Vahingonkorvausvaatimus, autovaurio

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 19.6.2025 esittänyt kaupungille määrältään yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo on vaurioitunut liikennemerkin kaaduttua ajoneuvon päälle 20.6.2024 klo 20.30–21.15 osoitteessa Korvatunturintie 8. Hakija on toimittanut vaatimuksen liitteenä valokuvia vahingon aiheuttajasta.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katualueella olevien liikennemerkkien ja muiden vastaavien laitteiden kunnossapidon.

Varoitusmerkit, etuajo-oikeusmerkit ja väistämismerkit on korjattava välittömästi, kun korjaustarve on selvillä. Muilla merkeillä kallistuman ja kiertymän oikaisun toimenpideaika on kaikilla kaduilla kaksi viikkoa. Kallistuman tai kiertymän takia toimimattomat merkit on korjattava ensitilassa. Liikenteen vaurioittamat merkit, joiden kunto ei ole hyväksyttävä, mutta jotka vielä toimivat, on varoitusmerkkien, etuajo-oikeusmerkkien ja väistämismerkkien osalta uusittava välittömästi. Muilla merkeillä toimenpideaika on kaikilla kaduilla yksi viikko.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla on tehty vahinkoa edeltävä tarkastuskäynti 10.6.2024 klo 13.08. Tieto katkenneesta liikennemerkistä on tullut palautejärjestelmän kautta 25.6.2024 ja liikennemerkki on korjattu heti samana päivänä. Liikennemerkin putki on katkennut juuresta. Putki ei ole ollut ruostunut eikä siinä ole ollut päällepäin näkyvää vikaa. Koska putkessa ei ole mitään selkeää jälkeä, on se mahdollisesti ilkivaltaisesti kaadettu.

Kaupungin palautejärjestelmään ei ole annettu palautteita liikennemerkin kunnossapitotarpeesta ennen kyseistä vahinkotapahtumaa. Kaupungille ei ole esitetty vahinkoalueelta muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Helsingin Kumpulan havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa vahinkopäivänä 20.6.2024 klo 20.30–21.15 korkein mitattu tuulenpuuska on ollut 8,6 m/s. Navakan tuulen rajana pidetään 8 m/s, ja tätä matalampaa tuulennopeutta pidetään kohtalaisena tai heikkona tuulena.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Liikennemerkin rakenne on tarkkaan standardoitu ja sillä on pitkä käyttöikäolettama. Liikennemerkin pystytysputken käyttöikä on noin 50 vuotta. Merkki kestää hyvin ympäristöstä aiheutuvat tavanomaiset ympäristökuormat, mutta se ei kuitenkaan voi olla täysin hajoamaton, jotta se ei aiheuta tarpeetonta vahinkoa tai vaaraa. Merkit istutetaan niin syvään, ettei tavanomaisen tuulen ole mahdollista irrottaa merkkiä maasta.

Liikennemerkeille erityisrasitusta aiheuttavat esimerkiksi koirat, aura-autot, ilkivalta, liikennemerkeissä roikkuminen ja niihin törmääminen. Valtaosa liikennemerkkien vaurioitumisista aiheutuukin kaupunkiolosuhteissa kunnossapidon laiminlyönnin sijaan jonkin ulkoisen tekijän seurauksena.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitäjä vapautuu vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.

Vahingon aiheuttanut liikennemerkki on katkennut tuntemattomasta syystä. Vahinkoaikaan ei ole ollut sellaista tuulta, joka olisi voinut kaataa liikennemerkin. Vahingon aiheuttaneen liikennemerkin kaatumista ei ole voinut ennakoida tavanomaisin kunnossapidollisin toimin. Liikennemerkin korjaustarpeesta ei ole tullut aiempia ilmoituksia kaupungille. Ilkivallan mahdollisuutta ei myöskään voida poissulkea. Kaupunki ei vastaa kolmansien osapuolien aiheuttamista vahingoista.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei vahinko ole aiheutunut kaupungin tuottamuksesta. Tapahtuma on ollut ennalta arvaamaton. Näin ollen kaupunki ei ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.

Vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta myös silloin, kun vaatimus on määrältään yksilöimätön.