Oikaisuvaatimus, rakennuslupa, päätös LP-091-2024-09445

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää hylätä As. Oy Helsingin Aarteenetsijätie 5:n tekemän oikaisuvaatimuksen kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat –palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalveluiden itäisen lupayksikön lupa-arkkitehdin rakentamislupapäätöksestä 7.7.2025 (§ 1180).

Tämä päätös annetaan tiedoksi kuuluttamalla Helsingin kaupungin verkkosivuilla.

Päätösehdotuksen perustelut

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös

Rakennusvalvontapalveluiden itäisen lupayksikön lupa-arkkitehti on päätöksellään 7.7.2025 (§ 1180) myöntänyt ********** rakentamisluvan paritalon ja energiakaivon rakentamiselle osoitteessa ********** sijaitsevalle kiinteistölle ********** . Rakentamisluvan lupatunnus on LP-091-2024-09445.

Tontille rakennetaan kaksikerroksinen kellarillinen paritalo. Rakennus on harkkorakenteinen ja siinä on harjakatto. Rakennuksen julkisivut ovat valkoista rappausta ja vesikatto on tummanharmaata saumapeltiä. Ensimmäisen kerroksen yhteydessä on yksikerroksinen varastosiipi. Tontille sijoitetaan yhteensä neljä autopaikkaa, joista kaksi on tarkoitettu tilapäiseen pysäköintiin. Jäteaitaus sijoitetaan ajoliittymän yhteyteen.

Rakentamisluvan yhteydessä on myönnetty kaksi rakentamislain 59 §:n mukaista vähäistä poikkeamista:

Poikkeaminen 1: Poiketaan asemakaavaan merkitystä kerrosalasta. Asemakaavassa tontin rakennusoikeus on 231 m². Suunnitelmassa kerrosalaa käytetään kokonaisuudessaan 243 m², ylitystä 12 m².

Poikkeaminen 2: Poiketaan esteettömyysasetuksen vaatimuksesta rakentaa rakennukseen johtava kulkuväylä esteettömäksi. Rakennuksen esteetön sisäänkäynti on esitetty luiskavarauksena terassin kautta.

Poikkeamiset on katsottu kokonaisuutena arvioiden vähäisiksi ja hyväksyttävästi perustelluiksi.

Rakentamislupahakemuksen käsittelyn yhteydessä kahden naapurikiinteistön haltijat huomauttivat muun muassa kerrosalan ylityksestä, rakennuksien sijainnista ja korkeudesta, tontin aitaamisesta, puiden istuttamisesta, rakennuspaikalla tiedottamisesta sekä siitä, että energiakaivon poraamisessa tulee ottaa huomioon naapurin porakaivo. Hakija on huomautuksiin antamissaan vastineissa perustellut kerrosalan ylitystä lämpötaloudellisilla syillä ja vähäisyydellä ja todennut rakennuksen ja autosuojan sijoittelun olevan asemakaavan mukaisia. Lisäksi hakija on vastineessaan kertonut aitaa koskevista neuvotteluista, tontille istutettavista puista ja ilmoittamisesta rakennuspaikalla. Vastineen mukaan hankkeen energiakaivo sijaitsee 44,5 m päässä kaivosta huomauttaneet naapurin rajasta, eikä sillä ole vaikutusta huomauttaneen naapurin porakaivoon.

Oikaisuvaatimus

As. Oy Helsingin Aarteenetsijäntie 5 on tehnyt rakentamislupapäätöksestä oikaisuvaatimuksen. Yhtiön omistama tontti 91-47-128-11 sijaitsee rakennuspaikan vieressä.

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan muutosta päätökseen, erityisesti kohtaan poikkeaminen 1. Muutosta haetaan samoilla perusteilla, jotka on esitetty aiemmin rakennusvalvontaan toimitetussa huomautuksessa.

Oikaisuvaatimuskirjelmässä todetaan, että Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan, ellei asemakaavasta muuta johdu, rakennusta ei saa sijoittaa lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata kuin etäisyydelle, joka on vähintään puolet rakennuksen korkeudesta ja kuitenkin vähintään 4 metriä. Mikäli rakennus on yli 8 metriä korkea, tulee etäisyyden olla vähintään puolet rakennuksen korkeudesta. Lisäksi, mikäli naapurin suostumusta rakentamiseen lähemmäksi ei ole saatu kirjallisesti, tulee edellä mainittuja etäisyyksiä noudattaa.

Yhtiön osakkaiden näkemyksen mukaan suunnitellut rakennelmat sijaitsevat liian lähellä tontin rajaa ja aiheuttavat haittaa. Tämän vuoksi oikaisuvaatimuskirjelmässä pyydetään, että rakennuslupapäätöksessä noudatetaan rakennusjärjestyksen 18 §:ää (Vajojen ja muiden rakennelmien rakentaminen) sekä 7 §:ää (Tontin sisäisen rakennusrajan ylittäminen), ja että rakennelmien etäisyys naapurin rajasta on vähintään säädetyn mukainen (vähintään 4 metriä)

Oikaisuvaatimuksessa pyydetään myös huomioimaan, että mikäli rakentamista koskeva lupahakemus on jätetty vireille ennen tammikuuta 2025, hakemuksen käsittely ja rakentamisen aikainen valvonta jatkuvat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti.

Luvanhakijan vastine

Pääsuunnittelija on 6.8.2025 antanut hakijan puolesta vastineen oikaisuvaatimuksen johdosta.

Vastineessa todetaan, että rakennusoikeuden ylitys on 12 neliömetriä eli 5 prosenttia, mikä on Helsingin rakennusvalvonnan sallimissa rajoissa ja laskettu rakentamista koskevien säännösten mukaisesti sekä lupakäsittelijän ohjeen mukaan. Ylitys sallitaan muun muassa lämpötaloudellisista syistä. Lisäksi vastineessa kerrotaan, että mahdollisesti rakennettava autosuoja ei ole mukana hankkeessa, koska se ei ole luvanvarainen, vaan asemapiirrokseen on vain merkitty paikkavaraus autosuojalle. Vastineen mukaan aidan rakentamisesta tullaan neuvottelemaan tontin 11 edustajien kanssa ja tontille tullaan istuttamaan hedelmäpuita, jotka eivät kasva kovin korkeiksi eivätkä varjosta naapureita.

Vastineen mukaan oikaisuvaatimus on aiheeton ja tulisi jättää huomioimatta.

Sovellettava laki

Rakentamislupahakemus on jätetty 28.3.2025, joten asiaan sovelletaan 1.1.2025 voimaan tullutta rakentamislakia (751/2023).

Oikeus oikaisuvaatimuksen tekemiseen

Oikaisuvaatimukseen tekemiseen oikeutetut on määritelty hallintolain 49 b §:n 2 momentissa, jonka mukaan oikaisua saa vaatia se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Säännöksen mukaan viranomainen saa lisäksi vaatia oikaisua, jos laissa niin säädetään tai jos muutoksenhakuoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Rakentamislupapäätös ei kohdistu oikaisuvaatimuksen tekijään eikä lupapäätös välittömästi vaikuta oikaisuvaatimuksen tekijän oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Tällä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijällä ei olisi oikaisuvaatimusoikeutta hallintolain 49 b §:n 2 momentin säännöksen perusteella.

Asiassa on kuitenkin huomioitava, että hallintolaissa oikaisuvaatimuksen tekemiseen oikeutettujen määritelmä poikkeaa rakentamislain mukaisesta valitusoikeutettujen määritelmästä:

Rakentamislain 179 §:n 1 ja 2 momentin mukaan valitusoikeus rakentamisluvasta asemakaava-alueella ja asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevaan sellaiseen rakennuspaikkaan kohdistuvasta rakentamisluvasta, johon ei sovelleta suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä, sekä erillisellä päätöksellä ratkaistavasta sijoittamisluvasta näillä alueilla on:

1) viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla;

2) sellaisen kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;

3) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;

4) kunnalla;

5) naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;

6) museoviranomaisella, jos päätös koskee valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävää suojeltua rakennuskohdetta.

Valitusoikeus on lisäksi toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhteisöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen, jos rakentamislupa koskee rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia.

Rakentamislain mukaisen valitusoikeuden on näin ollen katsottava sananmuodonmukaisesti tulkittuna olevan laajempi kuin hallintolain mukaisen oikaisuvaatimusoikeuden.

Jotta oikeus muutoksenhakuun ei olisi riippuvainen siitä, tekeekö lupapäätöksen rakennusvalvontaviranomaisena toimiva toimielin vai viranhaltija, on katsottava, että mikäli muutoksenhakija on oikeutettu valittamaan rakentamislupapäätöksestä hallinto-oikeuteen, on muutoksenhakija myös oikeutettu jättämään oikaisuvaatimuksen viranhaltijan tekemästä lupapäätöksestä. Kun tässä tapauksessa oikaisuvaatimus on hallintovalituksen pakollinen esivaihe, on oikeusturvanäkökohtien vuoksi oikaisuvaatimusoikeutettujen piirin tulkittava olevan sama kuin valitusoikeutettujen piirin.

Rakennuspaikka on kiinteistö ********** Oikaisuvaatimuksen tekijän omistama kiinteistö 91-47-128-11 sijaitsee rakennuspaikan rajanaapurina. Näin ollen oikaisuvaatimuksen tekijä on rakentamislain 179 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu viereisen kiinteistön omistaja, jolla on valitusoikeus rakentamislupapäätöksestä.

Asemakaava ja rakennuskohteiden sijoittuminen tontilla

Alueella on voimassa asemakaava numero 9280, joka on tullut voimaan 13.2.1987. Rakennuspaikka sijaitsee asuinpientalojen korttelialueella. Asemakaavamääräyksen mukaan rakennusten vähimmäisetäisyys tontin rajoista on, ellei rakennusrajoin toisin osoiteta, on 2 m tontin rajan osalla, jolla viereisen tontin leveys on enintään 6 m ja muista tontin rajoista 4 m. Autokatoksen tai -tallin ja talousrakennuksen vähimmäisetäisyys naapuritontin rajasta on 2 m. Naapurin suostumuksella ne saa rakentaa rajaan kiinni. Tontille ********** ei ole asemakaavassa merkitty rakennusrajoja, joten rakentamiseen sovelletaan edellä kerrottuja etäisyyksiä.

Muutoksenhaun kohteena olevassa rakentamisluvassa on myönnetty lupa paritalon rakentamiselle. Rakennus sijoittuu vähintään neljän metrin etäisyydelle kaikista tontin rajoista. Asemapiirrokseen on lisäksi merkitty alue, jolle hankkeeseen ryhtyvä suunnittelee rakentavansa autosuojan, joka ei ole luvanvarainen. Jos autosuoja toteutetaan asemakaavaa sekä rakentamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä noudattaen eikä se kokonsa perusteella ylitä rakentamislain 42 §:ssä säädettyä lupakynnystä, sen rakentamiselle ei tarvitse hakea rakentamislupaa tai poikkeamispäätöstä. Hankkeeseen ryhtyvä vastaa siitä, että toteutus on asemakaavan sekä rakentamista koskevien säännösten ja määräysten mukainen.

Kuten oikaisuvaatimuksessa todetaan, Helsingin rakennusjärjestyksen 18 §:n mukaan vaja, katos tai muu rakennelma on sijoitettava naapuritontin rajasta vähintään niin kauaksi, että piirrettäessä tontin rajalta 45 asteen kulmassa suora, rakennelman on jäätävä kokonaan sen alle. Rakennelman sijoittaminen edellä mainittua lähemmäksi edellyttää naapuritontin omistajan tai haltijan suostumusta. Erityisistä syistä rakennusvalvontaviranomainen voi kuitenkin antaa luvan rakentaa rakennelma naapurin rajaan asti, vaikka naapuritontin omistaja tai haltija ei ole antanut suostumustaan, jos tästä ei aiheudu naapurille huomattavaa haittaa. Rakennusjärjestyksen 18 § ei koske rakennuksia, joten nyt kyseessä olevassa asiassa se soveltuisi mahdollisen autokatoksen rakentamiseen.

Rakentamislain 17 § 4 momentin mukaan rakennusjärjestyksessä olevaa määräystä ei kuitenkaan saa soveltaa, jos yleis- tai asemakaavassa taikka Suomen rakentamismääräyskokoelmassa julkaistussa määräyksessä määrätään asiasta toisin. Asemakaavassa numero 9250 on annettu määräykset siitä, mille etäisyydelle naapuritonttien rajoista tontilla ********** saa rakentaa autokatoksen tai -tallin. Näin ollen tontille mahdollisesti rakennettavan autokatoksen tai -tallin vähimmäisetäisyys tontin rajoista määräytyy asemakaavan, ei rakennusjärjestyksen mukaisesti.

Rakennusoikeuden ylittyminen

Asemakaava numero 9280 on tullut voimaan 13.2.1987, jolloin oli voimassa rakennuslaki (370/1958). Rakennuslakiin ei sisältynyt säännöstä, jonka mukaan asemakaavassa rakennettavaksi sallitun kerrosalan saisi ylittää aina, kun rakennuksen ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 millimetriä. Rakennuslain jälkeen ajalla 1.1.2000-31.12.2024 voimassa olleen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 115 §:ssä sekä 1.1.2025 voimaan tulleen rakentamislain (751/2023) 9 §:ssä sen sijaan sallitaan rakennuksen kerrosalan ylittää muutoin rakennettavaksi sallittu kerrosala, jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 millimetriä tai huoneistoa rajaavan väliseinän paksuus on enemmän kuin 200 millimetriä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 217 §:ssä ja rakentamislain (751/2023) 196 §:ssä säädetään siitä, että näiden lakien voimaan tullessa voimassa olleeseen tai hyväksyttyyn kaavaan perustuvassa rakentamisessa rakennusoikeuden laskemisessa noudatetaan kerrosalaa koskevia näiden lakien voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Näin ollen vuonna 1987 voimaan tuleen asemakaavan alueella ei voida suoraan soveltaa nyt voimassa olevaa rakentamislain 9 §:ää ja sallia kerrosalan ylittäminen sillä perusteella, että ulkoseinän paksuus on yli 250 millimetriä.

Luvan hakija on hakenut seuraavaa poikkeamista:

”Yli 250 mm paksujen ulkoseinien paksuuden ylitys haetaan poikkeamisena. Ylitystä perustellaan ulkoseinärakenteena käytettävällä lämpöharkolla, jonka paksuus on 400 mm. Ylitys on 11,5 m2, 5 %.”

Poikkeaminen on lupaharkinnassa katsottu vähäiseksi ja perustelluksi. Koska ylitys johtuu lämpöharkon paksuudesta ja koska vastaava ylitys olisi suoraan lain nojalla hyväksyttävä uudemmilla asemakaava-alueilla, ylitystä on pidettävä hyväksyttävänä ja se on ollut perusteltua myöntää. Asiassa ei ole käynyt ilmi, että ylitys vaikuttaisi naapureiden asemaan.

Lopputulos

Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään sellaista, minkä johdosta rakennusvalvontapalveluiden itäisen lupayksikön lupa-arkkitehdin tekemä rakentamislupapäätös tulisi kumota tai sitä tulisi muuttaa.

Sovelletut säännökset

Rakentamislaki 9 §, 42 §, 59 §, 178 §, 179 §, 196 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki 115 §, 217 §

Hallintolaki 45 §, 49 b § ja 49 g §

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 8 kohdan mukaan ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää maankäyttö- ja rakennuslain 21.4 §:n tarkoittamista sekä rakentamislain tarkoittamista hallintopakkoa ja oikaisuvaatimusta koskevista asioista.

Oikaisuvaatimuksen määräaika

Rakentamislupapäätös, jota oikaisuvaatimus koskee, on annettu tiedoksi julkisella kuulutuksella 8.7.2025 ja viimeinen muutoksenhakupäivä on ollut 14.8.2025. As. Oy Helsingin Aarteenetsijäntie 5:n oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa 16.7.2025.