Varhaiskasvatusyksikön muutos, päiväkodin lakkauttaminen, Päiväkoti Fylgia-Solhem

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää hylätä Aura Bade jne. oikaisuvaatimuksen kasvatus- ja koulutuslautakunnan 21.10.2025 tekemästä, päiväkoti Fylgia-Solhemin lakkauttamista koskevasta päätöksestä (§ 418). Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta on 21.10.2025 päättänyt osoitteessa Tehtaankatu 16 ja Vuorimiehenkatu 12 sijaitsevan päiväkoti Fylgia-Solhemin toiminnan lakkauttamisesta 30.6.2026 alkaen.

Oikaisuvaatimuksen tekijät ovat tehneet päätöksestä 10.11.2025 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen, jossa he vaativat, päätöksen kumoamista ja palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, koska päätöksenteossa on tapahtunut useita menettelyvirheitä ja lainvastaisuuksia.

Oikaisuvaatimuksen tekijöiden perustelut ilmenevät lähemmin liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta liitteineen. (Liite 1)

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Hallintosäännön 15 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan, ellei toisin ole määrätty, kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää suomenkielisen päiväkodin, koulun tai oppilaitoksen perustamisesta tai lakkauttamisesta sekä ruotsinkielisen jaoston ehdotuksesta ruotsinkielisen päiväkodin, koulun tai oppilaitoksen perustamisesta tai lakkauttamisesta.

Taustaa

Päiväkoti Fylgia-Solhem on osa varhaiskasvatusyksikkö Fylgia-Solhem-Cygnaeus fsk-Robania ja sijaitsee eteläisellä varhaiskasvatusalueella Ullanlinnan alueella, osoitteissa Tehtaankatu 16 ja Vuorimiehenkatu 12, 00140 Helsinki. Päiväkoti Fylgia-Solhem toimii Helsingin kaupungin omistamissa asunto-osakeyhtiön tiloissa, kahden kerrostalon huoneistoissa. Päiväkodissa on 56 tilapaikkaa.

Päiväkodin tilat eivät vastaa nykyisiä varhaiskasvatuksen pedagogisia tilavaatimuksia. Päiväkoti Fylgia-Solhemin toiminta on päätetty siirtää Kampin alueelle rakentuvan uuden päiväkodin tiloihin osoitteeseen Kalevankatu 48. Uuden päiväkodin nimeksi tulee päiväkoti Sandviken.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta on 21.10.2025 (§ 418) päättänyt päiväkoti Fylgia-Solhemin lakkauttamisesta 30.6.2025 alkaen ruotsinkielisen jaoston esityksen mukaisesti. (Liite 2)

Uudet päiväkotitilat ovat terveelliset, turvalliset ja ajanmukaiset, ja ne tarjoavat päiväkoti Fylgia-Solhemin lapsille hyvän oppimisympäristön. Uudet palvelutilat sijaitsevat noin 1,7 kilometrin päässä päiväkoti Fylgia-Solhemin tiloista. Päiväkoti Fylgia-Solhemissa on tällä hetkellä 44 lasta, joita muutos koskettaa.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt väitteet ja vastaukset niihin

1. Selvittämisvelvollisuus ja puutteellinen lapsivaikutusten arviointi

Oikaisuvaatimuksen mukaan lapsivaikutusten arviointi ei täytä varhaiskasvatuslain 20 §:n eikä hallintolain 6 §:n hyvän hallinnon periaatteita. Oikaisuvaatimuksen mukaan lapsen oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta ja etenkin sen 12 artiklasta juontuva lapsivaikutusten
arviointi sekä siihen liitännäinen hallintolain 31 § mukainen selvittämisvelvollisuus on toteutettu puutteellisesti.

Säädökset

Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 3 artiklan mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Sopimuksen 12 artiklan mukaan sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti.

Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Hallintolain 31 §:n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Varhaiskasvatuslain 20 §:n mukaan lapsen varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. Lapsen vanhemmille tai muille huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Lapsille ja heidän vanhemmilleen tai muille huoltajilleen on toimipaikassa järjestettävä säännöllisesti mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin.

Kaartin Lasaretti -hankkeen eri vaiheissa päiväkoti Fylgia-Solhemin lakkauttamista ja sen vaikutuksia on selvitetty riittävästi ottaen huomioon lapsen etu

Päiväkotien palveluverkon suunnittelu on laaja ja moniulotteinen kaupunkitasoinen kokonaisuus, jossa otetaan huomioon alueen ennustettu väestökehitys, palvelun tarve ja palveluihin hakeutuminen, tilakapasiteetti ja rakenteilla olevat tai peruskorjaukseen menevät tilat. Palveluverkkosuunnittelu perustuu pitkän aikavälin palvelutarpeiden ennakointiin, lähipalvelun tarjoamiseen ja siihen, että paikkoja on tarvetta vastaava määrä käytössä.

Päiväkotien rakennushankkeet alkavat tarveselvityksestä, jossa edellä mainittuja asioita arvioidaan palvelualueen tasolla. Tarveselvityksen jälkeen tehdään hankesuunnitelma, joka on yksityiskohtainen suunnitelma hankkeen toteuttamisesta. Myöhemmin tehdään tarvittavat päiväkotien lopettamis- ja perustamispäätökset.

Kaupungin hallintosäännön mukaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto antaa lausunnon tarveselvityksestä, kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyy tarveselvityksen ja antaa lausunnon hankesuunnitelmasta ja riippuen hankkeen kokonaisarvosta joko kaupunginhallitus tai kaupunginvaltuusto päättää tilojen vuokraamisesta palvelun käyttöön. Lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunta tekee päätökset päiväkodin lakkauttamisesta ja perustamisesta.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto on 14.2.2023 esittänyt kasvatus- ja koulutuslautakunnalle osoitteeseen Kalevankatu 48 toteutettavien päiväkotitilojen tarveselvityksen hyväksymistä. (Liite 3 Kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston päätös 14.2.2023 § 4, Liite 4 Tilaohjelma Päiväkoti Kaartin Lasaretti) Kasvatus- ja koulutuslautakunta on 28.2.2023 § 46 hyväksynyt tarveselvityksen. (Liite 5 Kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätös 28.2.2023 § 46, Liite 6 Osoitteeseen Kalevankatu 48 toteutettavat päiväkotitilat, tarveselvityslomake) Kasvatus- ja koulutuslautakunta on 2.5.2023 § 90 antanut puoltavan lausunnon hankkeen hankesuunnitelmasta (Liite 7 Kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätös 2.5.2023 § 90, Liite 8 Hankesuunnitelma) ja kaupunginvaltuusto on 21.6.2023 § 166 päättänyt vuokrata hankesuunnitelman mukaiset päiväkotitilat Kaartin Lasaretin korttelista. (Liite 9)

Rakennushankkeissa valmistelun lähtökohtana on palvelun tarpeen arviointi ja se, miten palvelut muutosten myötä toteutetaan lain edellyttämällä tavalla ja lähipalveluna ja miten ne vaikuttavat perheiden ja lasten arkeen.

Myös Kaartin Lasaretti -hankkeen eri vaiheissa on arvioitu nimenomaan sitä, miten varhaiskasvatuspalvelu voidaan eteläisen Helsingin alueella toteuttaa varhaiskasvatuslain mukaisesti ottaen huomioon alueen väestökehitys, palvelun tarve ja palveluihin hakeutuminen, tilakapasiteetti ja rakenteilla olevat tai peruskorjaukseen menevät tilat. Valmistelussa on huomioitu tärkeänä lähtökohtana myös kaupungin lähipalveluperiaate siten, että palvelua olisi tarjolla mahdollisimman tasaisesti ja yhdenvertaisesti kaupungin eri puolilla ja eri kieliryhmien tarpeet mahdollisuuksien mukaan huomioiden.

Päiväkoti Fylgia-Solhemin lakkauttaminen ja päiväkoti Sandvikenin perustaminen ovat osa Kaartin Lasaretti -hanketta. Hankkeen perustelut ilmenevät tarkemmin tarveselvitystä koskevasta päätöksestä liitteineen sekä hankesuunnitelmasta.

Helsingin kaupungin otettua käyttöön kaupunkiyhteisen lapsivaikutusten arviointimallin, Kaartin Lasaretti -hankkeesta tehtiin aiemmin tehtyjen selvitysten lisäksi uuden mallin mukainen arviointi 10.6.2025. Arviointi tehtiin hankkeen aikana kertyneiden selvitysten pohjalta. Arvioinnin tekemiseen osallistuivat hankkeen keskeiset toimijat kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta: eteläisen alueen varhaiskasvatuksen aluepäällikkö, ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen päällikkö, päiväkodinjohtajia sekä erityissuunnittelija.

Arviointiin sisältyivät seuraavat osa-alueet: hankkeen vaikutukset 1. kuntalaisiin, lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin, 2. hyvinvointiin, terveyteen ja arkeen, 3. huolenpitoon, suojaamiseen ja turvallisuuteen, 4. ihmissuhteisiin, identiteettiin ja haavoittuvuuteen, 5. koulutukseen ja varhaiskasvatukseen sekä 6. muut vaikutukset.

Arvioinnin lopputuloksena katsottiin, että hanke kehittää varhaiskasvatuksen tiloja tarjoamalla terveelliset ja turvalliset oppimisympäristöt eteläisen alueen lapsille. Remontoidut tilat tukevat lasten liikuntataitojen kehittämistä ja parantavat turvallisuutta. Varhaiskasvatuksessa moniammatillinen yhteistyö vahvistuu, ja henkilöstö- sekä tuentarpeidenresurssien kohdistaminen varhaiskasvatuksessa helpottuu.

Päiväkotimatkojen osalta arvioinnissa todettiin, että palvelut keskittyvät Kampin alueelle, mikä muuttaa perheiden matkoja päiväkotiin, mutta suurimmalla osalla matka-ajat pysyvät ennallaan. Osalla matkat pitenevät ja osalla lyhenevät. Hanke edistää sosiaalista vuorovaikutusta eri kulttuuritaustaisten lasten kesken ja tehostaa päiväkodin johtamista.

Lapsivaikutusten arvioinnin avulla pystyttiin arvioimaan myös sitä, mitä pitää ottaa huomioon hankkeen toteutuksessa sen myöhemmissä vaiheissa. Tarkemmin arvioinnin tulokset ilmenevät päätösesityksen liitteenä olevasta asiakirjasta Lapsivaikutusten arvioinnin yhteenveto. (Liite 10)

Asiassa on huomioitava, että eteläisen Helsingin alueella on etsitty sopivia tiloja korvaamaan nykyiset pedagogisesti ja toiminnan kannalta epätarkoituksenmukaiset ja huonokuntoiset tilat, mukaan lukien päiväkoti Fylgia-Solhemin tilat, jo vuosien ajan. Sopivia tiloja ei kuitenkaan ole aiemmin löytynyt.

Nykyiset päiväkoti Fylgia-Solhemin tilat ovat vanhat ja toimintaan nähden epätarkoituksenmukaiset ja ne sijaitsevat kahdessa eri osoitteessa. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla ei nykyisissä tiloissa ole mahdollista eikä tilanteen voida näin ollen katsoa olevan lapsen edun mukainen. Uusissa tiloissa päiväkodin toiminta on samassa osoitteessa, jolloin vältytään turhilta siirtymiltä oppimisympäristöstä toiseen. Uudet tilat ovat turvalliset ja terveelliset ja täyttävät toiminnan kannalta nykyaikaiset pedagogiset vaatimukset ja ovat siten lapsen edun mukaiset.

Lapsen oikeuksien sopimuksen 3.1. artikla asettaa velvoitteen antaa lapsen edulle lähtökohtaisesti korkea painoarvo. Varhaiskasvatuspalvelujen tarjoamisessa ja kaupunkitasoisen palveluverkon suunnittelussa on kuitenkin suuri määrä huomioon otettavia näkökohtia, jotka on sovitettava yhteen eivätkä silloin lasten tai yksittäisten perheiden omalta kannaltaan parhaaksi katsomansa ratkaisut ole aina mahdollisia toteuttaa.

Hankkeen valmistelussa on edellä kerrotulla tavalla selvitetty asiaa riittävästi ja asianmukaisesti ja hankittu asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset sekä arvioitu hankkeen lapsivaikutuksia hankkeeseen nähden tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen huomioon lapsen etu.

2. Kuuleminen ja osallistaminen

Oikaisuvaatimuksen mukaan kaupunki on järjestänyt yhden infotilaisuuden, jossa on ainoastaan virheellisesti tiedotettu jo tehdystä ratkaisusta (Fylgia-Solhemin sulkeminen). Näissä tilaisuuksissa ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa päätöksen sisältöön tai tuoda esiin vaihtoehtoisia ratkaisuja ennen päätöksentekoa. Kaupunki ei ole myöskään toimittanut Fylgia-Solhemin lasten huoltajille tietoja suunnitelman vaikutuksista, vaihtoehdoista tai päätöksen perusteista niin, että he olisivat voineet tosiasiallisesti osallistua valmisteluun.

Oikaisuvaatimuksen mukaan päätöksen valmistelussa on ilmeistä, että Fylgia–Solhemin lakkauttamisen väitetään tai oletetaan olleen tosiasiallisesti päätetty jo vuonna 2023, kun Kaartin lasaretin (Kalevankatu 48) hankesuunnitelmassa todettiin, että tiloista “voidaan luopua hankkeen valmistumisen yhteydessä.” Tämä merkitsee, että myöhemmät “kuulemiset” ja vanhempaininfot eivät ole olleet kaupungin näkökulmasta todellisia osallistamisen muotoja, vaan ainoastaan muodollisuuksia jo tehdyn päätöksen tiedottamiseksi. Menettely on ristiriidassa hallintolain 41 §:n (kuuleminen) sekä kuntalain 22 ja 29 §:n (osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet) kanssa.

Säädökset

Kuntalain 22 §:n mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.

Kuntalain 29 §:n mukaan kunnan toiminnasta on tiedotettava asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. Kunnan tulee antaa riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, taloudesta, kunnassa valmistelussa olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. Kunnan on tiedotettava, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa.

Hallintolain 41 §:n mukaan, jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta. Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla.

Kaartin Lasaretti -hankkeen tiedottaminen ja osallistaminen on ollut riittävää

Päiväkoti Fylgia-Solhemin perheitä on tiedotettu hankkeen eri vaiheissa päiväkodin johtajan toimesta esimerkiksi vanhempainiltojen yhteydessä ja sähköpostitse. Huoltajien kysymyksiin on annettu viranhaltijoiden toimesta vastaukset ennen lakkautuspäätöstä. Huoltajat ovat hankesuunnitelmavaiheessa ja sitä ennen olleet viranhaltijoihin ja poliitikoihin yhteydessä ja kertoneet vastustaneensa hanketta.

Hankkeeseen liittyvä keskustelu- ja kuulemistilaisuus järjestettiin huoltajille uudessa päiväkoti Hietalahdessa/päiväkoti Sandvikenissa 13.8.2025, niin pian kuin se hankkeen etenemisen mukaan oli mahdollista. Paikalla olivat varhaiskasvatusjohtaja, eteläisen alueen aluepäällikkö, ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen päällikkö ja erityissuunnittelija. Tilaisuuteen oli kutsuttu huoltajat sekä Fylgia-Solhemista, Viktoriasta että päiväkoti Eliaksesta.

Tilaisuudessa esiin nousi huoltajien tyytymättömyys nykyisistä lapsen varhaiskasvatuspaikoista luopumisesta sekä pidemmät matka-ajat osalle perheistä. Osalla huoltajista nousi huoli pihan turvallisuudesta ja ulkoilutilan riittävyydestä, sekä pedagogisista järjestelyistä ulkoiluun liittyen. Muutoksen ajoittuminen kesken toimintavuoden herätti myös huolta.

Esittelijä toteaa, että huoltajien huolet otetaan huomioon uuden päiväkodin toiminnassa. Ne eivät kuitenkaan olleet sellaisia, etteikö esitystä olisi voitu viedä päätöksentekoon.

Hankkeesta ja sen vaikutuksista on annettu huoltajille tietoa kuntalain edellyttämällä tavalla hankkeen etenemisen eri vaiheissa, kun se on ollut mahdollista. Huoltajille on annettu mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta hallintolain 41 §:n mukaisesti.

3. Virheelliset tai puutteelliset tiedot tilojen kunnosta ja korvaavuudesta

Oikaisuvaatimuksen mukaan Fylgia-Solhemin lakkauttaminen on perusteltu tilojen huonokuntoisuudella ja sisäilmaongelmilla. Fylgia-Solhemin tekninen isännöitsijä on oikaisuvaatimuksen mukaan kuitenkin 2.10.2025 vahvistanut, että Fylgia-Solhemissä syksyllä 2025 tehdyn sisäilmatutkimuksen mukaan tilanne on varsin hyvä. Tehtaankadun tiloja on remontoitu osittain vuonna 2024, ja tilat ovat hyvässä kunnossa, normaali kuluminen huomioiden.

Oikaisuvaatimuksen mukaan päätöksen kustannusperusteet ovat virheellisiä ja harhaanjohtavia. Henkilöstökustannuksia ei voida laskea säästöksi, koska henkilöstö jatkaa kaupungin palveluksessa. Lisäksi Kalevankadun päiväkoti Sandvikenin tilojen vuokrakustannukset (289 700 €/v) ovat yli kaksinkertaiset verrattuna Fylgia–Solhemin nykyisiin tiloihin (109 600 €/v). Päätös ei näin ollen perustu realistiseen taloudelliseen arvioon, vaan antaa virheellisen kuvan kustannusvaikutuksista ja “säästöistä”.

Esittelijä toteaa, että päiväkoti Fylgia-Solhemin ja Viktorian toiminnan siirtäminen uuteen päiväkoti Sandvikeniin on jo tarveselvitys- ja hankesuunnitelmavaiheessa todettu olevan tarkoituksenmukaista. Päiväkoti Fylgia-Solhemin lakkautuspäätöksen peruste oli se, että päiväkodin tilat eivät vastaa nykyisiä varhaiskasvatuksen pedagogisia tilavaatimuksia ja uudet päiväkotitilat ovat terveelliset, turvalliset ja ajanmukaiset ja ne tarjoavat päiväkoti Fylgia-Solhemin lapsille hyvän oppimisympäristön.

Toiminnan jatkaminen Fylgia-Solhemin tiloissa olisi edellyttänyt tilojen peruskorjausta niiden huonokuntoisuudesta johtuen.

Kustannusvaikutusten osalta esittelijä toteaa lisäksi, että päätöksessä todetut kustannusvaikutukset toteutuvat, kun Fylgia-Solhemin toiminta lakkaa. Siinä tapauksessa, että Fylgia-Solhemin tilojen käyttöä jatkettaisiin, tulisi ne lisäksi peruskorjata, josta syntyisi lisää kustannuksia.

4. Lähipäiväkotiperiaate, kielellinen yhdenvertaisuus, syrjintä

Oikaisuvaatimuksen mukaan päätös on yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen, koska lähipäiväkotiperiaatetta ei ole sovellettu tasapuolisesti kieliryhmien välillä. Päätös heikentää ruotsinkielisten lasten oikeutta lähipäiväkotiin ja on siten tehty vastoin varhaiskasvatuslain 5 §:n, perustuslain 6 §:n ja kaupungin oman strategian velvoitteita. Päätös on myös ilmiselvästi lasten edun vastainen.

Säädökset

Varhaiskasvatuslain 4 §:n mukaan varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.

Varhaiskasvatuslain 5 §:n 1 momentin mukaan kunnan on järjestettävä tässä laissa säädettyä varhaiskasvatusta siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Varhaiskasvatuslain 5 §:n 4 momentin mukaan kunnan on pyrittävä järjestämään varhaiskasvatusta lähellä palvelun käyttäjiä ottaen huomioon asutuksen sijainti sekä liikenneyhteydet.

Varhaiskasvatuslain 8 §:n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi voi saada varhaiskasvatusta lapsen äidinkielenä olevalla suomen tai ruotsin kielellä tai saamen kielilain (1086/2003) 3 §:n 1 kohdassa tarkoitetulla saamen kielellä.

Kaksikielisessä kunnassa ja kaksikielisiä tai sekä suomen- ja ruotsinkielisiä kuntia käsittävässä kuntayhtymässä varhaiskasvatus järjestetään kunnan tai kuntayhtymän molemmilla kielillä siten, että palvelunkäyttäjä saa varhaiskasvatusta valitsemallaan kielellään, joko suomeksi tai ruotsiksi.

Perustuslain 6 §:n 1 ja 2 momenttien mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen 14 artiklan mukaan sopimuspuolet sitoutuvat tunnustamaan, että jokaisella kansalliseen vähemmistöön kuuluvalla henkilöllä on oikeus oppia vähemmistökieltään. Mikäli alueilla, joilla asuu perinteisesti tai huomattava määrä kansallisiin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä, on riittävää kysyntää, sopimuspuolet pyrkivät mahdollisuuksien mukaan ja opetusjärjestelmiensä puitteissa varmistamaan, että näihin vähemmistöihin kuuluvilla henkilöillä on riittävät mahdollisuudet saada vähemmistökielen opetusta tai opetusta tällä kielellä. Tämän artiklan 2 kappaletta sovelletaan siten, ettei se vaikuta virallisen kielen oppimiseen tai tällä kielellä tapahtuvaan opetukseen.

Sopimuksen 16 artiklan mukaan sopimuspuolet pidättyvät toimenpiteistä, jotka muuttavat väestörakennetta kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden asuttamilla alueilla ja joiden tarkoituksena on rajoittaa tähän puiteyleissopimukseen sisältyvistä periaatteista johtuvia oikeuksia ja vapauksia.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 14 artiklan mukaan tässä yleissopimuksessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen taataan ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.

Lasten oikeuksia koskevan yleissopimuksen 3 artiklan mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Oikaisuvaatimukseen otettujen lainausten mukaan Helsingin kaupunkistrategiassa 2025 - 2029 todetaan seuraavasti:

“Turvaamme lähipäiväkotiperiaatteen toteutumisen ympärivuotisesti. Arvioimme tapoja toteuttaa riittävä lähipäiväkotiperiaate myös ruotsinkielisille lapsille. Rakennamme uudet päiväkodit lasten ehdoilla: pienet tarvitsevat turvallisen tuntuiset tilat sekä riittävän kokoiset ja monipuoliset pihat viheralueineen. Helsinkiin tarvitaan monen kokoisia päiväkoteja, eikä kaikkien uusien hankkeiden tarvitse olla suuria päiväkoteja.”

Ja edelleen “Helsinki on kaksikielinen kaupunki. Kaksikielisyys on elävä osa helsinkiläistä identiteettiä ja yksi kaupungin vahvuuksista. Se vahvistaa Helsingin kilpailukykyä ja omaleimaisuutta sekä syventää yhteyksiä muihin Pohjoismaihin ja niiden pääkaupunkeihin. Huolehdimme, että molemmilla kansalliskielillä on tarjolla laadukkaat ja kattavat palvelut.”

Lähipäiväkotiperiaate ohjaa myös ruotsinkielisen palveluverkon suunnittelua

Ruotsinkielisten palvelujen palveluverkkoa suunnitellaan Helsingissä aina lähipäiväkotiperiaate huomioon ottaen ja varhaiskasvatuslain mukaisesti siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Varhaiskasvatus järjestetään kunnan molemmilla kielillä siten, että palvelunkäyttäjä saa varhaiskasvatusta valitsemallaan kielellään, joko suomeksi tai ruotsiksi. Päiväkotitilat toteutetaan mahdollisuuksien mukaan niin lähelle palvelun tarvetta kuin mahdollista.

Eri kieliryhmille tarjottavien varhaiskasvatuspalvelujen palveluverkon tiheyden osalta on kuitenkin huomioitava, että ruotsinkielisissä varhaiskasvatuspalveluissa on tällä hetkellä noin 2400 lasta ja suomenkielisissä noin 25 200 lasta. Lasten määrä asettaa reunaehtoja toimipaikkojen määrälle ja vaikuttaa sitä kautta myös perheiden matka-aikoihin.

Kaupunkiympäristön toimiala vastaa tilasuunnittelusta kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tarpeet huomioiden. Ullanlinnan peruspiirin alueella ei ole ollut varhaiskasvatuskäyttöön soveltuvia, päiväkoti Fylgia-Solhemin nykyiset tilat korvaavia tiloja tai mahdollisuuksia uudishankkeille. Asiaa on tarkasteltu useiden vuosien ajan. Ullanlinnan peruspiiriin sisältyy Ullanlinnan, Eiran, Punavuoren, Kaivopuiston ja Hernesaaren osa-alueet.

Oikaisuvaatimuksen mukaan Ullanlinnan alueella (sisältäen Kaivopuiston ja Eiran) toimii neljä kunnallista ja kolme yksityistä suomenkielistä päiväkotia, mutta Fylgia-Solhem on alueen ainoa ruotsinkielinen päiväkoti.

Esittelijä toteaa, että Ullanlinnan kaupunginosa on liian pieni alue tarkasteltavaksi niin ruotsinkielisen kuin suomenkielisenkin varhaiskasvatuspalvelun tarjoamisen osalta. Ullanlinnan peruspiiriin kuuluvalla Punavuoren osa-alueella, aivan Ullanlinnan osa-alueen vieressä, on kaksi ruotsinkielistä päiväkotia, Axel ja Roban. Päiväkoti Fylgia-Solhem ei siis ole Ullanlinnan peruspiirin ainoa ruotsinkielinen päiväkoti. Päiväkoti Fylgia-Solhemissa varhaiskasvatuksessa oleville lapsille on mahdollista haluttaessa hakea siirtoa Ullanlinnan peruspiirin muihin päiväkoteihin Axeliin ja Robaniin.

5. Ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtajan rooli oikaisuvaatimuksen käsittelyssä

Oikaisuvaatimuksessa on hyvän hallinnon periaatteisiin vedoten katsottu, että ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtaja olisi esteellinen osallistumaan oikaisuvaatimuksen valmisteluun tai päätöksentekoon, koska hän on prosessin aiemmissa vaiheissa ollut asian valmistelija ja esittelijä ja esittänyt julkisuudessa asiasta harhaanjohtavia lausuntoja.

Esittelijä toteaa, että kunnallishallinnossa päätöksentekojärjestelmään kuuluu, että samaa asiaa käsitellään useammassa toimielimessä. Asiaa voidaan ensin käsitellä lautakunnassa, sen jälkeen kunnanhallituksessa ja edelleen valtuustossa. Henkilö voi myös olla kaikkien mainittujen toimielinten jäsen.

Kunnallishallinnossa ei sovelleta ns. toisen asteen jääviä, joten osallistuminen asian käsittelyyn useissa toimielimissä ei aiheuta esteellisyyttä. Sama henkilö voi osallistua asian käsittelyyn sen kaikissa vaiheissa. Ainoa poikkeus on tilanne, jossa luottamushenkilö on kunnan viranhaltijana asian käsittelyn aiemmassa vaiheessa esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa (kuntalaki 97.3 §).

Pääsääntöisesti viranhaltija voi valmistella ja esitellä omasta päätöksestään tehdyn oikaisuvaatimuksen. Kunnan sisäisessä muutoksenhaussa oikaisuvaatimuksella jatketaan saman asian käsittelyä ylemmässä viranomaisessa hallintoasiana eikä oikaisuvaatimuksen käsittelyä pidetä lainkäyttönä.

Oikaisuvaatimuksen väitteisiin ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtajan harhaanjohtavista lausunnoista esittelijä toteaa seuraavaa:

Oikaisuvaatimuksen mukaan ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtaja on antanut julkisuudessa virheellisen kuvan uuden Kalevankadun päiväkodin koosta, jota oikaisuvaatimuksen mukaan on väitetty pieneksi, vaikka kyseessä on yli 220 lapsen yhteisyksikkö, jossa suomen- ja ruotsinkielinen toiminta jakavat samoja tiloja.

Esittelijä toteaa päiväkodin koosta, että osoitteeseen Kalevankatu 48 ruotsinkieliselle varhaiskasvatukselle perustetun päiväkodin paikkamäärä on noin 84 lasta. Samassa osoitteessa toimintansa aloittavalle suomenkieliselle varhaiskasvatukselle perustettavan päiväkodin paikkamäärä on noin 140 lasta. Kyseessä on eri päiväkodit, jotka toimivat samassa rakennuksessa.

Oikaisuvaatimuksen mukaan ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtaja on puolustanut päätöstä väestöennusteilla, jotka ovat keskenään ristiriitaisia: Fylgia–Solhemin lakkauttamista on perusteltu vähenevällä lapsimäärällä, kun taas uuden yksikön rakentamista samalle alueelle on perusteltu ennustetulla kasvulla.

Esittelijä toteaa väestöennusteiden osalta, että ruotsinkielisten 1-6-vuotiaiden lasten määrän ennustetaan ensin laskevan ja sitten taas nousevan. Vuoteen 2032 mennessä lasten määrä laskee, mutta lähtee siitä sitten taas nousuun.

Oikaisuvaatimuksen mukaan ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtaja on myöntänyt julkisuudessa, että Kalevankadun yksikön piha-alue on pitkään väliaikainen ja keskeneräinen, vaikka Fylgia–Solhemin lakkauttamista on perusteltu juuri sillä, ettei nykyisessä yksikössä ole omaa pihaa.

Esittelijä toteaa, että päiväkoti Sandvikenissä/päiväkoti Hietalahdessa on väliaikainen piha, jonka lisäksi toiminnassa käytetään lähialueen puistoja. Pihaolosuhteet tulevat paranemaan, huomioiden erityisesti alle 3-vuotiaiden lasten tarpeet, kun on mahdollista ulkoilla myös oman päiväkodin pihalla. Väliaikainen piha toimii alueen rakentamisprojektin ajan, jonka jälkeen piha laajenee huomioiden koko päiväkodin kapasiteetti.

Oikaisuvaatimuksen mukaan ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtaja on tunnustanut, että kaikki perheet eivät ole saaneet tietoa päätöksenteosta, mutta todennut samalla, että ”de flesta har nog varit medvetna” (HBL 27.8.2025), mikä osoittaa, että hallintolain mukainen kuulemisvelvoite ei ole täyttynyt.

Esittelijä viittaa tältä osin päätösesityksen perustelujen kohtaan 2.

Oikaisuvaatimuksen mukaan ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtaja on esittänyt todellisuutta vääristäviä väitteitä päätöksen taustaksi esitetyistä matka-ajoista: esimerkiksi Svenska Ylen (20.8.2025) haastattelussa keskimääräiseksi matkaksi Kaartin Lasarettiin on väitetty 15 minuuttia ja Hufvudstadsbladetin (27.8.2025) artikkelissa matka-ajan vaihtelevan 8–23 minuutin välillä. Näitä tietoja ei ole perusteltu eikä niiden oikeellisuutta ole tarkistettu, vaikka ne ovat olleet keskeisiä päätöksen oikeutusta koskevassa julkisessa keskustelussa.

Esittelijä toteaa matka-aikojen osalta, että vastaukset eivät ole ristiriidassa sillä perheiden matka-aika päiväkotiin vaihtelee ja sen keskiarvo on noin 15 minuuttia.

6. Päätöksenteon ristiriidat ja valmistelun puutteet lautakunnassa

Oikaisuvaatimuksen mukaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätöksessä ei ole huomioitu ruotsinkielisen jaoston pyyntöä lähipäiväkotiperiaatteen mukaisesti tutkia mahdollisuutta perustaa ruotsinkielinen päiväkotiryhmä Ullanlinna–Eira–Kaivopuisto-alueelle. Oikaisuvaatimuksen mukaan tämä tekee menettelystä puutteellisen ja vastoin hallintolain 31 §:n selvittämisvelvollisuutta.

Esittelijä toteaa, että kuten edellisissä kohdissa on esitetty, sopivia tiloja päiväkodille on etsitty alueella usean vuoden ajan, eikä sellaista ole löytynyt. Lisäksi esittelijä toteaa, että kasvatus- ja koulutuslautakunta ei ole päätöksenteossaan sidottu jaoston esityksiin.

Oikaisuvaatimuksen mukaan päätöksen logiikka on myös sisäisesti ristiriitainen: on vaikea ymmärtää, millä perusteella kaupunki sulkee toimivan ja hyvässä kunnossa olevan ruotsinkielisen päiväkodin ja vasta sen jälkeen alkaa selvittää uuden ruotsinkielisen päiväkotiryhmän perustamismahdollisuuksia samalla alueella.

Esittelijä toteaa, että päiväkotiryhmien tarvetta seurataan toimialalla jatkuvasti osana palveluverkkoa.

Oikaisuvaatimuksen mukaan lautakunta joutui päätöksenteon yhteydessä lisäämään useita ehtoja ja lisäselvityspyyntöjä, mikä osoittaa, että valmistelu oli epätäydellistä ja vaikutusarviointi riittämätön. Oikaisuvaatimuksen mukaan nämä lisäehdot ja selvityspyynnöt osoittavat, että lautakunta ei saanut päätöksen teon tueksi riittävää tietopohjaa, ja että päätöksen perustelut jouduttiin täydentämään vasta äänestyksen yhteydessä. Myös esitys siitä, että jatkossa päiväkotien lakkauttamiset tulisi käsitellä samanaikaisesti uusien hankesuunnitelmien kanssa, vahvistaa käsitystä, että tässä tapauksessa päätös valmisteltiin keskeneräisin ja puutteellisin selvityksin.

Esittelijä toteaa, että valmistelun vaiheita, perusteluja ja vaikutustenarviointeja on käsitelty aiemmissa kohdissa. Lautakunnan tekemissä täydennyksissä ei ole kysymys päätöksen perusteluiksi annettujen selvitysten puutteellisuudesta, vaan ne liittyvät lautakunnan näkemään tarpeeseen saada tulevaisuudessa tietoja hankkeen etenemisestä, lasten määristä ja perheiden ja henkilöstön tyytyväisyydestä. Lautakunnalla on myös toimivalta halutessaan tehdä täydennyksiä päätökseen tarpeelliseksi katsomiltaan osin. Lakkautettavien lasten priorisointi muissa yksiköissä mahdollisuuksien mukaan on jo nykyisten varhaiskasvatukseen ottamisperusteiden mukaista ja uusien ryhmien tukeminen tarpeellisin tavoin on osa normaalia toimintaa uuden päiväkodin aloittaessa.

Lopuksi

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Päätös on tehty kasvatus- ja koulutuslautakunnan toimivallan puitteissa ja voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti ja se on muutenkin lainmukainen. Oikaisuvaatimuksen tekijät eivät ole esittäneet sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että kasvatus- ja koulutuslautakunta olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin, mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.