Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Herttoniemen korttelin 43052 alueella

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Lujatalo Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Lujatalo Oy

Sokerilinnantie 11

02600 Espoo

y-tunnus: 0172688-2

**********

Puhdistettavan alueen tiedot

Alue sijaitsee Helsingin 43. kaupunginosassa Herttoniemessä, korttelin 43052 alueella. Korttelia rajaavat Suunnittelijankatu, Insinöörikatu, Työnjohtajankatu ja Laivalahdenkatu. NSF V Fin NewCo 11 Oy omistaa korttelin kaikki viisi tonttia: 19, 20, 21, 22 ja 23 (kartta alla).

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 28.8.2025.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

- Lujatalo Oy, Duke, Herttoniemi, Helsinki, Pilaantuneen maaperän puhdistuksen yleissuunnitelma, 28.8.2025 Ramboll Finland Oy.

- Maanomistajan valtakirja Lujatalo Oy:lle ilmoituksen tekemiseen

Ilmoitusta on täydennetty 21.10.2025 ja 5.11.2025 sähköpostitse. Täydennyksissä tarkennetaan tietoa pohjaveden laadusta näytteenottoon perustuvilla tiedoilla ja täsmennetään osin laskennalliseen riskinarvioon perustuvaa pohjaveden pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia sekä esitettyjä kunnostustavoitteita. Lisäksi tarkennetaan arviota pilaantumisen syistä ja ajankohdasta koskien erityisesti havaintoja klooratuista liuottimista.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Korttelin ja Suunnittelijankadun rajalla on puhdistettu maaperää ja asennettu eristerakenne perustuen ympäristöviranomaisen päätökseen ja lausuntoon suunnitelmasta:
- Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikön päätös 14.7.2020, 125 § (HEL 2020-007990 T 11 01 00 06), Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Herttoniemen Työnjohtajankadulla sekä muilla katualueilla.
- Helsingin kaupunki, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, Eristerakennesuunnitelma, Herttoniemen katualueiden kunnostus, Suunnittelijankatu ja kortteli 43052, 18.1.2020, Ramboll Finland Oy. Viranomaisen hyväksyntä 19.1.2020.
- Helsingin kaupunki, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu, Loppuraportti, Työnjohtajankadun korttelit, Helsinki, Pilaantuneen maaperän kunnostus, 18.4.2023, Ramboll Finland Oy.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Asemakaavassa (12481) alue on osoitettu keskustatoimintojen korttelialueeksi, jonne saa sijoittaa asumista (C-1). Kaavassa on määrätty pilaantuneen maaperän puhdistamisesta. Korttelin eteläosassa sijainneet rakennukset (1950-luvulla valmistunut Suomen Silkkikutomo Oy) purettiin vuonna 2021. Pohjoisosassa sijainneet viimeiset kaksi rakennusta purettiin vuonna 2022. Alue ja sen rakennukset vuoden 1993 ilmakuvan päällä on esitetty alla kuvassa). Pohjoisosan vanhin rakennus oli vuonna 1965 valmistunut Suomen Hattutehdas, jossa on historiatietojen perusteella ollut öljylämmitys. Maanalaista öljysäiliötä ei ole todettu tehdyissä maaperätutkimuksissa.

Lujatalo Oy valmistelee asuinkerrostalojen ja pihakannen alaisen pysäköintihallin rakentamista korttelin 43052 alueelle, joka on ollut aikaisemmin teollisuus-, varastointi- ja toimistokäytössä. Alueelle on suunniteltu asennettavaksi yhteensä 40 energiakaivoa. Rakentamisen arvioidaan kestävän kolme vuotta.

Asuinkerrostalojen alapohjat rakennetaan tuulettuvina. Nykyisen maanpinnan tason alle rakennetaan liike- ja varastotiloja sekä korttelin keskelle, pihakannen alle paikoitushalli kerrostalojen asukkaiden käyttöön. Tulevassa pysäköintilaitoksessa lattia on suunniteltu nykyiseen maanpinnan tasoon (+5,68). Alin suunniteltu yleiskaivutaso on +2,2…+2,9. Tämän tason alapuolelle rakennetaan paikoin paalutuspeti. Osa sisäpihasta jää maanvaraiseksi pihaksi, jossa kaivutaso on +3,8…+4,6.

Alueella joudutaan myös louhimaan kalliota. Kallion louhintataso (+3,1) on korkeammalla kuin pohjavedenpinta (+1,79), joten louhinnalla ei arvioida olevan vaikutusta pohjaveden virtaussuuntaan.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Maaperän pilaantuneisuuden arvioidaan aiheutuneen alueen pitkästä teollisesta historiasta. Teollisuustoiminnat ovat alkaneet jo 1950-(silkkikutomo) ja 1960-luvuilla (hattutehdas). Pohjaveden haitta-aineiden arvioidaan olevan peräisin korttelin länsi- ja luoteispuolella sijaitsevilta kiinteistöiltä, joissa on sijainnut metalliastioita valmistanut tehdas, kattohuopatehdas, maalausliikkeen varikko sekä kirjapaino- ja autokorjaamotoimintaa.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Maaperäkartan perusteella pohjamaa on alueella hiekkaa ja silttiä, jonka päällä on 1…3 metrin täyttö. Tutkimuksissa pintamaa osoittautui täytöksi (hiekka, sora) 1…2 metrin syvyydelle asti. Sen alla todettiin vaihtelevasti savea, silttiä, hiekkaa ja soraa. Kallion päällä todettiin 1–6 metrin paksuinen pohjamoreeni.

Kallio todettiin kairauksissa 1,5–12,9 metrin syvyydellä. Korttelin alueelle tehtyjen pohjatutkimusten perusteella kallion pinta on alueella korkeimmillaan (noin +3 m N2000) Laivalahdenkadun (kaakko) puoleisella korttelin laidalla ja laskee melko jyrkästi kohti länttä. Syvimmillään kallion pinta on korttelin lounaisosissa (noin -7 m N2000). Alueella esiintyvän pohjaveden virtaussuunnan arvioidaan noudattelevan kallionmuotoja ja siten suuntautuvan kohti länttä/lounasta.

Lähimmät luokitellut pohjavesialueet sijaitsevat noin viiden kilometrin etäisyydellä. Vuonna 2021 alueen länsireunaan on asennettu pohjavedenpinnan havaintoputki. Pinta oli tuolloin tasolla +1.84 maan pinnalta 3,3 metrin syvyydellä.

Porolahdenpuro on lähin pintavesi. Se sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä alueen itäpuolella ja laskee Porolahteen noin 800 metrin etäisyydellä.

Haitta-aineita koskevat tiedot

Korttelin maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu vuosina 2016, 2020, 2021 ja 2022. Maaperänäytteitä on otettu sekä kairaamalla että koekuopista. Osa näytteistä on otettu purkamattomien rakennusten alapohjan läpi. Pohjoisosan rakennusten purun jälkeen vuonna 2022 on tehty viimeisimmät lisätutkimukset. Tutkimuspisteitä on yhteensä 43 kpl. Tutkimuksista on laadittu seuraavat, erilliset raportit:
- Kiinteistöjen 43052-8 (Insinöörinkatu 5), 43052-6 (Insinöörinkatu 7) ja 43052-9 (Laivalahdenkatu 4) Maaperätutkimus Herttoniemessä. Pöyry Finland Oy, 8.6.2016
- Laivalahdenkatu 4 A, 00880 Helsinki. Phase ll – Soil contamination investigation. Ramboll Finland Oy, 29.9.2020.
- Maaperän pilaantuneisuustutkimus. Herttoniemi, Kortteli 43050. Ramboll Finland Oy, 26.10.2021.

Alueen eteläosissa todettua pilaantuneisuutta on puhdistettu vuonna 2021 massanvaihdolla Suunnittelijankadun katualueen kunnostustöiden yhteydessä. Samassa yhteydessä katualueelle on asennettu eristerakenteita. Maahan jääneistä haitta-aineista on laadittu erillinen riskinarvio (10.5.2021).

Ennen vuoden 2021 massanvaihtoa Suunnittelijankadun läheisyydessä tehdyissä maaperätutkimuksissa oli todettu pintamaassa sinkkiä yli ylemmän ohjearvon sekä kohonnut pitoisuus lyijyä. Lisäksi yhdessä näytepisteessä todettiin kohonneita pitoisuuksia trikloori- ja tetrakloorieteeniä yli yhden metrin syvyydessä. Näytepiste sijaitsi silkkikutomon entisen varastorakennuksen kohdalla. Varastorakennuksessa on mahdollisesti säilytetty tai käytetty liuotinaineita, jotka ovat voineet päästä kulkeutumaan ympäristöön. Poistetun öljysäiliön kohdalla oli todettu keskiraskaita öljyhiilivetyjä ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus.

Alueen pohjoisosiin keskittyneissä tutkimuksissa todettiin kahdessa näytepisteessä alemman ohjearvon ylittäviä keskiraskaiden öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Toinen näytepisteistä kohdennettiin piha-alueella kohtaan, jossa on arvioitu sijainneen maanalainen öljysäiliö ja toinen lämpökeskuksen kohdalle. Lisäksi todettiin mm. lyijyä kohonnut pitoisuus (71 mg/kg) syvyydellä 0,9–1,0 m.

Tutkimusten perusteella alueella esiintyy öljyhiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta kahden näytepisteen edustamalla noin 200 m² alueella. Elohopealla pilaantunutta maata esiintyy yhden koekuopan edustamalla noin 300 m² alueella ja PCB-yhdisteillä pilaantunutta maata esiintyy yhden koekuopan edustamalla noin 200 m² alueella. Pilaantuneiden maa-ainesten määrä on yhteensä noin 700 m³. Alueet on esitetty alla kartassa vinoviivoituksella.

Kloorattuja alifaattisia yhdisteitä on tutkittu 24 tutkimuspisteen maanäytteistä. Näytteissä ei ole todettu kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia kloorattuja alifaattisia yhdisteitä.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi on tehty viitearvovertailuna. Tulevien asuinkerrostalojen alueella sovelletaan alempia ohjearvoja (VNA 214/2007), paikoitushallin rakennusalueella ylempiä ohjearvoja ja paikoitushallin eteläpuolella, korttelin maanvaraisella piha-alueella kynnysarvoja.

Tutkimuspisteessä 01 todettu alemman ohjearvon ylittävä öljyhiilivetypitoisuus sijaitsee tulevan paikoitushallin alueella. Tutkimuspisteessä RF206 maaperä on pilaantunut elohopealla ja tutkimuspisteessä RF208 se on pilaantunut PCB-yhdisteillä. Näissä on maaperän puhdistustarve, koska pilaantuneita maa-aineksia on kaivettava asuinkerrostalojen tai paikoitushallin tulevien rakennustöiden vuoksi.

Suunnitellun kaivutason alapuolelle arvioidaan jäävän yhden näytepisteen edustamalle alueelle alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjen keskiraskaita jakeita (C₁₀-C₂₁, 610 mg/kg). Alueelle on suunniteltu pysäköintilaitosta. Keskiraskaat öljyhiilivetyjakeet ovat niukkaliukoisia, jolloin niiden kulkeutuminen pohjaveteen on hyvin epätodennäköistä. Öljyhiilivedyt voivat olla haihtuvia tai kohtalaisen haihtuvia yhdisteitä, ja siksi niiden kulkeutuminen haihtumalla maaperästä yläpuolelle rakennettuihin tiloihin voi olla mahdollista. Autohalli ei kuitenkaan ole asuintila ja autohallien ilmanvaihto tyypillisesti rakennetaan muita tiloja tehokkaammaksi, joten haihtuvien yhdisteiden kautta tapahtuva altistuminen kyseisen tutkimuspisteen alueella arvioidaan epätodennäköiseksi. Keskiraskaat öljyhiilivedyt eivät ole helposti maaperässä kulkeutuvia yhdisteitä, joten niiden kulkeutuminen autohallin alueen ulkopuolelle arvioidaan epätodennäköiseksi. Autohallin alueella alemman ohjearvon ylittävästä öljyhiilivetypitoisuudesta ei arvioida aiheutuvan kulkeutumis- tai terveyshaittaa, eikä suunniteltua kaivutasoa syvemmälle jääviä öljyhiilivetyjä ole arvion perusteella tarpeen poistaa.

Suunnittelualueelle voi lisäksi jäädä alimpien kaivutasojen alapuolelle silttiä/savea, joissa esiintyy pääkaupunkiseudulla yleisesti luontaisesti kohonneita, kynnysarvot ylittäviä alkuainepitoisuuksia ja erityisesti arseenia. Maaperän luontaiset alkuaineet eivät haihdu, eivätkä liukene veteen ja ovat siksi kulkeutumattomia. Näistä tekijöistä johtuen alapohjapohjarakenteiden alle mahdollisesti jäävistä luontaisista alkuainepitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan kulkeutumis-, terveys- tai ekologisia riskejä.

Pohjaveden pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Pohjaveden pilaantuneisuuden arvioimiseksi alueelle asennettiin pohjavesiputki 1.10.2025 kohtaan, jossa kallion pinta on pohjatutkimusten perusteella syvimmillään, ja jonne vettä raskaampien haitta-aineiden arvioidaan voivan kertyä. Muualla korttelissa pohjaveden haitta-ainepitoisuuksien arvioidaan olevan pienempiä.

Pohjavesinäyte otettiin 8.10.2025. Laboratorioanalyysin perusteella pohjavedessä esiintyy vinyylikloridia (0,26 μg/l) ja cis-1,2-dikloorieteeniä (28 μg/l). Todetut pitoisuudet ylittävät pohjaveden ympäristönlaatunormit. Vinyylikloridin pitoisuus alittaa talousvedelle asetetun laatuvaatimuksen. Todetuista klooratuista alifaattisista yhdisteistä noin 85 % on dikloorieteeniä, joka on trikloorieteenin hajoamistuote. Dikloorieteeni hajoaa ajan myötä maaperässä ja pohjavedessä, jolloin muodostuu vinyylikloridia. Vinyylikloridia voi näin ollen muodostua hajoamistuotteena. Vinyylikloridi hajoaa lopulta eteeniksi.

Pohjavesinäyte otettiin alueelta, johon on suunniteltu pihaa, ei rakennuksia. Kalliopinnan muotojen perusteella veden virtauksen ja haitta-aineiden kulkeutumisen arvioidaan kohdistuvan korttelin ulkopuolelle. Asuinrakennuksen läheisyyden ja todettujen yhdisteiden herkän haihtuvuuden vuoksi haitta-aineiden kulkeutumista tulevien rakennusten sisäilmaan ei voida poissulkea. Tämän vuoksi todettujen haitta-aineiden kulkeutumista tulevien rakennusten sisäilmaan on tarkasteltu laskennallisesti.

Laskenta on tehty hyödyntäen ympäristöhallinnon oppaassa 6/2014 esitettyjä laskentakaavoja, olettaen, että haitta-aineita haihtuu pohjaveden pinnalta huokoskaasuun noin 3 m syvyydellä maanpinnan tasosta. Haitta-aineen lähtöpitoisuudeksi huokoskaasuun muodostuvan pitoisuuden laskennassa oletetaan pohjavedestä analysoitu pitoisuus. Laskennassa (päivitys 5.11.2025) on huomioitu asuinrakennuksiin suunnitellut tuulettuvat alapohjat, jotka vähentävät maaperästä haihtuvien yhdisteiden kulkeutumista sisäilmaan. Kellarin alapohjan lattiataso vaihtelee välillä +5,1…+6,1. Lähtökohtana on myös suunnitelmat, joiden mukaan asumista ei suunnitella sijoitettavaksi alimpiin kerroksiin, vaan pohjakerroksiin sijoitetaan varasto- ja aulatiloja. Laskennalliset pitoisuudet eivät ylitä haitta-ainekohtaisia pitkäaikaisen altistumisen viitearvoja (TCA, Tolerable Concentration in Air). Tarkastelun perusteella pohjavedessä todettuja haitta-aineita ei kulkeudu tulevien rakennusten sisäilmaan terveydelle haitallisina pitoisuuksina.

Yhtenä epävarmuustekijänä terveysriskin arvioinnissa esitetään epävarmuus kloorattujen alifaattisten yhdisteiden lähteestä pohjavedessä. Todennäköisimpänä pidetään niiden kulkeutumista ympäröivien kiinteistöjen alueelta, joiden pilaantuneen maaperän puhdistustöiden yhteydessä on aikaisemmin todettu näitä yhdisteitä ympäristölaatunormin ylittäviä pitoisuuksia.

Osoitteessa Työnjohtajankatu 1 (kortteli 43054) on aikoinaan sijannut metalliastioita valmistanut tehdas, jossa on käytetty liuotinpesuun trikloorieteeniä. Alueen maaperässä on todettu kohonneita pitoisuuksia alkuaineita, öljyhiilivetyjä ja tetrakloorieteeniä. Myös alueen pohjavedessä on todettu PAH-yhdisteitä, alkuaineita ja sekä tri- ja tetrakloorieteeniä (summapitoisuus 5,21 μg/l). Korttelin 43052 länsipuolella osoitteissa Insinöörinkatu 4 ja 8 on aikoinaan sijainnut kattohuopatehdas, maalausliikkeen varikko sekä kirjapaino- ja autokorjaamotoimintaa. Alueiden maaperää on puhdistettu 2000-luvun alussa ja liuottimia on puhdistettu myös pohjavedestä. Insinöörinkatu 4:ssä pohjavettä on tarkkailtu kahdesta havaintoputkesta vuosina 2004-2005. Toisessa pohjavesiputkessa oli todettu tetrakloorieteeniä (18-58 μg/l) kaikilla näytteenottokerroilla.

Pohjaveden haitta-ainepitoisuuksien arvioidaan laskeneen ja laskevan edelleen luontaisen hajoamisen ja haihtumisen vuoksi, koska pilaavien toimintojen harjoittaminen on loppunut alueella ja useita vuosia/kymmeniä vuosia sitten. Epävarmuutta on myös pohjaveden haitta-ainepitoisuuksien määrässä. Näyte oli vielä samea sitä otettaessa viikon kuluttua putken asennuksesta ja on mahdollista, että myöhemmin haitta-ainepitoisuudet laskisivat.

Maalämpökaivojen rakentamisen riskitarkastelu

Alueelle on suunniteltu asennettavan 34 energiakaivoa ja 6 varakaivoa, jotka porataan noin 500 m syvyyteen. Maaperän osuudelle asennetaan suojaputket, jotka tiivistetään betonoimalla ehjän kallion pintaan vähintään kahden metrin syvyydelle. Liitteenä olevan energiakaivojen asemapiirroksen perusteella suunniteltu energiakenttä kattaa koko korttelin alueen.

Maalämpökaivon rakentamisen pohjavesivaikutukset ei arvioida poikkeavan vedenhankintaa varten poratun kallioporakaivon rakentamisen vaikutuksista. Jos porauksella puhkaistaan vettä pidättävä maakerros, niin paineellinen pohjavesi pääsee purkautumaan maan pinnalle. Korttelin alueella ei arvioida esiintyvän paineellista pohjavettä, joten vaikutuksia pohjaveden virtaukseen ei arvioida muodostuvan. Kaivojen asentamisella ei arvioida olevan myöskään vaikutuksia korttelin ulkopuolelta mahdollisesti kulkeutuvien pohjavesien virtaussuuntiin eikä niiden laatuun. Suojaputki ja sen tiivistys kallioon estää pohjaveden kulkeutumisen porattuun reikään ja pohjavesikerrosten sekoittumisen.

Kallioporaus saattaa synnyttää kallioperään uusia rakoyhteyksiä, minkä seurauksena kalliopohjaveden virtausolot voivat muuttua. Tästä voi aiheutua esimerkiksi naapuruston kallioporakaivojen veden antoisuuden muutoksia tai väliaikaista pohjaveden samentumista porauspaikan välittömässä läheisyydessä. Alueella tai sen läheisyydessä ei tiettävästi sijaitse talousvesikaivoja, joihin vaikutus voisi kohdistua. Korttelissa tai sen läheisyydessä ei sijaitse myöskään merkittäviä pohjavesiesiintymiä, joihin kalliopohjavesi pääsisi sekoittumaan. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee 4,7 km etäisyydellä, joten vaikutuksia ei arvioida muodostuvan.

Korttelin tulevan maaperän puhdistamisen yhteydessä maaperään arvioidaan jäävän yhden tutkimuspisteen edustamalle alueelle paikoitushallin alle öljyhiilivetyjen keskiraskaita jakeita yli alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus. Öljyhiilivetyjen keskiraskaat jakeet arvioidaan niukkaliukoisiksi ja kulkeutumattomiksi. Tämän vuoksi maalämpökaivon porauksen ei arvioida aiheuttavan merkittävää öljyhiilivetyjen kulkeutumisriskiä pohjaveteen.

Korttelin pohjavedessä todettu vinyylikloridi ja dikloorieteeni ovat ominaisuuksiltaan erittäin helposti haihtuvia ja kulkeutuvia yhdisteitä. Dikloorieteeni on vettä raskaampi yhdiste, joten se voi vajotessaan kulkeutua kallioperän rakoihin. Maalämpökaivojen poraaminen voi aiheuttaa kallion rakoilua, mutta vaikutusten arvioidaan olevan paikallisia. Maalämpökaivojen poraamisen vaikutukset uusien rakoyhteyksien muodostumiseen arvioidaan vähäisiksi.

Maalämpökaivojen asentamisen ei arvioida aiheuttavan riskitarkastelun perusteella haitta-aineiden kulkeutumisolosuhteiden tai pohjavedessä esiintyvien haitta-aineiden lisääntymistä.

Maalämpökaivon käytönaikaiset pohjavesiriskit liittyvät pääosin mahdollisiin lämmönsiirtonesteen vuototilanteisiin. Vuodot ovat epätodennäköisiä suljetun järjestelmän vuoksi. Vuodon sattuessa laitteisto pysähtyy. Lämmönsiirtonesteen tulee täyttää Vna 1022/2006 liitteen 1E mukaiset vaatimukset. Mahdollisten vuotojen aiheuttamat vaikutukset kohdistuvat ko. kaivon lähiympäristöön.

Puhdistustavoitteet

Kunnostustavoitteena on poistaa tulevien asuinkerrostalojen rakennusalueilta maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet (alkuaineet, öljyhiilivedyt ja PCB-yhdisteet) ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt alemmat ohjearvopitoisuudet.

Tulevan paikoitushallin rakennusalueella kunnostustavoitteena on poistaa maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet (öljyhiilivetyjen keskiraskaat ja raskaat jakeet) ylittävät ylemmät ohjearvot. Paikoitushallin eteläpuolella, korttelin maanvaraisella piha-alueella pintamaan (0,5 m syvyyteen tulevasta maanpinnasta) pilaantuneisuuden viitearvoina käytetään kynnysarvoja.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Pilaantuneet maa-ainekset poistetaan kaivinkoneella kaivamalla. Pilaantuneiden maiden puhdistuksen arvioidaan kestävän 1–2 viikkoa.

Kaivumassat luokitellaan pilaantuneisuuden mukaan ja toimitetaan käsiteltäväksi/loppusijoitettavaksi asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottolaitokseen. Kaivun yhteydessä pilaantuneista kaivumassoista erotellaan kaivinkoneella suuret kivet ja mahdolliset suuret yksittäiset jätejakeet.

Kaikista kuormista laaditaan jätelaissa edellytetyt siirtoasiakirjat, joissa esitetään kuljetettavan maajätteen määrä, haitta-aineet ja niiden pitoisuudet, jätteen alkuperä sekä jätteen haltijan, kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan yhteystiedot. Kuljetuksen suorittajien tulee olla merkittynä alueellisen ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kohteesta rakentamisen vuoksi kaivettavia pilaantumattomia maa-aineksia (haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot) hyödynnetään urakka-alueella, mikäli ne geoteknisten ominaisuuksien puolesta soveltuvat hyödynnettäväksi.

Haisevia kynnysarvomaita tai haihtuvia hiilivetyjä kynnysarvotasolla sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan hyödynnetä kohteessa. Kaivettujen ja kohteessa mahdollisesti hyödynnettävien kynnysarvomaiden sijoituspaikat, määrät ja laadut dokumentoidaan ja tiedot esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantojen mahdollinen työnaikainen kuivatus toteutetaan pumppaamalla. Tulevan rakentamisen edellyttämien kaivutasojen arvioidaan olevan syksyllä 2021 mitatun pohjaveden pinnantason yläpuolella. Kaivantovesien pumppaustarve on epätodennäköinen.

Mikäli pilaantuneen maaperän puhdistuskaivantoon kuitenkin kertyy vettä, sen laatu ja johtamiskelpoisuus selvitetään vesinäytteestä tehtävien laboratorioanalyysien avulla.

Jos kaivantovedessä todetaan laboratorioanalyysien perusteella kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, se poistetaan imuautolla ja toimitetaan käsiteltäväksi asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Vaihtoehtoisesti vesi johdetaan HSY:n luvalla jätevesiviemäriin.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Työmaalle nimetään ympäristötekninen työmaavalvoja, joka ohjaa kaivua sekä ottaa tarvittavat maaperänäytteet massojen laadun ja kunnostuksen lopputuloksen varmistamiseksi. Työmaavalvoja on paikalla työmaalla aina, kun pilaantuneita maita kaivetaan ja kuormataan.

Kaivualueiden laajuus ja rajaus sekä kaivualueilta poistettavien maa-ainesten laatu määritetään kunnostuksen aikana kaivantoleikkauksesta, koekuopista ja/tai välivarastointikasoista otettavien maanäytteiden ja niistä tehtävien laboratorioanalyysien avulla.

Pilaantuneiden maiden kaivutöiden jälkeen maaperän puhtaus ja kunnostustoimenpiteiden riittävyys varmistetaan kaivantojen pohjilta ja seinämiltä otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden ja niistä laboratoriossa tehtävien haitta-aineanalyysien avulla.

Pilaantuneiden alueiden kaivantojen pohjien pintamaasta otetaan yksi edustava kokoomanäyte vähintään jokaista 200 m² kaivualuetta kohti. Kaivantojen seinämien jäännöspitoisuudet tutkitaan ottamalla yksi kokoomanäyte vähintään jokaista 30 pituusmetriä kohti. Kokoomanäytteet muodostetaan noin 10–20 osanäytteestä.

Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan kullakin kaivualueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet, jotka aikaisemmissa tutkimuksissa ovat ylittäneet alemmat ohjearvot. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Jos kunnostettavien kiinteistöjen rajojen ulkopuolelle jää kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, siitä ilmoitetaan ympäristöviranomaisille ja naapurikiinteistöjen omistajille. Tarvittaessa kiinteistöjen rajoille rakennetaan huomio- ja eristerakenne, jotta haitta-aineita ei kulkeudu uudelleen kunnostetulle alueelle.

Kaivualueet ja mahdollisten huomio- ja eristerakenteiden sijainnit kartoitetaan GPS-mittauksella ja esitetään pilaantuneen maaperän puhdistuksen loppuraportissa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Pilaantuneet kaivualueet aidataan ja merkitään pilaantuneen maaperän puhdistuksesta kertovin kyltein ennen kaivutöiden aloittamista.

Urakoitsija vastaa työmaan työturvallisuudesta, työnaikaisista liikennejärjestelyistä, ja suojaustoimenpiteistä. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu suoritetaan siten, että siitä ei aiheudu pölyhaittaa. Pilaantuneet maa-aineskuormat peitetään, jotta estetään pölyäminen ja haitta-aineiden leviäminen ympäristöön.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Pilaantuneita massoja välivarastoidaan suunnittelualueella tilapäisesti, mikäli kaivutyön aikana havaitaan poikkeavia massoja, joiden haitta-ainepitoisuudet tai muut ominaisuudet on selvitettävä laboratoriossa ennen massojen toimittamista loppusijoitettavaksi.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Jos kaivun yhteydessä ympäristöön leviää pölyä tai voimakasta hajua, kaivu keskeytetään ja työtapoja muutetaan, jotta haitat pienenevät. Tarvittaessa odotetaan tuulen tyyntymistä ja sen suunnan muuttumista, jotta haittoja ei aiheudu.

Jos kaivutöiden aikana todetaan aikaisemmista tutkimuksista poikkeavaa pilaantuneisuutta, ilmoitetaan asiasta ympäristöviranomaisille. Tarvittaessa kaivu keskeytetään ja tarkennetaan kaivutapoja. Poikkeavien massojen laatu tutkitaan laboratorioanalyysien avulla ja tutkimusten jälkeen massat toimitetaan asianmukaiseen loppusijoitukseen.

Pohjaveden tarkkailu

Pohjaveden laatua (haitta-ainepitoisuudet) tarkkaillaan kunnostuksen aikana. Näytteenotto aloitetaan ennen töiden aloittamista (1 näyte) ja jatketaan kunnostustöiden aikana (1 näyte) ja viimeinen näyte otetaan pilaantuneen maaperän kunnostustöiden valmistumisen jälkeen.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Pilaantuneen maaperän puhdistamisen aloittamisesta ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille ennen pilaantuneiden maiden kaivutöiden aloittamista. Aloitusilmoituksessa kerrotaan myös kunnostuksesta vastaavan urakoitsijan ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot.

Työmaavalvoja pitää kirjaa suoritetusta näytteenotosta (tutkimuspaikat ja analyysitulokset), siirtoasiakirjoista, poistettujen massojen määristä ja loppusijoituskohteista sekä mahdollisista poikkeavista tilanteista.

Kunnostuksen jälkeen laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan tilaajalle sekä Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille kahden kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Raportissa esitetään mm. kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, työn toteutus, poistetut massamäärät ja sijoituspaikat, otetut näytteet sekä kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset, kynnysarvomaiden mahdollinen hyötykäyttö sekä mahdolliset huomio- ja eristerakenteet.

Jälkiseurannalle ei arvioida olevan tarvetta.

Puhdistustyön ajankohta

Korttelin rakennusten rakentaminen alkaa arviolta helmi-maaliskuussa 2026. Puhdistustyö aloitetaan tätä ennen.

Ilmoituksen käsittely

Neuvottelut

Ilmoituksen täydennystarpeista järjestettiin 16.9.2025 Teams-neuvottelu.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta on kuultu naapurikiinteistöjen omistajaa, Helsingin kaupunkia. Kaupungilla ei ole muistutettavaa ilmoituksesta.

Viranomaisen ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Lujatalo Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Herttoniemen korttelissa 43052, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä 

1. Alueen maaperän puhdistustavoitteina ovat ilmoituksessa esitetyt haitta-aineiden tavoitepitoisuudet. Tulevien asuinkerrostalojen rakennusalueella tavoitepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt alemmat ohjearvopitoisuudet, maanvaraisella piha-alueella pintamaan (0,5 m syvyyteen tulevasta maanpinnasta) tavoitepitoisuudet ovat asetuksessa 214/2007 esitetyt kynnysarvot ja paikoitushallin rakentamisalueella tavoitepitoisuudet ovat asetuksessa 214/2007 esitetyt ylemmät ohjearvot. Lisäksi alueelta on poistettava hajuhaittaa aiheuttavat maa-ainekset. (YSL 135 §)

2. Leikkialueena toimivalla piha-alueella haitta-ainepitoisuudet maaperän ylimmässä, vähintään 0,5 metrin maakerroksessa eivät saa esitetyn mukaisesti ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja tai arseenin osalta sen luontaista taustapitoisuutta. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §, YSL 135 §) 

3. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai ettei haitta-aineille voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §) 

4. Ilmoitusalueelle tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 13 §, VNA (214/2007) 2, 3, 4 §) 

5. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 § YSL 135 §) 

6. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti edustavin näytteenotoin kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää puhdistusalueella hyödyksi esitetyn mukaisesti. (YSL 136 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

7. Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä todetut haitta-aineet. (YSL 155 §). 

8. Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

9. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 YSA 41 §)  

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta 

10. Puhdistustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa puhdistustyön valvonnasta ja jolla on tarvittava asiantuntemus ja kokemus pilaantuneen maaperän puhdistukseen ja puhdistustöiden valvontaan. (YSL 6 §)

11. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneiden alueiden laajuuden, kaivusyvyyksien ja kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet edustavasti ja siten, että ne voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 §) 

12. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)

13. Mikäli poiskuljetettujen massojen kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §) 

14. Kaivutyön lopuksi kaivantojen seinämistä ja pohjista tulee ottaa edustavat jäännöspitoisuusnäytteet. Ne on otettava niin, että kaivualueen maaperään jäävät haitta-ainepitoisuudet tulevat luotettavasti selvitetyiksi. Näytteistä on analysoitava esitetystä poiketen laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa yli kynnysarvon ylittävän pitoisuuden todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 §) 

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

15. Jos puhdistetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon/alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Huomiorakenne tulee asentaa myös hyödynnettävien haitta-ainepitoisuudeltaan alemmat ohjearvot ylittävien maa-ainesten alle.  Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristysrakenteista ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16 §) 

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

16. Ulkopuolisten pääsy puhdistustyömaalle on estettävä riittävin rakentein ja työmaa on varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

17. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus mahdollinen esikäsittely, välivarastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

18. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,15, 17 §).

19. Poistettavat pilaantuneet ja/tai jätteensekaiset maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi. (JL 8, 13, 29 §)

20. Maalämmön asentamisesta ei saa aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Kallioon porattavien energiakaivojen suojaputket on asennettava tiiviisti ehjään kallioperään vähintään 6 metriä alueella, jossa maaperässä tai pohjavedessä on todettu herkästi kulkeutuvia haitta-aineita. (YSL 7, 17 §).

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

21. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §) 

22. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 7, 16 §, JL 13 §) 

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella 

23. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

24. Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto eikä hyötykäytettävästä maa-aineksesta saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kynnysarvomaita saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). Hyötykäytettäviä maa-aineksia ei saa sijoittaa mahdolliseen orsi- tai pohjavesikerrokseen. (YSL 32, 136 §, JL 5,6,8 §) 

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

25. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §) 

26. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

27. Mikäli maalämpökaivoporausten aikana ilmenee poikkeuksellisen voimakasta pohjaveden purkautumista, lämmönsiirtonesteen vuotoa tai muuta ympäristö- tai terveysturvallisuuden vaarantumisen riskiä, tulee poraustyöt keskeyttää ja olla viipymättä yhteydessä pelastuslaitokseen ja Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön. (YSL 7 §).

Pohjaveden tarkkailu

28. Pohjaveden haitta-aineiden pitoisuuksia on tarkkailtava puhdistustyön aikana esitetyn mukaisesti ja lisäksi pohjaveden virtaukseen vaikuttavien toimintojen, kuten kaivonporauksen yhteydessä. Tarkennettu pohjaveden tarkkailusuunnitelma on esitettävä hyväksyttäväksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle viimeistään viikkoa ennen pohjaveden virtaukseen vaikuttavien toimintojen aloitusta. (YSL 7, 17 §).

29. Työnaikaisen pohjaveden tarkkailun päätyttyä, tulee ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle esittää tarkastettavaksi tarkkailun tuloksiin perustuva päivitetty arvio pohjaveden haitta-ainepitoisuuksien vaikutuksesta alueen tulevaan käyttöön. Arvio tulee esittää ennen asuinrakennusten perustusten rakentamisen aloitusta. (YSL 135 §)

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

30. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli puhdistaminen tehdään useassa osassa, jokaisesta puhdistamisvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistamisen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistamisen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Puhdistamisesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §) 

31. Puhdistamisesta on laadittava tonteittain toimenpideraportit ja kokoava loppuraportti. Toimenpideraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kolmen kuukauden kuluessa tontin puhdistustyön päättymisestä. Kokoava loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tonteittain eritellyt tiedot kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista sekä kynnysarvomaiden hyödyntämisestä, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, mahdolliset eristys- ja huomiorakenteet sekä niiden sijainti kartalla, tiedot johdetuista vesistä, niiden pitoisuuksista ja käsittelystä, tiivistelmä pohjaveden haitta-aineiden tarkkailutuloksista, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut 

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista. 

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään. 

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Öljyhiilivetyjen kynnys- ja ohjearvot eivät perustu samaan teoreettiseen riskitarkasteluun kuin muilla PIMA-asetuksen liitteessä mainituilla aineilla, mutta niiden määrittelyssä on otettu karkeasti huomioon esimerkiksi aineiden kulkeutumismahdollisuus ja hajuhaitat. Koska jokaiseen määritellyistä öljyhiilivetyjakeista (>C₅-C₁₀, >C₁₀-C₂₁, >C₂₁-C₄₀) kuuluu ominaisuuksiltaan erilaisia aineita, öljyhiilivetyjen aiheuttamien haittojen ja riskien suuruuttaa ei voida yleensä luotettavasti arvioida pelkästään ohjearvoilla. Öljyhiilivetyjen riskinarvioinnissa on määritettävä myös tarkempien hiilivetyfraktioiden ja yksittäisten avainyhdisteiden pitoisuudet, joille voidaan tehdä oma viitearvovertailu.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.  

 Määräysten perustelut 

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1–5)

Puhdistustavoitteet on asetettu, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle taikka hajuhaitoista viihtyvyyshaittaa. Esitetyn riskiperusteisen pohjaveden puhdistustarpeen arvioinnin perusteella haitta-ainepitoiselle pohjavedelle ei ole asetettu puhdistustavoitetta. Ratkaisussa on huomioitava, että puhdistustarpeen arvioinnin yhtenä lähtökohtana on ilmoituksessa esitetty suunnitelma asuinrakennusten tuulettuvista alapohjista.

Ympäristöhallinnon ohjeiden (6/2014) mukainen suositus kestävän kunnostuksen tavoitteeksi on, että pintamaan (noin 0,5–1 metriä) edustavat haitta-ainepitoisuudet uudisrakennuskohteissa alittavat asuintonttien ja lasten leikkipaikkojen kohdalla kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden ja muualla vähintään alemman ohjearvon. Suositus ei koske suoraan asfaltoituja piha-alueita ja niitä epäorgaanisia haitta-aineita, joilla maaperän terveysperusteiset viitearvot ovat selvästi alempaa ohjearvoa suurempia.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle.

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla ja pilaantuneiden maa-ainesten poistamisella juurien läheisyydestä estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä ja altistuminen haitta-aineille ravintokasvien kautta.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.

Veden tutkiminen ja käsittely (perustelut määräyksille 6–8)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 9–13)

Puhdistustyön laadunvalvonnasta vastaavan nimeäminen on tarpeen, jotta maaperän ja kaivettujen maa-ainesten tutkiminen työmaalla on luotettavaa.

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Määräys poikkeamien ilmoittamisesta on tarpeen viranomaisvalvonnassa. 

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi (perustelu määräykselle 14) 

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen. Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. 

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (perustelut määräyksille 15–19) 

Kunnostuskohteen rajaamisella esimerkiksi työmaa-aidoin ja merkitsemisellä pilaantuneen maaperän puhdistuskohteeksi varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.  

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Määräyksellä muistutetaan, että jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen. 

Määräys kuormien peittämisestä on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä. 

Maalämmön asentamista koskeva määräys on annettu, koska alueella on paikoin todettu jossain määrin (osa keskiraskaista öljyhiilivedyistä) tai helposti (klooratut alifaattiset hiilivedyt) kulkeutuvia haitta-aineita, joiden kulkeutumiseen ja uusien altistumisreittien syntymiseen maalämpökaivojen poraus voi vaikuttaa. Suojaputken riittävä pituus ja huolellinen kiinnitys kallioon ehkäisee haitta-aineiden kulkeutumista porattujen reikien välityksellä.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.  

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (perustelut määräyksille 21 ja 22)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista. 

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (perustelut määräyksille 23-24)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön kunnostusalueella on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla kohteen arvioinnin yhteydessä. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai maaperän lisäpilaantumista.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei esitetyn mukaisesti voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin (perustelut määräyksille 25-27)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Poikkeuksellisista tilanteista on nostettu määräyksissä esiin erityisesti pohjaveden purkautuminen ja paine energiakaivoa porattaessa, koska pohjavedessä on todettu myös vettä raskaampia haitta-aineita, jotka ovat voineet herkästi kulkeutua kallioperään ja lähtisivät tällaisessa tilanteessa liikkeelle. Poraus voidaan joutua keskeyttämään haitta-ainepitoisten vesien hallitsemiseksi. Kallioperän rikkonaisuudesta ei ole esitetty tietoa ja tällaisen tapahtuman esiintymiseen liittyy siksi merkittävää epävarmuutta. Vastaavasti lämmönsiirtoaineen (etanoli) vuodoista voi aiheutua ennakoimattomia vaikutuksia. Etanoli on mm. herkästi syttyvää ja se liuottaa kloorattuja alifaattisia hiilivetyjä.

Pohjaveden tarkkailu (perustelut määräyksille 28 ja 29)

Oikein suunnitellulla ja toteutetulla tarkkailulla varmistutaan esitettyjen riskinarvioiden toteutumisesta sekä siitä, ettei alueelle jäävä pilaantunut maa-aines tai orsi- ja pohjavesi aiheuta pohjaveden eikä maaperän pilaantumista ilmoitusalueella eikä sen ulkopuolella. Yhdestä näytteenottopisteestä toteutettu pohjaveden tarkkailu ei ole riittävää varmentamaan sekä laskentaan perustuvaa kulkeutumisriskinarviota sisäilmaan, että porauksen vaikutusten paikallisuutta. Kortteliin on suunniteltu porattavan maksimissaan 40 syvää energiakaivoa. Kallion eheydestä tai rikkonaisuudesta ei ole esitetty tietoja. Lisäksi kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen lähteestä ei ole varmaa tietoa.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi (perustelut määräyksille 30-31)

Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.  

Tonttikohtaisten toimenpideraporttien ja loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.  Tietojen erittely tonteittain varmistaa ja selkeyttää tiedon kulkemista kiinteistön nykyiselle ja tuleville maanomistajille. Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet ja päätöksen määräysten noudattaminen. Dokumentointiin suositellaan tiedon yhteensopivuuden vuoksi liitettäväksi karttapiirustus koordinaatistoon ETRS-TM35FIN sidottuun karttaan työn aikana toteutuneista kaivualueista ja syvyyksistä sekä maahan jääneistä tai hyödynnetyistä haitta-ainepitoisista maa-aineksista.

Sovelletut oikeusohjeet 

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 17, 32,134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 § 

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 § 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021 

Toimivaltainen viranomainen 

 Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

 Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle. 

 Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.  

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano 

 Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. 

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

 Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset  

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.  

Päätös on voimassa viisi vuotta