Hankerahoitus, Neighbourhood Empowerment for Sustainable Circular Transformation (NESCT) -hanke, Horisontti Eurooppa -ohjelma, kaupunkiympäristön toimiala

Strategiajohtaja päätti hyväksyä Helsingin kaupungin osallistumisen sidosyhteisönä (Affiliated entity) Horizon Europe -ohjelman rahoitushakuun hankkeessa ”Neighbourhood Empowerment for Sustainable Circular Transformation (NESCT)”.

Samalla strategiajohtaja päätti valtuuttaa Helsingin kaupunkiympäristön toimialan ympäristöpalvelut vastaamaan hankkeen hausta ja hallinnoinnista todeten, että Helsingin osuuden kustannuksiin arviolta         125 000 euroa varaudutaan keskitetyssä hanketoiminnan määrärahassa talousarviokohdassa 1 50 04. Haettava tuki kattaisi kulut kokonaisuudessaan.

Kansainvälinen NESCT-hanke lähestyy kiertotaloutta paikallisesti naapurustoihin keskittyen ja pyrkii edistämään arjen kiertotaloutta sosiaalisten keinojen avulla, hyödyntämällä niin sanottua ekosysteemiajattelua, jossa eri toimijat tekevät yhteistyötä ja tuottavat arvoa yhdessä. Tavoitteena on, että hankkeen myötä kaupungilla olisi käytössään suuntaviivat ja työkaluja vaikuttavaan asukasyhteistyöhön, joka aidosti edistää kiertotaloutta ja kuluttamisen murrosta. Helsingin kaupunki osallistuu hankkeeseen affiliate entity -statuksella ja Helsingin osuudesta vastaa kaupunkiympäristön toimialan ympäristöpalvelut. Helsingin osuus on tarkoitus toteuttaa vuosina 2027–2028.

Kaupunkiympäristön toimiala on esittänyt Helsingin kaupungin osallistumista Horizon Europe -ohjelman rahoitushakuun hankkeessa ”Neighbourhood Empowerment for Sustainable Circular Transformation (NESCT)”. Horizon Europe on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin keskeinen rahoitusohjelma, joka muun muassa torjuu ilmastonmuutosta, auttaa saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja tukee EU:n kilpailukykyä ja kasvua.

NESCT-hankkeen tavoitteena on löytää toimivia keinoja aktivoida kaupunkilaisia arjen kiertotalouteen. Kiertotalouden tarkastelussa hyödynnetään niin sanottua ekosysteemiajattelua, jossa eri toimijat – kuten asukkaat, yritykset ja kunnat – tekevät yhteistyötä ja tuottavat arvoa yhdessä. Hanke keskittyy naapurustoihin ja pyrkii edistämään arjen kiertotaloutta sosiaalisten tekijöiden avulla: sen sijaan että vedottaisiin ihmisten moraaliin tai velvollisuudentunteeseen, hankkeessa pohditaan, miten ihmiset itse voisivat kokea kiertotaloudessa arvoa (esim. yhteisöllisyys, talous, hyvinvointi, paikallinen kehittäminen). Tavoitteena on myös selvittää, millaisia keinoja esimerkiksi kunnat ja yritykset voivat käyttää, jotta siirtymä kiertotalouteen olisi kaikille avoin ja perustuisi ihmisten arkeen ja tarpeisiin. Hankkeessa keskitytään erityisesti tekstiileihin, huonekaluihin sekä tilojen käyttöön.

Hankkeessa tullaan selvittämään kiertotalouteen liittyviä kulutustapoja, tutkimustarpeita ja sidosryhmiä kyselyjen, analyysien ja kartoitusten avulla. Paikallisella tasolla toteutetaan murrosareenatyöpajoja, joihin kutsutaan kehittäjiä ja yrityksiä, aktiivisia kansalaisia, harrasteseuroja ja kolmannen sektorin toimijoita. Tämän pohjalta pilotoidaan erilaisia toisiinsa kytkeytyviä kiertotaloustoimintoja, tapahtumia ja -työkaluja paikallisella tasolla. Pilotointi suunnitellaan iteratiiviseksi siten, että niissä otetaan käyttöön murrosareenatyöpajoissa opittuja asioita ja toisaalta viedään palautetta takaisin työpajoihin. Kokeilujen ja työpajojen tuloksista tunnistetaan vaikuttavia ja skaalautuvia käytäntöjä mm. elinkaariarvioinnin avulla. Hankkeessa tuotetaan viestintämateriaaleja sekä ohjeita ja politiikkasuosituksia paikallishallinnoille, yrityksille ja päätöksentekijöille.

Helsingin kaupunki osallistuu erityisesti hankkeen pilottien ja kokeilujen suunnitteluun ja toteutukseen. Näiden kokeilujen tarkoituksena on tutkia ja testata erilaisia tapoja, joilla ihmiset – mukaan lukien vähemmistöryhmät – voivat osallistua kiertotalouteen omassa arjessaan. Samalla halutaan vahvistaa yhteisöllisyyttä, sosiaalisia suhteita ja hyvinvointia. Mahdollisia aktiviteetteja ovat esim. korjaustaitojen opettaminen koulujen käsityötunneilla, kirpputoritapahtumat, yhteisölliset vaatekaapit ja korjauskahvilat. Kokeiluissa halutaan myös testata uudenlaisia liiketoimintamalleja, jotka tukevat kiertotaloutta ja liittyvät vahvasti paikalliseen yhteisöön. Tällaisia voivat olla esim. liikkuvat korjauspalvelut tai digitaaliset alustat asukkaiden väliseen viestintään ja esim. tavaroiden jakamiseen. Kokeilujen sisällöt määrittyvät tarkemmin hankkeessa toteutettavien murrosareenatyöpajojen pohjalta. Kokeilujen tavoitteena on selvittää, mitkä asiat auttavat tai estävät tällaisten mallien laajentamista ja monistamista muualle. Samalla tuetaan pieniä yrityksiä ja startupeja siirtymässä kiertotalouteen.

NESCT-hankkeen pääpartnerina ja rahoituksen hakijana toimii Helsingin yliopisto. Kokonaisuudessaan hankkeessa on yhteensä 13 partneria muun muassa Suomesta, Iso-Britanniasta, Espanjasta, Virosta ja Saksasta ja ne edustavat kuntia, yrityksiä, järjestöjä, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Helsingin alueella hankkeen päätoteuttaja ja sopimusosapuoli on Forum Virium Helsinki. Helsingin kaupunki osallistuu hankkeeseen sidosyhteisönä eli Affiliated entity -statuksella. Helsingin osalta hankkeen vetovastuu on kaupunkiympäristön toimialan ympäristöpalveluilla. Hankkeessa voidaan tehdä yhteistyötä myös esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä kanslian osallisuusyksikön kanssa. Hankkeen suunniteltu kokonaisbudjetti on noin 6 miljoonaa euroa, josta EU-tuen osuus on 100 prosenttia. Helsingin kaupungin osuus budjetista on 125 000 euroa, jonka tuki kattaisi kokonaisuudessaan. Hankkeen suunniteltu kesto on 3,5 vuotta, ajoittuen vuosille 2026–2029. Helsingin osahankkeen arvioitu kesto on 1.10.2027–31.12.2028.

NESCT-hanke tukee Helsingin uutta kaupunkistrategiaa, jonka mukaan Helsinki kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumisesta, ja olemme kokoamme suurempi toimija kiertotalouden saralla. Helsingin pitää olla paras mahdollinen paikka kehittää uusia ideoita ja luoda kasvavaa liiketoimintaa. Strategian yhtenä painopisteenä on myös viihtyisät ja yhteisölliset naapurustot. Kaupunki tukee paikallisia lähiyhteisöjä ja varmistaa, että paikallisen yhteisön ääni tulee kuulluksi oman alueen kehityksessä. Kaupunki käyttää monipuolisia keinoja kuullakseen asukkaiden kokemuksia, toiveita ja näkökulmia. Osallisuutta pyritään kehittämään niin, että tavoitetaan eri ikäisiä ja taustaisia helsinkiläisiä. Lähiyhteisöjen kanssa yhdessä suunnitellaan konkreettisia tapoja, joilla yhteisöt voivat vahvistaa ihmisten omaa toimijuutta, halua rakentaa vastavuoroisia yhteyksiä sekä toimia oman lähiyhteisönsä hyväksi. Kaupunki edistää toiminnallaan erilaisten ja eri taustaisten yhteisöjen kiinnittymistä osaksi Helsinkiä ja helsinkiläisyyttä. Hanke tukee myös Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun tavoitteiden 2040 saavuttamista. Niissä on ilmastonmuutoksen hillinnän yhdeksi keskipitkän aikavälin tavoitteeksi asetettu, että Helsinki osallistuu kulutusperäisten päästöjen laskentamenetelmien kehittämiseen ja asettaa tavoitteen kaupunkilaisten hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Kansliapäällikön tekemän delegointipäätöksen (4.8.2021 § 164) mukaan strategiajohtaja päättää kaupungin puolesta Euroopan unionin rahoituksen hakemisesta miljoonaan euroon asti.