Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta entisen Töölön sairaalan alueella osoitteessa Sibeliuksenkatu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Avain Yhtiöt Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Avain Yhtiöt Oy
Lautatarhankatu 8 B
00580 Helsinki
Y-tunnus 2308788-2

Yhteyshenkilö: Veli-Matti Heikkonen, veli-matti.heikkonen@avainyhtiot.fi

Kiinteistön tiedot, omistaja ja haltija

Alue sijaitsee Helsingin 14 kaupunginosassa (Taka-Töölö) kiinteistöillä 91-14-530-1, 91-14-530-2, 91-14-530-3, 91-14-530-4 ja 91-14-479-5. Kiinteistöt omistaa Kiinteistö Oy Helsingin Sibeliuksenkatu 10, Kiinteistö Oy Helsingin Sibeliuksenkatu 12, Kiinteistö Oy Helsingin Punaisen Ristin kuja 3, Kiinteistö Oy Helsingin Töölönkatu 40 ja Helsingin kaupunki.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 20.8.2025.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat liitteet ja asiakirjat:

Liitteet:

- Liite 1: Maaperän haitta-ainetutkimus (Sipti Oy/Newil and Bau Oy, Tutkimusraportti, Maaperän haitta-ainetutkimukset, Sibeliuksenkatu, Helsinki (ent. Töölön sairaala), Sipti Environment, 29.11.2024)

- Liite 2: Kunnostuksen yleissuunnitelma (Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Sibeliuksenkatu, Helsinki (ent. Töölön sairaala), Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy, 5.8.2025)

- Liite 3: Asemakaava

- Liite 4: Rajanaapurit.

Ilmoitusta on täydennetty 16.9.2025 sähköpostitse mm. tarkennetuilla tiedoilla haitta-ainepitoisten maa-ainesten kaivun laajuudesta, jäännöspitoisuusnäytteiden ottamisesta sekä lisätiedoilla muun muassa lisätutkimuksista ilmoitusalueella. Ilmoitusta on myös täydennetty 23.9.2025 tarkentamalla tietoa ilmoitusalueen pinta-alasta ja lisäämällä ilmoitukseen uusi kiinteistö (91-14-479-5).

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoitusalueen pinta-ala on noin 12 778 m². Ilmoitusalue on esitetty alla olevassa kuvassa sinisellä värillä rajattuna.

Töölön sairaalan (aiemmin Suomen Punaisen Ristin sairaala) suojeltu päärakennus on valmistunut vuonna 1932. Ennen vuotta 1932 alueella on sijainnut yksittäinen pienempi rakennus sekä metsää tai puistoalue.

Kohteessa sijaitsi aiemmin punatiilinen neurokirurgisen osaston rakennus, joka oli valmistunut vuonna 1959 ja purettiin vuonna 2024. Kohteessa piha-alueilla sijaitsi aiemmin varavoimala sekä kaasusäiliö (happisäiliö), jotka myös on purettu pois alueelta.

Kohteessa on voimassa vuoden 2018 asemakaava, jonka perusteella alue on kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Ilmoitusalueelle tullaan rakentamaan enintään kahdeksankerroksisia asuinkerrostaloja sekä näiden piha-alueita. Rakentaminen toteutuu kiinteistöillä 91-14-530-1, 91-14-530-2, 91-14-530-3 ja 91-14-530-4. Kiinteistöllä 91-14-479-5 ei ole nyt tarkoitus tehdä toimenpiteitä, mutta se on sisällytetty ilmoitukseen. Kohteessa ei ole tiedossa maaperän pilaantuneisuutta aiheuttaneita vuotoja tai onnettomuuksia tai muita pilaantuneisuusriskejä.

Kohde rajautuu pohjoisessa Sibeliuksenkatuun, idässä Töölönkatuun, etelässä Töölön sairaalan suojeltuun historialliseen osaan ja lännessä Topeliuksenkatuun. Kohteen naapurusto koostuu pääasiassa asuinkerrostaloista. Kohteen läheisyydessä on paljon herkkiä kohteita (Kivelän sairaala ja terveysasema, päiväkoteja, leikkipaikka) noin 50–200 metrin etäisyydellä ja kohteen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Töölön ala-aste.

Maaperä, pohjavesi ja pintavedet

Helsingin kaupungin avoimen maaperäkartan perusteella vallitseva pintamaalaji kohteessa on kalliomaa. Kohteessa maaperätutkimusten yhteydessä tehtyjen havaintojen perustella maaperän pintakerroksena esiintyy paksuudeltaan ja maalajeiltaan vaihtelevia täyttömaakerroksia. Paikoitellen täyttömaakerroksen paksuus on yli 4,0 metriä. Maaperän pinnantaso kohteessa vaihtelee noin tasolla +5,00…+12,00 metriä mpy (N2000). Kalliopinta on pohjatutkimusten perusteella alueella alimmillaan noin tasolla +3,70 metriä ja ylimmillään noin tasolla +10,90 metriä mpy.

Tutkimusten yhteydessä ei aistinvaraisesti havaittu merkkejä happamista sulfaattimaista. GTK:n avoimen HASU-aineiston perusteella happamien sulfaattimaiden esiintymisriski Töölön alueella on hyvin pieni.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue (Santahamina, 1-lk.) sijaitsee noin seitsemän kilometrin etäisyydellä kohteesta itään.

Vuoden 2022 pohjatutkimusten yhteydessä kohteeseen asennettiin kaksi pohjavesiputkea, jotka sijoittuvat ilmoitusalueen itä- ja länsireunoille. Läntisessä pohjavesiputkessa (Topeliuksenkatu, PVP4) pohjaveden pinnan taso on vuosien 2022–2023 mittausten perusteella vaihdellut tasolla +5,28…+6,13 metriä mpy (heti asennuksen jälkeen +6,81 m mpy). Kohteen itäosassa sijaitsevassa pohjavesiputkessa (Töölönkatu, PVP9) pohjaveden pinnan taso on vuosina 2022–2023 vaihdellut tasolla +4,10…+4,24 metriä mpy.

Osaan puretun sairaalarakennuksen alueella olevista kaivannoista (kallioperään louhitut entiset kellarikerrokset) oli kertynyt vettä lokakuussa 2024 tehtyjen tutkimusten yhteydessä.

Kohteen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse merkittäviä pintavesimuodostumia. Kohdekiinteistö on nykytilassaan kestopäällystämätön, joten sadevedet ja muodostuvat sulamisvedet imeytyvät alueen maaperään.

Haitta-ainetutkimukset

Kohteessa tehtiin maaperän haitta-ainetutkimuksia kairakalustolla pohjatutkimusten yhteydessä keväällä 2022 ja lisätutkimuksia syksyllä 2024. Näytteitä otettiin yhteensä 16 tutkimuspisteestä. Yhdestä tutkimuspisteestä otettiin uusintanäyte vuoden 2024 tutkimusten yhteydessä. Valtaosassa tutkimuspisteitä näytteenotto ulotettiin kallionpintaan, joka havaittiin eri tutkimuspisteissä noin 1,6–4,2 metrin syvyydellä maanpinnasta. Historiatietojen, kenttähavaintojen ja -mittausten perusteella näytteistä tutkittiin alkuaineet (VNa 214/2007), öljyhiilivedyt (C₁₀–C₄₀), haihtuvat yhdisteet, PAH-yhdisteet, PCB-yhdisteet ja orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC). Tutkimuspisteet on esitetty alla olevassa kuvassa.

Vuoden 2022 tutkimuksissa havaittiin kolmessa tutkimuspisteessä tunkkaista, pistävää tai lievää kemikaalimaista imelää hajua. Kahdessa tutkimuspisteessä havaittiin maa-ainesten seassa jätejakeita, joita toisen pisteen pintamaassa oli noin 50 tilavuusprosenttia. PID-kenttämittarilla todettiin merkkejä haihtuvista yhdisteistä kahdessa tutkimuspisteessä. Vuonna 2024 Ilmoitusalueen itäosien kahdessa tutkimuspisteessä havaittiin pieniä määriä (<1–5 %) tiilimursketta.

Vuosina 2022 ja 2024 maaperätutkimuksissa todettiin valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia kromia, nikkeliä ja kuparia kahdessa tutkimuspisteessä ilmoitusalueen luoteisosassa ja itäosassa. Kromipitoisuus ylitti myös vaarallisen jätteen raja-arvon. Lisäksi todettiin kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia antimonia, arseenia, kobolttia, kuparia ja lyijyä useassa tutkimuspisteessä. Kynnysarvot ylittyivät myös PAH-yhdisteiden osalta kolmessa tutkimuspisteessä ja öljyhiilivetyjen (C₁₀–C₄₀) osalta yhdessä tutkimuspisteessä.

Vuonna 2022 todettiin yhdessä näytteessä alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjen raskaita jakeita (C₂₁–C₄₀). Kuitenkin vuonna 2024 samaan tutkimuspisteeseen tehdyssä uusintanäytteenotossa ei todettu kynnysarvon ylittäviä öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Kyseisessä tutkimuspisteessä hiilivetyjen arvioidaan olleen peräisin luonnollisesta orgaanisesta aineksesta, eikä kyseisellä alueella arvioida esiintyvän kohonneita öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Samassa tutkimuspisteessä todettiin vuonna 2022 ja 2024 haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), kuten pineenejä, delta-Kareenia, limoneenia sekä Iso-Propyylibentseeniä. Kyseisille VOC-yhdisteille ei ole määritelty kynnys- tai ohjearvoja, ja osaa niistä esiintyy luonnollisesti esimerkiksi kasveissa.

BTEX-yhdisteitä ja PCB-yhdisteitä ei todettu kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvio sekä puhdistustavoitteet

Riskinarviossa on sovellettu pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen vertailuarvoina valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja, koska kohteeseen tullaan rakentamaan asuinkerrostalojen korttelialue. Ilmoitusalueen maaperässä todettiin ohjearvot ylittäviä metallien (Cr, Cu, Ni) pitoisuuksia, joten tutkimustulosten ja viitearvovertailujen perusteella maaperää ko. alueilla voidaan pitää pilaantuneena, jollei riskinarvioinnilla muuta osoiteta.

Riskinarvion mukaan kohteessa ei nykytilanteessa tai tulevassa maankäytössä ole erityisiä luontoarvoja tai ekologisesti herkkiä kohteita, joihin voisi kohdistua haitallisia vaikutuksia alueella todetuista metallipitoisuuksista. Kohteessa todetut kohonneet kromin, kuparin ja nikkelin pitoisuudet alittavat ko. metalleille määritellyt suurimmat hyväksyttävät terveysperusteiset pitoisuudet (SHPter-arvo). Kahden tutkimuspisteen alueella todetut kohonneet metallien pitoisuudet todettiin 1…3 metrin syvyydellä nykyisestä maanpinnan tasosta. Uudisrakentamisen jälkeen maaperään mahdollisesti jäävät metallipitoisuudet jäävät kohteeseen rakennettavien asuinkerrostalojen ja piha-alueiden rakenteiden ja rakennekerrosten alle. Riskinarvion mukaan ko. metallit eivät voi nykytilanteessa tai tulevassa maankäytössä merkittävästi kulkeutua ympäristössä, eikä niille voi myöskään altistua. Todetuista metallien pitoisuuksista ei aiheudu haitallisia terveys- tai ympäristövaikutuksia, eikä ekologisia haittavaikutuksia, eikä alueella arvioida olevan riskiperusteista tarvetta maaperän puhdistustöille.

Kahdessa tutkimuspisteessä todettiin kynnysarvot ylittäviä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Valtaosa PAH-yhdisteistä on haihtumattomia ja heikosti kulkeutuvia. Yhdessä tutkimuspisteessä todettiin kuitenkin kynnysarvon ylittävä pitoisuus naftaleenia, joka on haihtuvampaa PAH-yhdistettä. Kyseinen tutkimuspiste sijoittuu todennäköisesti tulevan asuinrakennuksen alueelle. Kaivujen yhteydessä ko. alueella tulee tarvittaessa tehdä lisätutkimuksia PAH-yhdisteiden esiintymisen ja esiintymisalueen laajuuden varmistamiseksi. Kohonneita naftaleenin pitoisuuksia sisältävät maa-ainekset suositellaan poistettavaksi uudisrakentamisalueilta mahdollisen kulkeutumisriskin (lievästi kohonnut riski kulkeutumisesta sisäilmaan) vähentämiseksi. Ilmoituksen täydennyksessä (16.9.2025) on tarkennettu, että kynnysarvon ylittävä pitoisuus naftaleenia poistetaan, jos se on rakentamisen määräämän kaivuun piirissä. Muutoin tullaan laatimaan riskinarvio. Tämä koskee myös haihtuvia yhdisteitä ja öljyhiilivetyjä, joita on todettu ilmoitusalueen tutkimuksissa.

Yhdessä tutkimuspisteessä todettiin laboratorioanalyysien määritysrajat ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, kuten alfa- ja betapineeniä, delta-Kareenia, limoneenia sekä iso-Propyylibentseeniä. Todetut haihtuvat yhdisteet ovat todennäköisesti peräisin pääosin maaperän luonnollisesta orgaanisesta materiaalista, sillä ko. yhdisteitä esiintyy luonnostaan mm. puu- ja kasviaineksessa. Kohteessa todetuille haihtuville orgaanisille yhdisteille ei ole asetettu valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnys- tai ohjearvoja. Alueen maaperässä todetuista pienistä haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan nykyisessä tai tulevassa maankäytössä ympäristö- tai terveysvaikutuksia, eikä ekologisia haittavaikutuksia. Näin ollen alueella ei arvioida olevan riskiperusteista tarvetta puhdistaa maaperää havaittujen haihtuvien yhdisteiden vuoksi. Rakennusten pohjamaahan ei kuitenkaan ole suositeltavaa jättää orgaanista ainesta tai haihtuvia yhdisteitä sisältävää tai haisevaa maa-ainesta, joista myöhemmin voisi mahdollisesti aiheutua esim. hajujen kulkeutumista rakennuksiin.

Ilmoituksessa on esitetty puhdistustavoitteeksi poistaa yli ylemmän ohjearvotason sisältämä maa-aines rakentamisen vaatimassa laajuudessa.

Ilmoituksen täydennyksessä (16.9.2025) on tarkennettu, että ilmoitusalueella tiedossa olevat pilaantuneet maa-ainekset, joissa ylittyy ylempi ohjearvo tai vaarallisen jätteen raja-arvo tullaan kaivamaan rakentamisen yhteydessä pois. Alue kaivetaan rakentamisen vuoksi todennäköisesti kauttaaltaan kallioon asti ja alueella tullaan mahdollisesti louhimaan.

Ilmoituksessa on tuotu esiin, että tulevan asuinrakentamisen yhteydessä tulee myös huomioida Ympäristöhallinnon ohjeistus uudisrakennuskohteisiin, minkä perusteella asuinkäyttöön tarkoitettujen tonttien pintamaan (0–0,5…1,0 m) tulee alittaa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) määritetyt kynnysarvotasot päällystämättömillä alueilla ja lasten leikkipaikoilla.

Arvio pilaantuneen maa-aineksen määrästä ja sijainnista

Ilmoitusalueella arvioidaan esiintyvän ylemmän ohjearvotason ylittäviä maa-aineksia noin 200 m³. Pilaantuneen maa-aineksen määrä tarkentuu lisätutkimusten yhteydessä ja kaivuvaiheessa.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Kunnostusmenetelmänä on pilaantuneen maa-aineksen poisto kaivamalla. Mahdolliset syvemmät kaivannot tehdään luiskattuna kaivantona ja pidetään tarvittaessa kuivana pumppaamalla suotautuva vesi pois suoraan kaivannosta tai erikseen tehtävästä pumppukuopasta, joka ulotetaan alimman kaivutason alapuolelle.

Maa-aines kaivetaan ja kuormataan suoraan autoihin poiskuljetettavaksi tai siirretään välivarastointialueelle erillisiin kasoihin esikäsittelyä tai jatkotoimenpiteitä varten. Kaivumassat lajitellaan mm. haitta-aineiden ja niiden pitoisuustasojen sekä maalajin mukaisesti.

Maamassat kuljetetaan maansiirtoautoilla luvanvaraisiin loppusijoituskohteisiin tai välivarastoihin. Kuljetusyrityksen tulee olla ELY-keskuksen ylläpitämässä jätehuoltorekisterissä. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ja kaikki lähtevät kuormat peitetään kuormapeitteellä.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kaivetut kynnysarvomaat voidaan sijoittaa rakennusalueen mahdollisiin täyttöihin viranomaisen ohjeiden mukaisesti, mikäli niiden laatuominaisuudet täyttävät geotekniset vaatimukset tai ne viedään ulkopuoliseen hyötykäyttöön.

Veden tutkiminen ja käsittely

Pilaantuneilta alueilta pumpattavien vesien määrää ja laatua tarkkaillaan kunnostustöiden yhteydessä. Näytteenottotiheys määräytyy veden laadun perusteella. Lähtökohtaisesti vedestä otetaan näyte jokaista 500 m³ kohden tai yhden kerran viikossa. Vähäisemmän määrät kaivantovesiä poistetaan imuautoilla. Vesien viemäriin johtamisesta pyydetään viemäröintilupa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY).

Pumpattu, viemäröintikelpoinen vesi johdetaan viemäriin. Mikäli veden haitta-ainepitoisuudet estävät laskemisen viemäriin, vesi käsitellään paikan päällä tai kuljetetaan imuautolla asianmukaiseen käsittelypaikkaan.

Vedestä analysoidaan alueella tehdyissä selvityksissä todetut haitta-aineet. Vesien viemäriin johtamisessa käytetään HSY:n määrittelemiä pitoisuusrajoja.

Mikäli veden haitta-ainepitoisuudet ylittävät määritellyt pitoisuusrajat, vesi esikäsitellään ennen viemäriin johtamista. Viemäriin johdettavasta vedestä erotetaan aina kiintoaines vähintään kiintoaine-erotus /laskeutuksen kautta. Tarvittaessa pumpattava vesi käsitellään kaksivaiheisesti: ensin kiintoaine-erotus ja sen jälkeen öljynerotus esim. öljynerottimen tai aktiivihiilisuodatuksen avulla. Veden käsittelyssä muodostuva suodatusmassa käsitellään kuten alueelta kaivettava pilaantunut maa-aines.

Viemäriin pumppauksessa noudatetaan HSY:n yleisiä toimitusehtoja viemäriin johdettavalle jätevedelle ja asetettuja raja-arvoja. Jos öljynerotussäiliö ei täyty päivittäin, voidaan mittausväliksi määrittää 1 krt/vko, kuitenkin ensisijaisesti kuten HSY mittausvälin mahdollisesti määrittää.

Mikäli vesikäsittelyssä ilmenee poikkeustilanne, jossa jätevesikuormitus muuttuu oleellisesti, tulee urakoitsijan tiedottaa asiasta HSY:lle.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostukseen perehtynyt henkilö on paikalla koko kunnostuksen ajan. Hän tekee kenttähavaintoja, ottaa tarvittavat näytteet ja ohjaa pilaantuneen maa-aineksen kaivua lupaehtojen mukaan. Valvoja vastaa massojen toimittamisesta oikeaan loppusijoituspaikkaan. Lisäksi valvoja kirjaa tiedot ohjausnäytteenotosta ja poistetun pilaantuneen maa-aineksen määrästä sekä paikasta, että haitta-ainepitoisuudesta ja loppusijoituskohteesta.

Alueelle on suunnitteilla lisätutkimuksia, joilla rajataan todettuja pilaantumia ja varmistetaan tutkimattomia alueita.

Kaivun aikana otetaan edustavia maanäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden ja poistettavan maa-aineksen laadun tarkentamiseksi. Näytteistä analysoidaan tarpeen mukaan kenttäanalysaattorilla metallien pitoisuudet, mistä vähintään 10 % tai vähintään kaksi näytettä/ kaivualue toimitetaan analysoitavaksi laboratorioon.

Laboratorionäytteistä analysoidaan kyseisellä kaivualueella aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet sekä kaivutyön edetessä mahdollisesti esiintyvät muut haitta-aineet. Kaivu ulotetaan niin syvälle, että kunnostuksen tavoitepitoisuudet saavutetaan.

Kunnostuksen lopputulos varmistetaan ottamalla jäännöspitoisuusnäytteitä kaivannon pohjalta ja reunalta. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan edustavina kokoomanäytteinä, jotka muodostuvat 5–10 osanäytteestä. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan kaivannon pohjasta vähintään yksi näyte 200 m² kohti ja kaivannon seinämästä yksi näyte enintään 20 metriä kohti. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan ne haitta-aineet, joiden pitoisuudet ylittivät kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa VNa:n 214/2007 mukaiset ohjearvot.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Mikäli kaivannosta ei saada kaivettua pilaantunutta maa-ainesta pois esim. maanalaisen rakenteen, tontin rajan tai tukiseinän vuoksi, merkitään kaivuraja huomioverkolla tai vastaavalla menetelmällä, jotta rajapinta on löydettävissä seuraavassa vaiheessa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Kunnostettava alue rajataan ja merkitään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovilla kylteillä.

Kaikki pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi, jolla estetään pilaantuneiden maiden leviäminen ympäristöön. Mikäli yleisille kaduille kulkeutuu maa-ainesta työmaalta, poistetaan se esim. lakaisukoneella. Maa-aineksen pölyäminen estetään sopivalla kaivutekniikalla ja tarvittaessa kastelemalla tai peittämällä varastokasat.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Mikäli kunnostuksen aikana löytyy haitta-aineita, joita kunnostussuunnitelmassa ei ole huomioitu, keskeytetään kunnostustyö ja otetaan välittömästi yhteyttä kunnostusta valvovaan viranomaiseen. Samoin menetellään, mikäli poistettavan maa-aineksen määrä poikkeaa huomattavasti arvioidusta.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Kunnostamisen kulusta ja toteutumisesta pidetään työmaapäiväkirjaa. Kunnostuksen valvoja tekee kirjallisen aloitusilmoituksen pilaantuneen maaperän puhdistamistyöstä Helsingin kaupungille.

Kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään mm. seuraavat asiat:

- kohteen tunnistetiedot
- työn vastuuhenkilöt
- muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot
- käsiteltyjen massojen määrät, pitoisuudet ja loppusijoituskohteet
- kunnostustyön toteutus
- jäännöspitoisuudet ja muut työnaikaiset analyysitulokset
- kunnostusaluekartta.

Jälkiseuranta

Kunnostusalueelta poistetaan kaikki tutkimuksissa todettu pilaantunut maa-aines, joten jälkitarkkailuun ei ole tarvetta.

Puhdistustyön ajankohta

Puhdistustöiden arvioidaan alkavan syksyllä (loka-, marras-, joulukuu) 2025.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen

Ilmoituksen vireilläolosta tiedotettiin 25.9.2025 kiinteistöjen omistajia, joille asianosaisena varattiin tilaisuus tehdä muistutus ilmoituksesta.

Muistutukset

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu antoi 10.10.2025 lausunnon, jossa tuodaan esiin mm. seuraavaa:

Ilmoitusalueeseen liitetty kiinteistö 91-14-479-5 (Punaisen Ristin kuja) on kaupungin omistuksessa oleva katualue. Kaivutöiden suorittaminen katualueella edellyttää ilmoituksen tekijältä tarvittavia kaivulupia.

Kunnostustavoitteeksi ilmoituksessa on esitetty rakentamisen vaatima kaivu. Ilmoitusalueelta kaivettavan kynnysarvomaan hyötykäyttöä on esitetty koko rakennusalueelle. Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu toteaa, että kaupungin katualueella ei tule hyötykäyttää tonteilta kaivettavaa kynnysarvomaata.

Ilmoituksessa on esitetty kaivutyön ohjaus kenttämittareilla, mutta jäännöspitoisuusnäytteiden analysointia laboratoriossa ei ole esitetty. Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu toteaa, että kaupungin katualueella jäännöspitoisuusnäytteet tulee kaikki analysoida laboratoriossa.

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu huomauttaa, että ilmoituksen tekijä vastaa kaikista kyseisen päätöksen perusteella tulevista velvoitteista myös kaupungin katualueella.

Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta laadittava toimenpideraportti pyydetään toimittamaan myös Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelulle. Raportista tulee käydä ilmi kunnostusaluekartan lisäksi myös kaivusyvyydet katualueella.

Vastineet

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö toimitti 13.10.2025 Maaomaisuuden ja kehittäminen ja tontit -palvelun antaman lausunnon/muistutuksen ilmoituksen tekijälle. Vastinetta ei ole annettu määräaikaan mennessä.

Lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Avain Yhtiöt Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista entisen Töölön sairaalan alueella osoitteessa Sibeliuksenkatu, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Puhdistettavan alueen maaperästä on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa. (Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2, 3, 4 §)

Mikäli maaperään jää kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina herkästi kulkeutuvia, haihtuvia tai haisevia haitta-aineita päällystämättömille piha-alueille tai alueille, joille rakennetaan asuinrakennuksia, tulee laatia riskinarvio. Riskinarvio tulee toimittaa ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi ennen töiden jatkamista tai lopettamista. (VNA (214/2007) 2, 3, 4 §, NaapuruussuhdeL 17 §)

2. Leikkialueiden päällystämättömillä ja muilla kuin asfaltilla päällystetyillä alueilla haitta-ainepitoisuudet maaperän ylimmässä, vähintään 0,5 metrin maakerroksessa eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja tai arseenin osalta sen luontaista taustapitoisuutta. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §, YSL 135 §)

3. Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13 §)

4. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai haitta-aineille ei voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

5. Ilmoitusalueelle tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 13 §, VNA (214/2007) 2, 3, 4 §)

6. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän ja laajemmalla alueella, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §, YSL 135 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

7. Täydentäviä haitta-ainetutkimuksia on tehtävä pääasiassa ilmoituksen mukaisesti kunnostuksen edetessä, mikäli havaitaan jätteitä tai kenttämittausten perusteella haitta-ainepitoista maata. (YSL 6 §, VNA 214/2007 2 §)

Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Pois kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseen voidaan käyttää siihen soveltuvia kenttämittausmenetelmiä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. (YSL 6 §, VNA 214/2007 2 §)

8. Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituksessa esitetysti, mutta kuitenkin siten, että kaivantojen pohjilta otetaan yksi kokoomanäyte 200 m² kohti ja seinämistä jokaista enintään 20 metriä kohden yksi näyte maalajikohtaisesti korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa vähintään jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 §)

9. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

10. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Lisäksi jos kunnostusalueelle tai sen reunoille jää helposti haihtuvia tai kulkeutuvia haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, tulee arvioida eristystarve. (JL 12, 13 §)

11. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava vähintään kaksi viikkoa ennen asentamista tarkastettavaksi suunnitelmat eristystarpeen arvioinneista ja/tai käytettävistä eristysrakenteista. (YSL 172 §)

12. Asennetut huomio- ja eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

13. Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

14. Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai siinä esiintyviä haitta-aineita tai jätteitä leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7 §, JL 13 §)

15. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5, 17 §)

16. Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Kynnysarvon ylittävät, mutta alemman ohjearvon alittavat maa-ainekset tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä maa-aineksia. (JL 13, 29 §)

17. Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 a §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

18. Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

19. Työmaa on järjestettävä niin, että pinta-/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä todetut haitta-aineet. (YSL 155 §)

20. Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §).

21. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §, YSA 41 §)

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

22. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Voimakkaasti haisevia massoja saa välivarastoida korkeintaan yhden viikon. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

23. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Tarvittaessa välivarastointialueelta tulee ottaa näytteet toiminnan päätyttyä. (JL 13, 16 §)

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

24. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti edustavin näytteenotoin kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää puhdistusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Kiinteistöllä 91-14-479-5 ei kuitenkaan saa hyödyntää kynnysarvon ylittäviä maa-aineksia. (YSL 136 §)

25. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

26. Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto eikä hyötykäytettävästä maa-aineksesta saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kynnysarvomaita saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti tai vastaava rakenne). Hyötykäytettäviä maa-aineksia ei saa sijoittaa mahdolliseen orsi- tai pohjavesikerrokseen. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8, §)

27. Ennen maa-ainesten hyödyntämisen aloittamista tulee ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle esittää maa-ainesten hyödyntämispaikat. (YSL 172 §)

Maa-ainesten hyödyntämistä koskevat toimenpiteet tulee raportoida kunnostuksen loppuraportin yhteydessä. Hyödyntämispaikat tulee esittää myös kartalla. (YSL 172 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

28. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

29. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

30. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

31. Pilaantuneen maaperän puhdistamistöistä on tiedotettava naapureita. (YSL 7 §, JL 13 §)

32. Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

33. Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti karttaliitteineen pääasiassa ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi loppuraportissa tulee esittää tiedot kynnysarvomaiden hyödyntämisestä ja esittää hyödyntämispaikat myös kartalla sekä tarvittaessa esittää kaivusyvyydet katualueella. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja kiinteistöjen omistajille kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Päätöksessä ja sen määräyksissä on otettu huomioon Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun antama muistutus.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1–6.)

Maaperän puhdistaminen kohteessa on tarpeen, sillä kiinteistöillä tullaan rakentamaan uusia asuinkerrostaloja ja niiden piha-alueita. Alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todettiin kahdessa tutkimuspisteessä valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia kuparia ja nikkeli ja vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävä pitoisuus kromia. Lisäksi alueella todettiin kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia metalleja, PAH-yhdisteitä ja öljyhiilivetyjä eri tutkimuspisteissä. Ilmoituksessa on esitetty kunnostustavoitteeksi poistaa yli ylemmän ohjearvotason sisältämä maa-aines rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Ilmoituksen täydennyksessä (16.9.2025) on tarkennettu, että todetut ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet haitta-aineita tullaan kaivamaan pois maanrakennustöiden aikana. Riskinarvion mukaan alueella todetusta metallien pitoisuuksista ei aiheudu haitallisia terveys- tai ympäristövaikutuksia, eikä ekologisia haittavaikutuksia, eikä alueella arvioida olevan riskiperusteista tarvetta maaperän puhdistustöille. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on hyväksynyt esitetyt kunnostustavoitteet.

Ilmoitusalueen maaperässä on todettu kynnysarvon ylittävä pitoisuus naftaleenia. Ilmoituksessa esitetyn riskinarvion mukaan kaivujen yhteydessä ko. alueella tulee tarvittaessa tehdä lisätutkimuksia PAH-yhdisteiden esiintymisen ja esiintymisalueen laajuuden varmistamiseksi. Riskinarviossa suositellaan poistettavaksi uudisrakentamisalueilta kohonneita naftaleenin pitoisuuksia sisältävät maa-ainekset mahdollisen kulkeutumisriskin minimoimiseksi sisäilmaan. Ilmoituksen täydennyksessä (16.9.2025) on tarkennettu, että alueen maaperässä todettu naftaleeni poistetaan, jos se on rakentamisen määräämän kaivun piirissä. Muutoin tehdään riskinarvio. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoo, että maaperään mahdollisesti jäävän naftaleenin terveys- ja ympäristöriskit ovat tarpeen arvioida kyseisen haitta-aineen kulkeutumis- ja haihtumisriskin vuoksi. Laskennallinen riskinarvio on tarpeen etenkin, jos naftaleenia tai muita herkästi haihtuvia tai kulkeutuvia haitta-aineita jää tulevien asuinrakennusten alapuolelle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa. Ilmoitusalueen maaperässä todettiin yhdessä tutkimuspisteessä laboratorion määritysrajat ylittäviä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, joille ei ole säädetty kynnys- tai ohjearvoja. Samassa tutkimuspisteessä todettiin vuonna 2022 alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjä, mutta vuonna 2024 otetussa uusintanäytteessä öljyhiilivetyjä ei todettu. Ilmoituksessa esitetyn riskinarvion mukaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiilivetyjen arvioidaan olevan peräisin luonnollisesta orgaanisesta aineksesta, kuten puu- ja kasviaineksessa. Riskinarvion mukaan maaperässä todetuista pienistä haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan nykyisessä tai tulevassa maankäytössä ympäristö- tai terveysvaikutuksia, eikä ekologisia haittavaikutuksia, joten alueella ei arvioida olevan riskiperusteista tarvetta maaperän puhdistustöille todettujen haihtuvien yhdisteiden osalta. Ilmoituksen täydennyksessä (16.9.2025) on esitetty, että mikäli ilmoitusalueella todettuja haihtuvia yhdisteitä ja öljyhiilivetyjä ei kaiveta pois, tehdään riskinarvio.

Ympäristöhallinnon ohjeiden (6/2014) mukainen suositus kestävän kunnostuksen tavoitteeksi on, että pintamaan (noin 0,5–1 metriä) edustavat haitta-ainepitoisuudet uudisrakennuskohteissa alittavat asuintonttien ja lasten leikkipaikkojen kohdalla kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden ja muualla vähintään alemman ohjearvon. Suositus ei koske suoraan asfaltoituja piha-alueita ja niitä epäorgaanisia haitta-aineita, joilla maaperän terveysperusteiset viitearvot ovat selvästi alempaa ohjearvoa suurempia.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille.

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla ja pilaantuneiden maa-ainesten poistamisella juurien läheisyydestä estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä ja altistuminen haitta-aineille ravintokasvien kautta.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän, laajemmalla alueella tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 7–9.)

Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti. Ilmoituksen täydennyksessä (23.9.2025) on tuotu esiin, että alueella on suunnitteilla tehdä lisätutkimuksia ennen kunnostuksen aloitusta. Lisätutkimuksissa tutkitaan alueella aiemmissa tutkimuksissa todetut haitta-aineet (metallit, öljyt, PAH ja haihtuvat yhdisteet). Lisätutkimuksien laajuudesta ei kuitenkaan ollut vielä tarkempia tietoja. Täydennyksessä on myös lisätty kiinteistö 91-14-479-5 ilmoitusalueeseen, mutta tuotu esiin, että kyseisellä kiinteistöllä ei ole nyt tarkoitus tehdä toimenpiteitä.

Poistettavan maa-aineksen riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen (perustelut määräyksille 10–12.)

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Mahdolliset eristysrakenteet estävät pilaantuneisuuden leviämistä muille alueille.

Tiedot huomiorakenteiden ja/tai eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (perustelut määräyksille 13–18.)

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muunkaan altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Ilmoituksessa on esitetty, että kaivannosta tuleva kynnysarvomaa-aines voidaan sijoittaa rakennusalueen mahdollisiin täyttöihin viranomaisen ohjeiden mukaisesti, mikäli niiden laatuominaisuudet täyttävät geotekniset vaatimukset tai ne viedään ulkopuoliseen hyötykäyttöön. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö huomauttaa, että kynnysarvon ylittävät, mutta alemman ohjearvon alittavat maa-ainekset (ns. kynnysarvomaat) on tarpeen toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä maa-aineksia. Jos ilmoitusalueelta kaivettuja kynnysarvomaita hyödynnetään muualla kuin kaivualueella, vaatii se ympäristöluvan.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

Veden tutkiminen ja käsittely (perustelut määräyksille 19–21.)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon. Vesien laatutiedon perusteella kaivantovedet voidaan toimittaa sellaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisen laatuisia kaivantovesiä.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (perustelut määräyksille 22. ja 23.)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Näytteiden ottamisella välivarastointialueelta toiminnan päättyessä varmistetaan, että haitta-ainepitoisten massojen välivarastointi ei ole aiheuttanut maaperän pilaantumista kyseisellä alueella.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (Perustelut määräyksille 24–27.)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Hyödyntämisen edellytyksenä on, ettei siitä aiheudu maaperän lisäpilaantumista. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön kunnostusalueella on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla kohteen arvioinnin yhteydessä. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu on todennut 10.10.2025 antamassaan muistutuksessa, että kaupungin katualueella ei tule hyötykäyttää tonteilta kaivettavaa kynnysarvomaata. Näin ollen määräyksessä on kielletty kynnysarvon ylittävien maa-ainesten hyödyntäminen kiinteistöllä 91-14-479-5.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi lähtökohtaisesti rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Maa-ainesten hyödyntämistä koskeva aloitusilmoitus ja raportointi ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 28. ja 29.)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 30–33.)

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Määräys naapureille tiedottamisesta on tarpeen, jotta voidaan varmistaa, ettei kunnostus loukkaa yksityistä etua.

Työnaikaisella kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Työn eri vaiheista tiedottaminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tarpeen, jotta valvovalla viranomaisella on mahdollisuus tehdä tarkastuksia oleellisten kunnostustyövaiheiden aikana. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa ja tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistöjen omistajille maaperän tilasta. Määräyksessä on vaadittu myös esittämään kaivusyvyydet katualueella Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun 10.10.2025 antaman muistutuksen mukaisesti.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 32, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 17, 29, 121 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.