Helsingin kaupunkistrategia 2025–2029, kaupunginkanslia
Kaupunginvaltuuston 27.8.2025 (§ 183) Helsingin kaupunkistrategiasta vuosille 2025−2029 tekemän päätöksen täytäntöönpano
Päätös
Kaupunginhallitus kehotti lautakuntia ja johtokuntia, keskushallintoa ja toimialoja sekä tytäryhteisöjä
- toteuttamaan kaupunkistrategiaa 2025–2029
- huomioimaan kaupunkistrategian 2025–2029 vuosittaisten toimintasuunnitelmien ja tulosbudjettien toteutuksessa
- ottamaan kaupunkistrategian lähtökohdaksi valmisteltaessa valtuustokauden myöhempiä talousarvioita ja muita suunnitelmia.
Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että kaupunkistrategiaa toteutetaan valtuustokaudella 2025–2029 kolmella ohjelmallisella kokonaisuudella, jotka ovat yhteen kokoavat ohjelmakokonaisuudet, uudistavat ohjelmat ja vakiintuneet ohjelmat. Strategian toimeenpanomalli, ohjelmalliset kokonaisuudet sekä niihin sisältyvät tavoiteasiakirjat ja ohjelmat on esitetty liitteessä yksi.
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli johtaja Marko Karvinen. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Esittelijä muutti ehdotustaan seuraavasti:
Kappaleen viisi loppuun:
Vaikuttavuusmittarit tuodaan kaupunginhallitukseen ennen käyttöönottoa.
Kappale 12 toiseksi virkkeeksi:
Liikennekokonaisuus tulee vastaamaan kaupunkistrategian liikennettä koskevia linjauksia muun muassa liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja päästötavoitteissa.
Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.
Kaupunginhallitus kehottaa lautakuntia ja johtokuntia, keskushallintoa ja toimialoja sekä tytäryhteisöjä
- toteuttamaan kaupunkistrategiaa 2025–2029
- huomioimaan kaupunkistrategian 2025–2029 vuosittaisten toimintasuunnitelmien ja tulosbudjettien toteutuksessa
- ottamaan kaupunkistrategian lähtökohdaksi valmisteltaessa valtuustokauden myöhempiä talousarvioita ja muita suunnitelmia.
Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että kaupunkistrategiaa toteutetaan valtuustokaudella 2025–2029 kolmella ohjelmallisella kokonaisuudella, jotka ovat yhteen kokoavat ohjelmakokonaisuudet, uudistavat ohjelmat ja vakiintuneet ohjelmat. Strategian toimeenpanomalli, ohjelmalliset kokonaisuudet sekä niihin sisältyvät tavoiteasiakirjat ja ohjelmat on esitetty liitteessä yksi.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.8.2025, 183 § kaupunkistrategian vuosiksi 2025–2029 ja totesi, että kaupunkistrategia on lähtökohtana valmisteltaessa vuoden 2026 talousarvioehdotusta sekä valtuustokauden muita talousarvioita ja toimenpiteitä.
Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että strategian toteuttamista arvioidaan ja seurataan osana vuosittaista talouden ja toiminnan seurantaa sekä kaupunginvaltuuston arviointikeskusteluin valtuustokauden puolivälissä ja lopussa.
Strategiaa toteutetaan kuntalain mukaisesti talousarviossa ja hallintosäännön mukaisella johtamisjärjestelmällä ja työnjaolla. Toimenpiteiden etenemistä kaupungin palveluissa seurataan talousarvion ennusteissa sitovien tavoitteiden, muiden tavoitteiden ja toiminnan raportoinnin kautta kaupunginhallituksessa, lautakunnissa ja johtokunnissa sekä viranhaltijaorganisaatiossa. Pidempiaikaista vaikuttavuutta seurataan vaikuttavuusmittareilla kaupungin verkkosivuilla.
Kaupungin olemassa olevaa ohjelmarakennetta selkeytetään ja tarkistetaan uuden kaupunkistrategian mukaiseksi. Kaupunkitasoiset kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämät ohjelmat ja suunnitelmat sekä niiden seuranta kytketään osaksi strategian seurantaa kolmella ohjelmakokonaisuudella, jotka ovat kokoavat ohjelmat, uudistavat ohjelmat ja vakiintuneet ohjelmat.
Jo toteutettuja tai osaksi päivittäisjohtamista siirtyneitä ohjelmia karsitaan. Ohjelmallisten asiakirjojen on jatkossa tarkoitus olla voimassa valtuustokauden ajan tai toistaiseksi. Kaupungin johtoryhmä ja viranhaltijajohto ohjaavat ohjelmien valmistelua ja toimeenpanoa.
Yhteen kokoavassa ohjelmakokonaisuudessa olemassa olevia ohjelmia kootaan yhteen ja päivitetään tarvittavilta osin strategian mukaiseksi. Uudistava ohjelmakokonaisuus liittyy uutta ohjelmallista työtä vaativien strategian keskeisten painopisteiden toteuttamiseen. Vakiintuneiden ohjelmien kokonaisuus sisältää lakisääteiset ohjelmat ja kaupungin omat vakiintuneet valtuustokausittain uusittavat ohjelmat.
Yhteen kokoavia ohjelmakokonaisuuksia ovat ympäristö- ja ilmastokokonaisuus sekä liikennekokonaisuus.
Ympäristö- ja ilmastokokonaisuudessa vuonna 2024 vahvistetut ympäristönsuojelun tavoitteet 2040 -asiakirjan ilmastotavoitteet päivitetään strategiaa vastaavaksi. Kokonaisuuteen kuuluvat osaohjelmat päivitetään tarvittavin osin tavoiteasiakirjan päivittämisen jälkeen siten, että osaohjelmat noudattavat tavoiteasiakirjan ja kaupunkistrategian linjauksia.
Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelma sekä ilmastonmuutoksen sopeutumisen linjaukset yhdistetään yhdeksi ilmasto-ohjelmaksi ja niihin tehdään strategian edellyttämät päivitykset. Hulevesiohjelman tavoitteet ja toimenpiteet on otettu osaksi päivittäistä johtamista, toimintaa ja suunnittelua, joten ohjelmaa ei jatketa itsenäisenä ohjelmana. Liitteestä yksi ilmenee, mitkä osaohjelmista päätetään kaupunginhallituksessa ja mitkä kaupunkiympäristölautakunnassa.
Liikennekokonaisuudessa osaohjelmat päivitetään tarvittavin osin kaupunkistrategiaa vastaaviksi. Liikennelinjauksissa tukeudutaan kaupunkistrategiaan, ja vuonna 2015 vahvistettu Liike - Helsingin liikkumisen kehitysohjelma todetaan päättyneeksi. Helsingin älyliikenteen kehittämisohjelmaa ja citylogistiikan kehitysohjelmaa ei jatketa itsenäisinä ohjelmina. Ohjelmissa esitettyjä toiminnan kehittämisen kannalta oleellisten toimenpiteiden edistämistä jatketaan osana normaalia päivittäisjohtamista, ja ohjelmista otetaan tarpeelliset linjaukset kasvun, osaamisen ja elinvoiman tavoitteisiin.
Uudistavat ohjelmat ovat uusia kokonaisuuksia, jotka tuodaan hyväksyttäväksi kaupunginhallitukseen. Uudistavia ohjelmia ovat segregaation ehkäisemisen tavoitteet, kasvun, osaamisen ja elinvoiman tavoitteet, merellinen Helsinki -toimenpideohjelma ja kauniimpi Helsinki -ohjelma.
Segregaation ehkäisemisen kokonaisuudessa valmistellaan kaupungin tavoitteet segregaation ehkäisemiseksi. Kokonaisuuteen kytkeytyvät myös kaupunginhallituksessa hyväksyttävät asunnottomuusohjelma ja päihdestrategia kuten myös tarvittavin osin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnassa hyväksyttävät nuorten huumekuolemien ehkäisyn toimenpideohjelma ja C-hepatiitin eliminoimisohjelma. Tavoitteiden valmistelussa huomioidaan olemassa olevat ohjelmat, joilla on yhtymäpintoja segregaation ehkäisyyn.
Kasvun, osaamisen ja elinvoiman tavoitteissa konkretisoidaan teemojen strategiakirjauksia. Tavoitteisiin sisällytetään aiemmin erillisinä asiakirjoina hyväksytyt elinkeinopolitiikan painopisteet ja elinkeinopolitiikan tavoitteet maankäytölle, jotka huomioidaan myös yleiskaavan toteuttamisohjelmassa. Tavoitteissa huomioidaan myös voimassa oleva kierto- ja jakamistalouden toimenpideohjelma. Matkailun ja tapahtumien edistämisen tavoitteiden toimeenpanosta laaditaan matkailun ja tapahtumien kehitysohjelma kaupunginhallituksen elinkeinojaoston päätettäväksi. Maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvien tavoitteiden toimeenpanosta laaditaan erillinen maahanmuuton ja kotoutumisen kehitysohjelma kaupunginhallituksen elinkeinojaoston päätettäväksi.
Lisäksi valmistellaan uusi merellinen Helsinki -toimenpideohjelma ja uusi kauniimpi Helsinki -ohjelma.
Vakiintuneiden ohjelmien kokonaisuuden muodostavat lakisääteiset ohjelmat ja kaupungin omat valtuustokausittain uusittavat ohjelmat, joilla on vakiintunut valmistelu- ja päätöksentekomenettely. Kokonaisuuteen kuuluvat kaupunginvaltuuston päätettäväksi valmisteltavat hyvinvointisuunnitelma, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategia, Helsingin alueen pelastustoimen palvelutasopäätös ja Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön ohjelma (AM-ohjelma). Kaupunginhallitukselle valmistellaan yleiskaavan toteuttamisohjelma sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat.
Strategiakauden ohjelmakokonaisuuden lisäksi toistaiseksi voimassa olevia ohjelmallisia asiakirjoja ovat toimitilastrategia, hankintastrategia, Koulutus 2030, Kulttuurivisio 2030, varautumissuunnitelma sään ääri-ilmiöihin, osallisuus- ja vuorovaikutusmalli sekä osallisuussuunnitelmat, eettiset periaatteet, viestinnän linjaukset ja brändikonsepti.
Tämä päätös ja kaupunkistrategia 2025–2029 määrittelevät strategiakaudella valmisteltavat ja voimassa olevat ohjelmat. Kaupungin johtoryhmä hyväksyy tarvittaessa muiden ohjelmallisten asiakirjojen valmistelun tai olemassa olevan ohjelmallisen asiakirjan päivittämisen aloittamisen.
Kaupunginhallitus 22.09.2025 § 598
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Suvi Pulkkisen ehdotuksesta.
11.08.2025 Ehdotuksen mukaan
Esittelijä
Lisätiedot
Marko Karvinen, johtaja, puhelin: 310 36257
Mia Malin, erityisasiantuntija, puhelin: 09 310 32050
Kaupunginvaltuusto 27.08.2025 § 183
Päätös
Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkistrategian vuosiksi 2025–2029 (liite 1). Kaupunkistrategia on lähtökohtana valmisteltaessa vuoden 2026 talousarvioehdotusta sekä muita valtuustokauden talousarvioita ja toimenpiteitä.
Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että strategian toteuttamista arvioidaan ja seurataan osana vuosittaista talouden ja toiminnan seurantaa sekä kaupunginvaltuuston arviointikeskusteluin valtuustokauden puolivälissä ja lopussa.
Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavat kaksi toivomuspontta:
1 | Hyväksyessään kaupunkistrategian kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuutta luoda strategian keskeisille tavoitteille mittarit ja seurata niiden avulla tavoitteiden toteutumista säännöllisesti. Arviointia tehdään myös osana talousarvio- ja tilinpäätösprosesseja. (Terhi Peltokorpi) |
2 | Hyväksyessään Helsingin kaupunkistrategian 2025-2029 kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta toimenpideohjelman laatimiseen kaikkien kaupunkilaisten digitaalisen osaamisen kehittämiseksi siten, että jokainen pystyisi hyödyntämään digitaalisia palveluita täysimääräisesti niin kauan kuin mahdollista. (Eija-Riitta Korhola) |
Käsittely
Palautusehdotus
Valtuutettu Jussi Halla-Aho ehdotti valtuutettu Wille Rydmanin kannattamana, että kaupunginvaltuusto palauttaa asian kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perusteluin:
Tavallisen helsinkiläisen kannalta oleellisia ongelmia ja kielteisiä kehitystrendejä nostetaan selkeämmin esille ja tarjotaan ratkaisuja, jotka kohdistuvat näihin ongelmiin ja joiden voidaan realistisesti olettaa parantavan tilannetta. Kaupunki ei kehity läheskään kaikilta osin myönteiseen suuntaan, ja suurelta osin huono kehitys on seurausta väärästä tilanneanalyysistä, vääristä strategisista tavoitteista ja vääristä politiikkatoimista.
Strategiassa tulee nostaa selkeämmin esille esimerkiksi lisääntyvä koettu ja todellinen turvattomuus kaduilla ja julkisissa tiloissa, harmaan talouden lisääntyminen etenkin ravintola-, taksi- ja rakennusalalla, kasvava huumeongelma, asumisen sietämätön hinta, koulujen ja asuinalueiden eriytyminen sekä Helsingin vetovoiman väheneminen itsensä elättävien ja siten julkisen talouden tasapainoa ylläpitävien ihmisten silmissä. On myös todettava avoimesti, että maahanmuutto etenkin EU-alueen ulkopuolelta ruokkii, ylläpitää ja pahentaa kaikkia näitä ongelmia.
Kasvua on kuitenkin tarkasteltava ennen kaikkea laadullisena kysymyksenä. Helsingin ei tule käytännön politiikallaan houkutella sosiaaliturvan varassa elävää maahanmuuttajaväestöä vaan työssäkäyvää väestöä ja yrittäjiä. Strategiassa on korostettava, että sosiaaliturvaperäinen väestönkasvu vähentää, eikä lisää, Helsingin houkuttelevuutta sekä osaajien että matkailijoiden silmissä, koska se lisää turvattomuutta, kuormittaa julkisia palveluja, nostaa asumisen hintaa sekä eriyttää kouluja ja asuinalueita. On huomattava, että jopa puolet toimeentulotukimenoista maksetaan Helsingissä vieraskieliselle väestölle. Esimerkiksi poliisin tietoon tulleista seksuaalirikoksista lähes 40% on maahanmuuttajien tekemiä koko maan tasolla, ja Helsingissä osuus on vielä suurempi. Maahanmuuttajataustaisten nuorten jengiytyminen ja siihen liittyvä väkivaltarikollisuus on tunnistettu ilmiö.
Sosiaalinen sekoittaminen, eli heikosti integroituneen väestön ripottelu ”paremmille” alueille, ei ole kestävä tapa torjua segregaatiota, koska se ei edistä maahantulijoiden integroitumista vaan ainoastaan kätkee integraation epäonnistumisen.
Strategialuonnoksessa todetaan, että ”Helsingissä jokaisen tulee voida taustastaan ja lähtökohdistaan riippumatta rakentaa hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan”. Helsinki on tällä hetkellä hyvä paikka yhtäältä hyvätuloisille, joille asumisen hinta ei ole ongelma ja joilla on varaa valita oma asuinpaikkansa (ja lastensa koulu), ja toisaalta niille, jotka maksattavat asumisensa kokonaan yhteiskunnan varoista. Sen sijaan Helsinki ei ole hyvä paikka pieni- ja keskituloisille, työssä käyville ja oman asumisensa ja elämisensä rahoittaville ihmisille. Tämä hiljainen enemmistö tulee ottaa strategiassa päätöksenteon keskiöön.
Kaupungin toimintoja ja kaupunkilaisten verorahoitteisia palveluja ei tule nähdä ennen kaikkea välineinä maahanmuuttajien kotouttamiseen. Kotouttamistoimenpiteiden pitää kohdistua niihin, jotka sellaisia tarvitsevat, ja ennen kaikkea on pyrittävä vähentämään Helsingin houkuttelevuutta sellaisten tulijoiden silmissä, jotka eivät kotoudu ilman massiivisia interventioita. Helsingin on tehostettava edunvalvontaansa lainsäätäjän suuntaan. Kaupungin tulee aktiivisesti pyrkiä vaikuttamaan maahanmuuttoa koskevaan lainsäädäntöön, koska Helsinki, muutaman muun suuren kaupungin ohella, on haitallisen maahanmuuton suurin kärsijä. Kaupungin tulee myös pidättäytyä tarjoamasta sellaisia lakiin perustumattomia palveluja tai etuja, jotka houkuttelevat haitallista maahanmuuttoa. Maahanmuuttajien tosiasiallinen suosiminen kaupungin omistamien tai hallinnoimien asuntojen jaossa, maahanmuuttajajärjestöille jaettavat avustukset, maassa vuosia asuneille järjestettävät tulkkipalvelut sekä laittomasti maassa oleville tarjottavat laajat terveyspalvelut ovat esimerkkejä tällaisista vetotekijöistä.
Helsingin ei myöskään tule lisätä englanninkielisiä palveluja eikä ruotsinkielistä kotouttamista, koska tämä edistää ulkomaalaisväestön kuplautumista ja vaikeuttaa sen integroitumista työmarkkinoille ja yhteiskuntaan.
Helsingin tulee ohjata omistamiaan tai hallinnoimiaan edullisia asuntoja ensisijaisesti sellaisille henkilöille, jotka työskentelevät työvoimapulasta kärsivillä kriittisillä aloilla, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa tai opetus- ja varhaiskasvatustehtävissä. Näiden alojen työvoimapula johtuu ennen kaikkea siitä, että niillä maksettava palkka ei riitä asumiskustannuksiin Helsingissä.
1 äänestys
Asian käsittelyn jatko JAA, palautus EI
JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: Valtuutettu Jussi Halla-Ahon palautusehdotus
Jaa-äänet: 80
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Amanda Alvesalo, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Nita Austero, Riina Bhatia, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Fatim Diarra, Veli-Pekka Dufva, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Mia Haglund, Sandra Hagman, Juha Hakola, Tiina Halttunen, Atte Harjanne, Harry Harkimo, Ahmad Hassan, Eveliina Heinäluoma, Sari Helin, Titta Hiltunen, Jenni Hjelt, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Ville Jalovaara, Mikael Jungner, Atte Kaleva, Natalia Kallio, Maija Karhunen, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Jenny Kasongo, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Eija-Riitta Korhola, Minja Koskela, Tuuli Kousa, Miapetra Kumpula-Natri, Johanna Laisaari, Minna Lindgren, Pirjo Lonka, Otto Meri, Ville Merinen, Silvia Modig, Seija Muurinen, Björn Månsson, Riku Nieminen, Johanna Nuorteva, Silja Paavola, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Amanda Pasanen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Suvi Pulkkinen, Abdifatah Qaaje, Marcus Rantala, Janne Rauramo, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Krishna Regmi, Sari Sarkomaa, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Seida Sohrabi, Petri Suhonen, Nina Suomalainen, Minni Takala, Iida Tani, Niilo Toivonen, Erkki Tuomioja, Alma Tuuva, Reetta Vanhanen, Maarit Vierunen, Mikael Vuorinen
Ei-äänet: 4
Jussi Halla-Aho, Mika Merano, Mika Raatikainen, Wille Rydman
Poissa: 1
Antti Vuorela
Kaupunginvaltuusto jatkoi asian käsittelyä.
Toivomusponnet
Valtuutettu Terhi Peltokorpi ehdotti valtuutettu Tiina Halttusen kannattamana hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen:
Hyväksyessään kaupunkistrategian kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuutta luoda strategian keskeisille tavoitteille mittarit ja seurata niiden avulla tavoitteiden toteutumista säännöllisesti. Arviointia tehdään myös osana talousarvio- ja tilinpäätösprosesseja. |
Valtuutettu Eija-Riitta Korhola ehdotti valtuutettu Tiina Halttusen kannattamana hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen:
Hyväksyessään Helsingin kaupunkistrategian 2025-2029 kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta toimenpideohjelman laatimiseen kaikkien kaupunkilaisten digitaalisen osaamisen kehittämiseksi siten, että jokainen pystyisi hyödyntämään digitaalisia palveluita täysimääräisesti niin kauan kuin mahdollista. |
Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen.
Äänestysjärjestys
Toivomusponsista äänestettiin erikseen.
2 äänestys
Valtuutettu Terhi Peltokorven ehdottama toivomusponsi JAA, vastustus EI
JAA-ehdotus: Valtuutettu Terhi Peltokorven ehdottama toivomusponsi
EI-ehdotus: Vastustaa
Jaa-äänet: 83
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Amanda Alvesalo, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Nita Austero, Riina Bhatia, Silja Borgarsdottir Sandelin, Fatim Diarra, Veli-Pekka Dufva, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Mia Haglund, Sandra Hagman, Juha Hakola, Jussi Halla-Aho, Tiina Halttunen, Atte Harjanne, Harry Harkimo, Ahmad Hassan, Eveliina Heinäluoma, Sari Helin, Titta Hiltunen, Jenni Hjelt, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Ville Jalovaara, Mikael Jungner, Atte Kaleva, Natalia Kallio, Maija Karhunen, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Jenny Kasongo, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Eija-Riitta Korhola, Minja Koskela, Tuuli Kousa, Miapetra Kumpula-Natri, Johanna Laisaari, Minna Lindgren, Pirjo Lonka, Mika Merano, Otto Meri, Ville Merinen, Silvia Modig, Seija Muurinen, Björn Månsson, Riku Nieminen, Johanna Nuorteva, Silja Paavola, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Amanda Pasanen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Suvi Pulkkinen, Abdifatah Qaaje, Marcus Rantala, Janne Rauramo, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Krishna Regmi, Wille Rydman, Sari Sarkomaa, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Seida Sohrabi, Petri Suhonen, Nina Suomalainen, Minni Takala, Iida Tani, Niilo Toivonen, Erkki Tuomioja, Alma Tuuva, Reetta Vanhanen, Maarit Vierunen, Antti Vuorela, Mikael Vuorinen
Tyhjä: 1
Mika Raatikainen
Poissa: 1
Harry Bogomoloff
Kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuutettu Terhi Peltokorven ehdottaman toivomusponnen.
3 äänestys
Valtuutettu Eija-Riitta Korholan ehdottama toivomusponsi JAA, vastustus EI
JAA-ehdotus: Valtuutettu Eija-Riitta Korholan ehdottama toivomusponsi
EI-ehdotus: Vastustaa
Jaa-äänet: 83
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Amanda Alvesalo, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Nita Austero, Riina Bhatia, Silja Borgarsdottir Sandelin, Fatim Diarra, Veli-Pekka Dufva, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Mia Haglund, Sandra Hagman, Juha Hakola, Jussi Halla-Aho, Tiina Halttunen, Atte Harjanne, Harry Harkimo, Ahmad Hassan, Eveliina Heinäluoma, Sari Helin, Titta Hiltunen, Jenni Hjelt, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Ville Jalovaara, Mikael Jungner, Atte Kaleva, Natalia Kallio, Maija Karhunen, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Jenny Kasongo, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Eija-Riitta Korhola, Minja Koskela, Tuuli Kousa, Miapetra Kumpula-Natri, Johanna Laisaari, Minna Lindgren, Pirjo Lonka, Mika Merano, Otto Meri, Ville Merinen, Silvia Modig, Seija Muurinen, Björn Månsson, Riku Nieminen, Johanna Nuorteva, Silja Paavola, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Amanda Pasanen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Suvi Pulkkinen, Abdifatah Qaaje, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Janne Rauramo, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Krishna Regmi, Wille Rydman, Sari Sarkomaa, Daniel Sazonov, Seida Sohrabi, Petri Suhonen, Nina Suomalainen, Minni Takala, Iida Tani, Niilo Toivonen, Erkki Tuomioja, Alma Tuuva, Reetta Vanhanen, Maarit Vierunen, Antti Vuorela, Mikael Vuorinen
Poissa: 2
Harry Bogomoloff, Anni Sinnemäki
Kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuutettu Eija-Riitta Korholan ehdottaman toivomusponnen.
Eriävät mielipiteet
Valtuutettu Jussi Halla-Aho jätti eriävän mielipiteen seuraavin perusteluin:
Kaupunginvaltuuston olisi tullut palauttaa kaupunkistrategialuonnos valmisteluun siten, että:
Tavallisen helsinkiläisen kannalta oleellisia ongelmia ja kielteisiä kehitystrendejä nostetaan selkeämmin esille ja tarjotaan ratkaisuja, jotka kohdistuvat näihin ongelmiin ja joiden voidaan realistisesti olettaa parantavan tilannetta. Kaupunki ei kehity läheskään kaikilta osin myönteiseen suuntaan, ja suurelta osin huono kehitys on seurausta väärästä tilanneanalyysistä, vääristä strategisista tavoitteista ja vääristä politiikkatoimista.
Strategiassa tulee nostaa selkeämmin esille esimerkiksi lisääntyvä koettu ja todellinen turvattomuus kaduilla ja julkisissa tiloissa, harmaan talouden lisääntyminen etenkin ravintola-, taksi- ja rakennusalalla, kasvava huumeongelma, asumisen sietämätön hinta, koulujen ja asuinalueiden eriytyminen sekä Helsingin vetovoiman väheneminen itsensä elättävien ja siten julkisen talouden tasapainoa ylläpitävien ihmisten silmissä. On myös todettava avoimesti, että maahanmuutto etenkin EU-alueen ulkopuolelta ruokkii, ylläpitää ja pahentaa kaikkia näitä ongelmia.
Kasvua on kuitenkin tarkasteltava ennen kaikkea laadullisena kysymyksenä. Helsingin ei tule käytännön politiikallaan houkutella sosiaaliturvan varassa elävää maahanmuuttajaväestöä vaan työssäkäyvää väestöä ja yrittäjiä. Strategiassa on korostettava, että sosiaaliturvaperäinen väestönkasvu vähentää, eikä lisää, Helsingin houkuttelevuutta sekä osaajien että matkailijoiden silmissä, koska se lisää turvattomuutta, kuormittaa julkisia palveluja, nostaa asumisen hintaa sekä eriyttää kouluja ja asuinalueita. On huomattava, että jopa puolet toimeentulotukimenoista maksetaan Helsingissä vieraskieliselle väestölle. Esimerkiksi poliisin tietoon tulleista seksuaalirikoksista lähes 40% on maahanmuuttajien tekemiä koko maan tasolla, ja Helsingissä osuus on vielä suurempi. Maahanmuuttajataustaisten nuorten jengiytyminen ja siihen liittyvä väkivaltarikollisuus on tunnistettu ilmiö.
Sosiaalinen sekoittaminen, eli heikosti integroituneen väestön ripottelu ”paremmille” alueille, ei ole kestävä tapa torjua segregaatiota, koska se ei edistä maahantulijoiden integroitumista vaan ainoastaan kätkee integraation epäonnistumisen.
Strategialuonnoksessa todetaan, että ”Helsingissä jokaisen tulee voida taustastaan ja lähtökohdistaan riippumatta rakentaa hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan”. Helsinki on tällä hetkellä hyvä paikka yhtäältä hyvätuloisille, joille asumisen hinta ei ole ongelma ja joilla on varaa valita oma asuinpaikkansa (ja lastensa koulu), ja toisaalta niille, jotka maksattavat asumisensa kokonaan yhteiskunnan varoista. Sen sijaan Helsinki ei ole hyvä paikka pieni- ja keskituloisille, työssä käyville ja oman asumisensa ja elämisensä rahoittaville ihmisille. Tämä hiljainen enemmistö tulee ottaa strategiassa päätöksenteon keskiöön.
Kaupungin toimintoja ja kaupunkilaisten verorahoitteisia palveluja ei tule nähdä ennen kaikkea välineinä maahanmuuttajien kotouttamiseen. Kotouttamistoimenpiteiden pitää kohdistua niihin, jotka sellaisia tarvitsevat, ja ennen kaikkea on pyrittävä vähentämään Helsingin houkuttelevuutta sellaisten tulijoiden silmissä, jotka eivät kotoudu ilman massiivisia interventioita. Helsingin on tehostettava edunvalvontaansa lainsäätäjän suuntaan. Kaupungin tulee aktiivisesti pyrkiä vaikuttamaan maahanmuuttoa koskevaan lainsäädäntöön, koska Helsinki, muutaman muun suuren kaupungin ohella, on haitallisen maahanmuuton suurin kärsijä. Kaupungin tulee myös pidättäytyä tarjoamasta sellaisia lakiin perustumattomia palveluja tai etuja, jotka houkuttelevat haitallista maahanmuuttoa. Maahanmuuttajien tosiasiallinen suosiminen kaupungin omistamien tai hallinnoimien asuntojen jaossa, maahanmuuttajajärjestöille jaettavat avustukset, maassa vuosia asuneille järjestettävät tulkkipalvelut sekä laittomasti maassa oleville tarjottavat laajat terveyspalvelut ovat esimerkkejä tällaisista vetotekijöistä.
Helsingin ei myöskään tule lisätä englanninkielisiä palveluja eikä ruotsinkielistä kotouttamista, koska tämä edistää ulkomaalaisväestön kuplautumista ja vaikeuttaa sen integroitumista työmarkkinoille ja yhteiskuntaan.
Helsingin tulee ohjata omistamiaan tai hallinnoimiaan edullisia asuntoja ensisijaisesti sellaisille henkilöille, jotka työskentelevät työvoimapulasta kärsivillä kriittisillä aloilla, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa tai opetus- ja varhaiskasvatustehtävissä. Näiden alojen työvoimapula johtuu ennen kaikkea siitä, että niillä maksettava palkka ei riitä asumiskustannuksiin Helsingissä.
Valtuutetut Mika Merano, Mika Raatikainen ja Wille Rydman
jättivät eriävän mielipiteen samoin edellä mainituin perusteluin.
Esittelijä
Lisätiedot
Marko Karvinen, johtaja, puhelin: 310 36257
Mia Malin, erityisasiantuntija, puhelin: 310 32050
Päätös tullut nähtäväksi 08.10.2025
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Marko Karvinen, johtaja, puhelin: 09 310 36257
Mia Malin, erityisasiantuntija, puhelin: 09 310 32050