaikkojen havaittavuuden varmistamiseksi sekä ajoratojen ylittävän suojatien katkeamisen täsmentämiseksi ylityspaikat varustetaan poikkeusluvan TRAFICOM/27218/03.04.03.08/2024 mukaisilla liikennemerkeillä (varoitusmerkki A25, jonka sivun pituus on 450 mm) ja poikkeusluvan TRAFICOM/286565/03.04.03.08/2021 mukaisella tiemerkinnällä. Lisäksi periaatepäätöksen mukaisesti poistetaan suojatie kokonaan Hämeentie 86 kohdalla ja muutetaan suojatie kadunylityspaikaksi koko kadun yli Arkadiankatu 2 kohdalla.

Piirustus 7992: Paulankadun itäpäässä olevan ylityspaikan ympäristössä toteutetaan lisäksi myös muita jalankulun ja pyöräilyn liikennejärjestelyjä, joilla parannetaan yhteensopivuutta jo toteutettuihin Palkkatilanportin ja Pasilankadun liikennejärjestelyihin.

Piirustuksessa 7679 on myös muita liikennejärjestelyitä, joita perustellaan tarkemmin alla.

Kohde 26, Korppaanmäentie 29: Muutetaan väistämisvelvollisuutta Korppaanmäentien kääntösilmukan poistumishaaralla siten, että autoliikenne osoitetaan väistämisvelvolliseksi. Muutoksella sujuvoitetaan raitioliikennettä ja yhtenäistetään väistämissääntöjä, sillä paikalliskatuverkon sisäisissä risteämissä ei yleensä osoiteta erikseen väistämisvelvollisuutta.

Kohde 30, Somerontie 13: Uuden tieliikennelain (TLL 729/2018) tultua voimaan kielletty ajosuunta -liikennemerkin (C17) sivuuttaminen on kiellettyä myös raitiovaunulla. Korvataan Paavalinkirkon kääntöpaikan yhteydessä oleva C17-liikennemerkki moottoriajoneuvoilla ajon kieltävällä liikennemerkillä C2.

Kohde 10, Hämeentie 92:

Hämeentien ylittävä suojatie Vallilan varikon raitiovaunupysäkin eteläpuolella on valo-ohjaamaton. Se ylittää kaksi ajokaistaa suuntaansa sekä niistä keskisaarekkein erotetun raitiotien. Suojatie sijaitsee noin 35 metrin päässä Sturenkadun risteyksen liikennevalojen pääopastimesta. Helsinginkatu on katuluokaltaan alueellinen kokoojakatu, ja sen nopeusrajoitus on 40 km/h.

Tieliikennelain (729/2018) nojalla annetussa asetuksessa liikenteenohjauslaitteiden käytöstä (379/2020) kohdassa 6 § säädetään liikennevalo-ohjattua risteystä lähellä sijaitsevan suojatien ja pyörätien jatkeen liikennevalo-ohjauksesta. Asetuksen mukaan alle 60 metrin päässä valo-ohjatun risteyksen pääopastimesta ei saa sijaita valo-ohjaamatonta suojatietä. Asetuksessa mainitaan poikkeuksia, jotka eivät sovellu tähän tapaukseen. Suojatie ei täytä tieliikennelain vaatimuksia, minkä vuoksi se pitää joko siirtää kauemmaksi, valo-ohjata, muuttaa ylityspaikaksi tai poistaa.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Jalankulkijoiden kadunylitysjärjestelyjen suunnitteluperiaatteet (10.12.2019, 642 §), jonka perusteella ajoradan ylityspaikan järjestelytapaa on arvioitu. Periaatteiden mukaan kyseinen suojatie luokitellaan liikenneturvallisuuden suhteen huonoksi (punaiseksi), joita ei enää suunnitella tai toteuteta katuverkolle. Suojatie ylittää ilman valo-ohjausta tai suojaavia rakenteita kaksi ajokaistaa suuntaansa.

Suojatie ei ole risteyksessä tai muun selkeän reitin varrella, joka erityisesti perustelisi suojatien tarvetta. Se palvelee raitiovaunupysäkkiä, jonka toisessa päässä eli 35 metrin päässä sijaitsee turvallinen, valo-ohjattu suojatie. Suojatien verkollisen roolin ja käyttäjämäärien perusteella suojatien valo-ohjaaminen ei ole perusteltua. Jos suojatie muutetaan nykyisellä paikallaan kadun ja raitiotien ylityspaikaksi, se saa tyydyttävän (keltaisen) luokituksen.

Kadunylitysjärjestely muutetaan suojatiettömäksi ylityspaikaksi, koska se on tieliikennelain ja kaupungin periaatteiden vastainen sekä vaaralliseksi todettu. Haitta jalankululle on vähäinen, koska lähellä on laadukas suojatie ja poistettavan suojatien verkollinen rooli on vähäinen. Koska olemassa oleva ylitysjärjestely on mahdollista toteuttaa kaupungin periaatteiden mukaisesti tyydyttävällä tavalla ylityspaikkana, ei ylitysmahdollisuuden poisto kokonaan ole perusteltua. Tämän vuoksi ajoradan ja raitiotien ylitys muutetaan ylityspaikaksi.

Myös raitiotien ylitys samassa kohdassa muutetaan ylityspaikaksi. Esteetön kulku pysäkille on pysäkin pohjoispäästä liikennevalo-ohjatun suojatien kautta. Ratkaisu on kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymän (25.5.2021, 277 §) Jalankulkuylitysten ja raitiotiepysäkkien kehittämisen periaatteiden mukainen. Päätöksessä hyväksyttiin myös lista heti toteutettavista kohteista. Listassa tälle suojatielle esitettiin toimenpiteeksi muuttamista ylityspaikaksi pelkästään raitiotien yli, mitä tässä päätöksessä nyt esitetään toteutettavaksi. Myös ajoratojen ylittävät suojatiet muutetaan periaatepäätöksestä poiketen ylityspaikoiksi yllä mainituin perustein.

Kohde 12, Telakkakatu 2: Suojatie poistetaan raitioliikenteen sujuvoittamiseksi. Suojatie ylittää neljä kaistaa ilman keskisaarekkeita. Risteyksen toisella puolella 14 metriä etelään on suojatie, jossa on keskisaarekkeet. Ylijatkettujen jalkakäytävien ansiosta korvaava suojatie on hyvin saavutettavissa. Tämä suojatie säilytetään suojatienä myös raitiotien yli. Pohjoiseen päin seuraava suojatie on liikennevalo-ohjatussa Tehtaankadun risteyksessä 70 metrin päässä.

Kohde 25, Kanavakatu 4:

Kaupunginhallitus hyväksyi (Kh 7.3.2022, 190 §) Liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman 2022–2026, minkä pohjalta liikenne- ja katusuunnittelupalvelussa on suunniteltu turvattomien jalankulun ylitysjärjestelyjen turvallisuuden parantamista. Kanavakadun ylittävä suojatie Kanavakatu 4 kohdalla on tunnistettu kohteeksi, jonka turvallisuutta on kehitettävä.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Jalankulkijoiden kadunylitysjärjestelyjen suunnitteluperiaatteet (10.12.2019, 642 §), jonka perusteella ajoradan ylityspaikan järjestelytapaa on arvioitu. Ohjeen mukaan suojatie Kanavakatu 4 kohdalla luokitellaan liikenneturvallisuuden näkökulmasta huonoksi (punaiseksi), joita ei enää suunnitella tai toteuteta katuverkolle. Toimenpidevaihtoehtoina on ensisijaisesti suojatien parantaminen, muutos suojatiettömäksi kadunylityspaikaksi tai viimesijaisesti suojatien poistaminen. Tavoitteena on hyvä (vihreä) tai vähintään tyydyttävä (keltainen) turvallisuusluokitus.

Suojatien turvallisuutta voidaan parantaa nopeusvarmistuksella tai riskejä vähentävällä toimenpiteellä. Kanavakadulla on raitiotie sekakaistoilla ja yksi autoliikenteen kaista. Raitiokiskojen vuoksi hidasteiden käyttö ei ole mahdollista, ja katutilan kapeuden takia keskisaarekkeiden tai sivuttaissiirtymien toteuttaminen ei ole mahdollista. Suojatien sijainti ylämäessä on haasteellinen raitiovaunuille ja raskaalle liikenteelle, jota kadulla on runsaasti sataman purkureitin vuoksi. Talvisin mäkeen juuttuneet ajoneuvot aiheuttavat säännöllisesti ongelmia Katajanokan liikenteelle.

Suojatie ei ole risteyksessä tai muun selkeän reitin varrella, joka erityisesti perustelisi suojatien tarvetta. Kadun eteläpuolella on maankäyttöä, joille kulku tapahtuu pääsääntöisesti korttelin toiselta puolelta, ja pohjoispuolella korkeuserojen vuoksi rajallinen määrä puistokäytäviä. Suojatien verkollisen roolin ja käyttäjämäärien perusteella sen valo-ohjaaminen ei ole perusteltua ottaen huomioon sen aiheuttama viive raitioliikenteelle.

Suojatie poistetaan, koska se on kaupungin periaatteiden vastainen sekä vaaralliseksi todettu. Haitta jalankululle on pieni, sillä poistettavan suojatien verkollinen rooli on hyvin vähäinen.

Kustannusennuste

Rakennukset ja yleiset alueet, rakennuttaminen 25 000 euroa.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännössä (16 luku 6 § kohta 1) on liikenne- ja katusuunnittelupäällikön toimivallassa päättää katu- ja muulle yleiselle liikenteelle tarkoitetulla alueella merkitykseltään vähäisistä yksittäisistä liikennejärjestelyistä.

Sovelletut oikeusohjeet

Tieliikennelaki (729/2018) 71 § 1 momentti kohta 2.

Tiedoksianto

Päätös annetaan tiedoksi yleistiedoksiantona, sillä henkilöiden lukumäärää ei tiedetä (hallintolaki 55 § 2 momentti).