Valtuustoaloite, pyöräteiden merkitseminen vaarakohdissa huomiovärillä tai muulla selventävällä merkinnällä
V 8.4.2026, Valtuutettu Pirjo Longan aloite pyöräteiden merkitsemisestä vaarakohdissa
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Esittelijän perustelut
Valtuutettu Pirjo Lonka ja 24 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki merkitsisi pyörätiet huomiovärillä vaarallisimmissa paikoissa liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Aloite on liitteenä 1.
Pyöräteiden merkitseminen vaarakohdissa huomiovärillä tai muulla selventävällä merkinnällä on huomioitu uusimmissa pyöräliikenteen suunnitteluohjeissa, joiden perusteella uutta katuympäristöjä rakennetaan ja vanhaa katuverkkoa peruskorjataan. Helsingin katuinfra on kuitenkin muodostunut monen vuosikymmenen aikana, eivätkä pyöräliikenteen järjestelyt monesti vastaa nykyisiä periaatteita. Esimerkiksi aloitteessakin esiin nostettu Bulevardi on haastava kohde, jonka järjestelyitä on tarve parantaa, kun kadulla tehdään tulevaisuudessa peruskorjausta.
Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että Bulevardille ja muihin sellaisiin paikkoihin, joissa pyörätiet ovat hankalasti havainnoitavissa tai jalankulkijat ja pyöräilijät ovat ahtaasti rinnakkain, pyritään luomaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta lisääviä merkitsemistapoja jo ennen suuria remontteja.
Helsingin pyöräliikenteen suunnitteluohjeet uusittiin 2010-luvulta alkaen. Nykyohjeiden mukaisissa suunnitteluratkaisuissa huomioidaan aiempaa paremmin etäisyys eri tienkäyttäjien välillä. Suunnitteluohjeilla varmistetaan, että esimerkiksi bussista poistuttaessa ei päädy suoraan pyörätielle tai, että autopysäköinnin ja taksiaseman vieressä kulkevan pyörätien väliin jää riittävästi etäisyyttä, kuten erotuskaista. Näin käyttäjille muodostuu selkeät omat tilansa.
Onnettomuusrekisteriin tilastoidut onnettomuudet liittyvät pyöräilyn osalta etenkin risteyksiin. Myös tutkimustiedon perusteella risteykset autoliikenteen väylien kanssa ovat keskeisimmät vaaranpaikat. Liikenne- ja katusuunnittelupalvelu kartoittaa vuosittain turvattomia risteyksiä ja laatii parantamissuunnitelmia järjestelyihin.
Pyörätie merkitään aina liikennemerkillä, jota voidaan tehostaa M8 Pyöräilijä -tiemerkinnöillä. Ko. maalatut merkinnät kuluvat väylän käytön ja lumenaurauksen myötä, ja näitä merkintöjä uusitaan osana katujen kunnossapitoa. Ajoittain voi muodostua tilanteita, joissa pyörätien merkinnät eivät ole kulumisen vuoksi selkeät ennen kuin merkinnät uusitaan.
Pyöräliikenteen suunnittelun tiemerkintäperiaatteissa punaista huomioväriä käytetään risteämiskohdissa, joissa on tunnistettu erityisesti tarvetta kiinnittää liikkujan huomiota. Merkintöjä on maalattu viime vuosina vaarallisiksi havaittuihin risteyksiin. Pyörätien punaista sävyasfalttia käytetään vilkkaimmilla, esimerkiksi baanaverkon pyöräteillä, tai joskus silloin, kun pyörätie on jalankulun kanssa samassa tasossa. Punaista asfalttia on käytetty myös linja-autopysäkkien kohdalla korostamaan pyörätietä. Katuympäristössä pyörätiet pyritään useimmiten rakentamaan jalkakäytävästä eri tasoon reunakivellä erotettuna, jolloin jalankulkija saa oman selkeän tilansa. Ratkaisu auttaa erottelemaan jalankulusta myös aloitteessa mainitut sähköpotkulaudat ja muut uudet nopeat polkupyöriin rinnastettavat kulkuvälineet.
Aloitteesta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan lausunto. Vastaus on lausunnon mukainen.
Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.
Kaupunkiympäristölautakunta 03.03.2026 § 129
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Valtuustoaloitteessa esitetään, että pyörätiet merkittäisiin vaarakohdissa huomiovärillä tai muulla selventävällä merkinnällä.
Kaupunkiympäristölautakunta totesi, että asia on huomioitu uusimmissa pyöräliikenteen suunnitteluohjeissa joiden perusteella uutta katuympäristöjä rakennetaan ja vanhaa katuverkkoa peruskorjataan. Vaarallisiin paikkoihin kohdennetaan parannustoimia tarvittaessa.
Helsingin katuinfra on muodostunut monen vuosikymmenen aikana ja pyöräliikenteen järjestelyt eivät monesti vastaa nykyisiä periaatteita. Esimerkiksi aloitteessakin esiin nostettu Bulevardi on haastava kohde, jonka järjestelyitä on tarve parantaa, kun kadulla tehdään tulevaisuudessa peruskorjausta.
Helsingin pyöräliikenteen suunnitteluohjeet uusittiin 2010-luvulta alkaen. Nykyohjeiden mukaisissa suunnitteluratkaisuissa huomioidaan aiempaa paremmin etäisyys eri tienkäyttäjien välillä. Suunnitteluohjeilla pyritään varmistamaan, että esimerkiksi bussista poistuttaessa ei päädy suoraan pyörätielle, sekä autopysäköinnin ja taksiaseman vieressä kulkevan pyörätien väliin jäävän riittävästi etäisyyttä, kuten erotuskaista. Näin käyttäjille muodostuu selkeät omat tilansa.
Aloitteessa esitetään, että olisi hyvä kartoittaa kaupungin alueella pyöräteiden selkeyteen liittyvät vaarallisimmat paikat ja kohdistaa toimenpiteitä niihin. Turvallisuustilanteen osalta voidaan todeta, että onnettomuusrekisteriin tilastoidut onnettomuudet liittyvät pyöräilyn osalta etenkin risteyksiin. Myös tutkimustiedon perusteella risteykset autoliikenteen väylien kanssa ovat keskeisimmät vaaranpaikat. Liikenne- ja katusuunnittelupalvelu kartoittaa vuosittain turvattomia risteyksiä ja laatii parantamissuunnitelmia järjestelyihin.
Pyörätie merkitään aina liikennemerkillä, jota voidaan tehostaa M8 ”Pyöräilijä”- tiemerkinnöillä. Nämä maalatut merkinnät kuluvat väylän käytön ja lumenaurauksen myötä, ja näitä merkintöjä uusitaan osana katujen kunnossapitoa. Ajoittain voi muodostua tilapäisiä tilanteita, joissa pyörätien merkinnät eivät ole kulumisen vuoksi selkeät ennen merkintöjen uusimista.
Pyöräliikenteen suunnittelun tiemerkintäperiaatteissa punaista huomioväriä käytetään risteämiskohdissa, joissa on tunnistettu erityisesti tarvetta kiinnittää liikkujan huomiota. Merkintöjä on maalattu viime vuosina vaarallisiksi havaittuihin risteyksiin. Pyörätien punaista sävyasfalttia käytetään lähinnä vilkkaimmilla, esimerkiksi baanaverkon pyöräteillä, tai joskus silloin, jos pyörätie on jalankulun kanssa samassa tasossa. Punaista asfalttia on käytetty myös linja-autopysäkkien kohdalla korostamaan pyörätietä. Katuympäristössä pyörätiet pyritään useimmiten rakentamaan jalkakäytävästä eri tasoon reunakivellä erotettuna, jolloin jalankulkija saa oman selkeän tilansa. Ratkaisu auttaa erottelemaan jalankulusta myös aloitteessa mainitut sähköpotkulaudat ja muut uudet nopeat polkupyöriin rinnastettavat kulkuvälineet.
Yhteenvetona todetaan, että aloitteessa esitetyt huolet on jo huomioitu nykyisissä suunnitteluohjeissa, joiden perusteella uusia katuympäristöjä rakennetaan ja vanhaa katuverkkoa peruskorjataan. Ongelmallisiksi koetuista jo rakennetuista kohteista saadaan esimerkiksi palautteiden ja onnettomuusrekisterin kautta tietoa, ja kohteisiin laaditaan tarvittaessa parannustoimia. Liikenne- ja katusuunnittelupalvelu tarkistaa aloitteessa erikseen mainitut kohteet ja suunnittelee tarvittaessa muutoksia. Merkintöjä voidaan tehostaa esimerkiksi maalaamalla reuna- tai keskiviivamerkinnät tai lisäämällä edellä mainittua Pyöräilijä- tiemerkintöjä.
Lautakunta piti tärkeänä, että Bulevardille ja muihin sellaisiin paikkoihin, joissa pyörätiet ovat hankalasti havainnoitavissa tai jalankulkijat ja pyöräilijät ovat ahtaasti rinnakkain, pyritään luomaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta lisääviä merkitsemistapoja jo ennen suuria remontteja.
Käsittely
Vastaehdotus: Lisätään lausuntoehdotukseen:
Elina Kauppila: "Lautakunta pitää tärkeänä, että Bulevardille ja muihin sellaisiin paikkoihin, joissa pyörätiet ovat hankalasti havainnoitavissa tai jalankulkijat ja pyöräilijät ovat ahtaasti rinnakkain, pyritään luomaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta lisääviä merkitsemistapoja jo ennen suuria remontteja."
Kannattaja: Veli-Pekka Dufva
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Elina Kauppilan vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Esittelijä
Lisätiedot
Ilari Heiska, liikenneinsinööri
09 310 37220, ilari.heiska@hel.fi