Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston esitys kaupunginhallitukselle Kalkkisaaren luonnonsuojelualueen perustamisesta

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Luonnonsuojelualueen nimi

Kalkkisaaren luonnonsuojelualue, Kalkholmens naturskyddsområde

Suojelun perusteet ja tarkoitus

Kalkkisaaren perustamista luonnonsuojelualueeksi on esitetty Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa 2015-2024. Suojelun tarkoituksena on säilyttää alueen poikkeuksellisen monipuolinen kasvillisuus ja kasvilajisto, jossa on voimakasta kalkkikalliovaikutusta. Ohjelmassa Kalkkisaari esitetään rauhoitettavaksi kokonaan.

Luonnonsuojeluohjelma_2015-2024(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Kalkkisaarella on kaksi kiinteistöä, joilla on eri maanomistajat. Helsinki omistaa noin kolmasosan saaresta, ja omistus sijoittuu saaren luoteiskärkeen.

Helsingin maiden osalta Kalkkisaaressa täyttyvät luonnonsuojelulain 43 §:ssä mainitut suojelun kriteerit ”alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eliölaji, eliöyhteisö, luontotyyppi tai ekosysteemi” ja ”alueella on erikoinen tai harvinainen luonnonmuodostuma”.

Alueen sijainti ja rajaus

Kalkkisaari sijaitsee Vuosaaren sataman pohjoispuolella. Lyhimmillään matka saaresta veden yli sataman rajalle on vain 35-40 m. Helsingin omistaman kiinteistön pinta-ala on 0,83 ha. Suojeltavan alueen rajaus on esitetty liitteessä 1.

Valmistelu

Helsinki voi esittää Kalkkisaaresta rauhoitettavaksi vain itse omistamansa kiinteistön. Yksityishenkilöiden omistamalle kiinteistölle Helsinki ei voi hakea rauhoitusta. Myös yksityiset maanomistajat ovat kuitenkin kiinnostuneita perustamaan luonnonsuojelualueeksi lähes koko omistamansa kiinteistön saaressa sijaitsevaa mökkiä ja sen välitöntä ympäristöä lukuun ottamatta.

Kalkkisaaren molempien kiinteistöjen rauhoitusta on valmisteltu samanaikaisesti yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen ja yksityisten maanomistajien sekä heidän edustajiensa kanssa. Tarkoituksena on, että saarelle perustetaan yksi luonnonsuojelualue, jolla on kaksi omistajaa.

Helsingin kaupungin ympäristönsuojelu ja ohjaus -yksikkö tilasi luontotyyppi- ja kasvistokartoituksen alueelle vuonna 2021. Lisäksi saari sisältyi vuoden 2022 kalkkikalliokartoitukseen. Perustamisesitystä tehdessä on käytetty myös Helsingin karttapalvelun kartta.hel.fi-aineistoja ja laji.fi-palvelun aineistoja, joissa on tietoja mm. alueen jäkälälajistosta.

Samaan aikaan Kalkkisaaren perustamisesityksen kanssa on valmisteltu Mustavuoren-Porvarinlahden luonnonsuojelualueen ja Mustavuoren eteläosan valmistelussa olevan luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmia. Niiden työryhmien jäsenillä on ollut mahdollisuus kommentoida perustamisesitystä.

Kiinteistötiedot ja omistus

Tuleva luonnonsuojelualue sijaitsee Helsingin kaupungin omistamalla kiinteistöllä 91-417-7-362.

Lainhuutotodistus on liitteenä 2.

Kaavoitus ja muut aluesuunnitelmat

Kalkkisaari sisältyy asemakaavaan 10640, joka on nimeltään 54/VUOSAAREN SATAMA. Asemakaavassa Helsingin omistamalla maa-alueella on merkintä VR, retkeily- ja ulkoilualue.

Helsingin yleiskaavassa 2016 Kalkkisaari sijaitsee kokonaisuudessaan virkistys- ja viheralueella, ja on se merkitty oikeusvaikutteisiin kaupunkiluontorajauksiin suojeltavaksi tarkoitetuksi alueeksi.

Niittyverkostotyössä 2021 Kalkkisaari sisältyy Vuosaari-Talosaaren niittykeskittymään.

Korvaus

Helsingin kaupunki ei hae korvausta luonnonsuojelualueen perustamisesta.

Luonnon monimuotoisuus

Geologia, luontotyypit ja kasvillisuus

Koko Kalkkisaari on arvokas geologinen kohde. Saaren kallioperä on vulkaanista liusketta eli tuffiittia, jossa on kalkkikerroksia. Kalkkipitoisen kallioperän ansiosta saaren kasvillisuus on poikkeuksellisen rikasta, ja vastaavia kalkkikallioketoja löytyy vain Ahvenanmaalta ja Lounaisimmasta Suomesta. Alue onkin I-arvoluokan kasvi- ja kasvillisuuskohde Helsingin luontotietojärjestelmässä. Kalkkikalliot ovat Etelä-Suomessa vaarantunut luontotyyppi. Ne sisältyvät luonnonsuojelulain 64 §:n suojeltuihin luontotyyppeihin, joiden esiintymän ELY-keskus voi rajata. Rajaamisen jälkeen esiintymää ei saa hävittää eikä heikentää. Vaikka Kalkkisaaren edustavimmat kalkkikalliokedot ovat yksityishenkilöiden omistamalla maalla, sijaitsee Helsinginkin alueella pienempiä avoimia alueita, jotka ovat rantakallioita. Niiden putkilokasvilajistoon kuuluvat mm. ahomansikka, keväthanhikki, haisukurjenpolvi, keto-orvokki, ruoholaukka ja keltamatara (vaarantunut).

Pääosa Helsingin omistamasta maa-alasta on puustoista. Luoteesta saaren sisäosiin työntyy matala, umpeenkasvava merenlahti, jonka pohjukassa on terveleppäluhtaa. Luhdan kenttäkerroksessa kukkii runsaana ranta-alpi. Luhdan pohjois- ja eteläpuolilla on kallioita, joiden ryteikköisillä reunamilla kasvaa tuomea ja paikoin Helsingissä harvinaista lehtokuusamaa. Rantakalliot ovat kasvamassa umpeen puiden, kuten tuomen ja pihlajan taimista, mutta siellä täällä erottuu ylispuina komeita mäntyjä.

Meri on tuonut alueelle roskaa, jota on kerääntynyt etenkin alavaan terveleppäluhtaan.

Merkittävä lajisto

Helsingin omistamalta maa-alueelta on vuonna 2005 löytynyt limipullokas-jäkälää. Laji on uhanalainen (vaarantunut), ja Kalkkisaaressa on lajin selvästi runsain esiintymä Suomessa.

Koko Kalkkisaari on tärkeä 1-luokan matelija- ja sammakkoeläinkohde. Helsingin ja yksityisten omistajien kiinteistöjen rajalla, juuri yksityisen kiinteistön puolella, sijaitsee käärmeiden talvehtimispaikka. Kalkkisaaresta ui käärmeitä keväisin mantereen puolelle Mustavuoreen, josta ne palaavat talveksi saareen talvehtimaan.

Kalkkisaari ympäröivine vesialueineen on myös tärkeää, 2-luokan lintualuetta.

Alueen käyttö ja saavutettavuus

Helsingin omistama osa Kalkkisaaresta on pienialainen ja vaikeasti saavutettava. Saarella ei ole ollut minkäänlaista virkistyskäyttöä. Pienuuden, eristyneisyyden ja poikkeuksellisten luontoarvojen vuoksi alueelle ei myöskään suunnitella virkistyskäyttöä.

Uhkatekijät

Kalkkikallioita ja niiden lajistoa uhkaa umpeenkasvu puuston levitessä kallioille.

Hoito- ja käyttösuunnitelma

Hoito- ja käyttösuunnitelman sekä Helsingin että yksityisen omistamalle alueelle tekee valtion luonnonsuojeluviranomainen.

Ehdotus rauhoitusmääräyksiksi

Alueella on kielletty:

• metsänhakkuu ja muut metsänhoitotoimet;
• elävien ja kuolleiden kasvien, kasvinosien ja sienten ottaminen tai vahingoittaminen;
• maa-aineksien tai kaivoskivennäisten ottaminen sekä maa- ja kallioperän vahingoittaminen ja muuttaminen; 
• ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen;
• rakennusten, rakennelmien, teiden ja polkujen rakentaminen;
• tulenteko, telttailu ja muu leiriytyminen;
• luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen ja selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen sekä
• kaikenlainen muu toiminta, joka muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti luonnonoloihin tai eliölajien säilymiseen.  

Liikkumisrajoitukset

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi on kielletty:

• kaikenlainen liikkuminen alueella 1.4.-30.9. välisenä aikana;
• liikkuminen moottoriajoneuvoilla;
• lemmikkien irti pitäminen.

Sallitut toimenpiteet

Edellä olevien määräysten estämättä alueella on sallittu:

• muinaisjäännösten hoito Museoviraston ja valtion luonnonsuojeluviranomaisen hyväksymän hoitosuunnitelman mukaan;
• haitallisten vieraslajien poistaminen maanomistajan luvalla;
• moottoriajoneuvolla ajaminen, kun se liittyy alueen hoitoon;
• luonnonsuojelualueen rakennepiirteiden ja lajiston kartoittaminen sekä
• valtion luonnonsuojeluviranomaisen hyväksymän hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen.

Valtion luonnonsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen luonnonsuojelualuetta koskevista rauhoitusmääräyksistä, jos poikkeaminen ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta ja on tarpeen alueen luonnonhoidon, käytön, tutkimuksen tai muinaisjäännösten hoidon kannalta.

Kannanotot

Kannanottoja ei ole pyydetty.

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 1 momentin kohdan 12 mukaan ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto tekee esityksen kaupunginhallitukselle sellaisissa jaoston toimialaan liittyvissä asioissa, jotka kuuluvat kaupunginhallituksen tai valtuuston toimivaltaan.

Hallintosäännön 19 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan, ellei toisin ole säädetty tai määrätty, kaupungin puhevaltaa käyttää ja kaupungin esitykset ja lausunnot ulkopuoliselle antaa kaupunginhallitus.

Päätös tullut nähtäväksi 28.10.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §